Akukonissa panostetaan ihmisiin

Vuonna 1994 Helsingissä perustettu Akukon on akustiikan, meluntorjunnan ja av-alan suunnittelu- ja konsultointiyritys. Akustiikka ja ääni ovat se ydin, jonka ympärille yritystä on lähdetty rakentamaan. Suurin osa yrityksen liikevaihdosta tulee rakentamisen ja infrastruktuurin parista, mutta myös teollisuus, kulttuuri ja eri maiden viranomaiset ovat asiakaskunnassa vahvasti edustettuina. Suurelle yleisölle Akukonin projektit näkyvät esimerkiksi Helsingin keskustan G Livelabissa, Turun kaupunginteatterissa sekä Pasilan Triplassa. ”Asiakkaamme voi olla mikä tahansa taho, jolle osaamisemme voi tuottaa lisäarvoa”, kertoo Akukonin toimitusjohtaja Ari Lepoluoto.

Akukon on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut keskimäärin lähes 8 prosentin vuosivauhtia myös taantuman aikana ja yhtiö kansainvälistyy vauhdilla. Kahden vuoden sisällä yhtiö on avannut kolme uutta konttoria ulkomaille ja kansainvälisten hankkeiden määrä kasvaa jatkuvasti. Emoyhtiö Akukon Oy:n pääkonttori on Helsingissä ja sivuliike Tallinnassa. Tytäryhtiöt löytyvät Liettuassa, Latviassa ja Lähi-idässä. ”Kotimaiden” lisäksi projekteja on tällä hetkellä mm. Venäjällä, Kiinassa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Georgiassa.

Akukon on moderni, monimuotoinen pk-yritys. Yrityksen palveluksessa työskentelee Suomessa 37 työntekijää ja ulkomailla 15. Yrityksen osaajat puhuvat yhdeksää äidinkieltä: edustettuina ovat suomi, ruotsi, tanska, ranska, arabia, viro, venäjä, latvia ja liettua. Organisaation työkieli on englanti. ”Työyhteisö toimii paremmin, kun diversiteetti on laaja”, Lepoluoto kertoo. ”Olen ylpeä siitä, miten saumattomasti monikulttuurinen organisaatiomme toimii yhdessä. Erilaiset taustamme ja kulttuurien tuntemus tuovat toimintaamme ketteryyttä ja moniulotteisuutta, jota tarvitaan maailmalla.”

Henkilöstö on keskeisessä roolissa yrityksen kasvun ja menestyksen rakentamisessa. ”Olemme asiantuntijatyötä myyvä yritys. Henkilöstö on menestyksellemme täysin keskeinen, sillä koko liikevaihtomme perustuu ihmisten tekemään työhön”, Ari Lepoluoto toteaa. Yritys on täysin henkilöstön omistama. Yhtiöllä on 14 omistajaa, eli noin joka kolmas akukonilainen on myös yrityksen omistaja.

Myös työhyvinvointi ja työn voimavaratekijöiden vahvistaminen ovat merkittävä osa johtamista ja esimiestyötä Akukonissa. ”Teemme henkilöstön hyvinvoinnin eteen johdonmukaisesti töitä”, Lepoluoto kertoo. Työntekijälähtöisyyteen kuuluvat mm. joustavat työaikajärjestelyt ja mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä elämäntilanteen niin vaatiessa.

Viesti päättäjille: Koulutus, koulutus, koulutus

Akustikkoja ei tule valmiina koulunpenkiltä, vaan työn oppii tekemällä. ”Tietyt koulutustaustat antavat hyviä ominaisuuksia työhön, mutta satsaamme voimakkaasti myös henkilöstön koulutukseen muun muassa tukemalla jatko-opintoja”, Lepoluoto kertoo. Myös työajasta varataan tuntuva osa kehittämiseen ja kouluttautumiseen.

Toimitusjohtajan viesti päättäjille onkin: panostakaa koulutukseen. ”Maailma muuttuu nopeasti eikä perinteinen täsmäkoulutus kanna enää koko työuraa. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja uusia, joustavia ratkaisuja”, Ari Lepoluoto sanoo. Yleissivistys on tärkeää. Kansainvälistyvä pk-yritys tarvitsee paitsi vahvaa insinööriosaamista, myös esimerkiksi kielitaitoa sekä kulttuurihistorian ja poliittisen historian ymmärrystä.

Suurimmalla osalla Akukonin henkilöstöstä on tekninen koulutus, mutta myös taide ja kulttuuri sekä ympäristötieteet ovat edustettuina. Lepoluodolla itsellään on paitsi insinöörin myös kulttuurialan lisensiaatin tutkinto. Akukonilaisten parista löytyy muitakin laaja-alaisesti koulutettuja, muun muassa muusikko ja arkkitehti.” Yrityksen kannalta on hyvä, jos voi linkittää yhteen erilaisia osaamisalueita. Siiloutunut ajattelu ei ole tätä päivää.”

Viidellä akukonlaisella on tutkijankoulutus: joukosta löytyy neljä tohtoria ja yksi lisensiaatti. ”Ennakkoluulot tutkijoiden palkkaamisesta ovat mielestäni aivan turhia”, Lepoluoto toteaa. On tärkeää, että yrityksessä, jossa kehitetään uusia tuotteita ja palveluja tutkivalla työotteella, on myös tutkijaosaamista. ”Elinkeinoelämä voisi hyödyntää tutkijoiden osaamista vieläkin enemmän.”

Katso, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden huhtikuun uutiskirjeestä.​