Diplomityöntekijästä kuoriutui Valmetille timanttinen osaaja – ohjaajan ja opiskelijan vinkit onnistuneeseen yhteistyöhön
Kolme vuotta sitten Valmetin linjatuotekehityksen yksikkö Jyväskylästä palkkasi Aallosta kolmen hengen monitieteellisen opiskelijaryhmän tekemään diplomitöitään osana kuituvalosteknologian kehitystä. Yksi projektiin valituista opiskelijoista oli intialainen Mohan Chand Gurajala Aallon Industrial Engineering and Management -maisteriohjelmasta.
Diplomityöntekijät valittiin anonyymin valintaprosessin kautta, eli esimerkiksi hakijoiden nimet tai iät eivät olleet yrityksen edustajille näkyvissä.
– Kun valittujen nimet paljastuivat, en osannut lausua niistä yhtäkään. Pidän prosessia hyvänä, koska erilaiset taustat olisivat tiedostamatta saattaneet vaikuttaa valintoihin. Nyt saimme hakijoista aidosti parhaat, muotoilupäällikkönä Valmetilla työskentelevä Juhani Salonen kertoo.
– Olin diplomityöpaikasta todella iloinen. Elimme syvintä korona-aikaa ja kontaktien saaminen yrityksiin oli kiven takana, Gurajala muistelee.
Tästä kontaktista todella oli hyötyä, sillä opintotyön jälkeen Gurajala palkattiin diplomityön teettäneeseen yksikköön Jyväskylään kehitysinsinööriksi. Hän ja diplomityöryhmässä ohjaajana ollut Salonen tekevät nyt töitä samassa tiimissä.
Kulttuurishokeilta ei voi täysin välttyä. Mohan Chand Gurajala ja Juhani Salonen nauttivat huhtikuisesta säästä Valmetin Rautpohjan tehtaan alueella Jyväskylässä.
Entä miten kansainvälinen osaaja on istunut osaksi jyväskyläläistä tiimiä?
– Minulle muutto Espoosta Jyväskylään oli melkein jopa Intiasta Suomeen muuttoa isompi kulttuurishokki, Gurajala nauraa.
"Mohanin erilainen tausta on rikastuttanut tiimiämme ja työtämme."
Nyt nuorimies on kuitenkin jo kotiutunut osaksi keskisuomalaista työyhteisöä.
– Mohanin erilainen tausta on rikastuttanut tiimiämme ja työtämme. Kaikenlainen diversiteetti on hyvästä, sanoo Salonen.
Miehet toteavat, että olisi väärin väittää, etteikö pieniä haasteitakin olisi ollut. Vaikka Valmet on kansainvälisesti toimiva yritys, puhutaan Jyväskylän toimistolla pääosin suomea. Erilaisten kielivalmiuksien takia toimistoarjessa joudutaan välillä tekemään ekstrajärjestelyjä. Gurajala haluaa kuitenkin korostaa, että opiskelee suomen kieltä, koska haluaa integroitua paremmin ja uskoo kielitaidon avaavan uusia mahdollisuuksia. Ja kielten opiskelu on hauskaa.
Gurajala itse on kokenut välillä haastavaksi ymmärtää suomalaista tapaa kommunikoida.
– Intiassa palautteen saa aina hyvin suoraan. Suomessa en aluksi tiennyt lainkaan, olinko esimerkiksi tehnyt työni hyvin vai huonosti.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että avoimella, uteliaalla ja ennakkoluulottomalla asenteella pärjää. Nykyään Jyväskylä tuntuu jo kodilta.
Työkaveruksilla on myös yhteinen ”harrastus”: he tehtailevat yhdessä kollegojensa kanssa keksintöilmoituksia Valmetille. Jos yrityksen immateriaaliasiantuntijat pitävät keksintöjä patenttikelpoisina, keksijät palkitaan. Kolmen vuoden aikana kaksikon vastuulla olleista 14 keksintöilmoituksesta peräti kuusi on palkittu – ja kuulemma useita lisää on työn alla.
Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Mervi Kuoppamäki, Valmet
Lue myös:
Teknologiateollisuuden tekoälyhanke: Stipendit korkeakouluopiskelijoiden lopputöihin
Tormets sai intialaisista hitsaajista riveihinsä huippuammattilaisia – Joutuisampi lupaprosessi yhä tarpeen
Lähes joka toisella Valamis Groupin osaajista on kansainvälinen tausta ja vaihtuvuus vähäistä: "Me olemme pärjäävä, reilu firma ja haluamme kohdella ihmisiä hyvin.”
