Yritysten kilpailuetu varmistaa hyvinvoinnin

Sekä suuryritysten että pk-yritysten toiminnalle on luotava nykyistä paremmat edellytykset, jotta kilpailijamaiden etumatka voidaan kuroa umpeen. Maailmantalous ja sen ansiosta Suomen talous kasvoivat vahvasti viime vuonna. Siitä huolimatta bruttokansantuotteemme ei yltänyt vieläkään talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Muissa euromaissa tuo taso ylitettiin jo neljä vuotta sitten. Takamatka euromaihin on venähtänyt lähes kymmeneen prosenttiin.

Myös vienti kääntyi viime vuonna nousuun. Vienti suorastaan hypähti alkuvuodesta, mutta sittemmin käyrä on ollut tasainen. Kymmenen taantumavuoden aikana viennin takamatka suhteessa ­euromaihin kasvoi peräti 40 prosenttiin.

Vaikka taloudesta on kuultu viime aikoina myönteisiä uutisia, kasvun kausi on ollut lyhyt ja edeltävä romahdus oli historiallisen syvä.

Suomi tarvitsee menestyvää yritystoimintaa ja lisää investointeja, jotta nykyisen kaltainen hyvinvointi pystytään rahoittamaan. Julkisen talouden tilanne on helpottanut hieman, mutta velkaantuminen jatkuu ja ­pitkän aikavälin näkymät ovat vaikeat.

Ero kilpailijoihin on vieläkin niin suuri, että sen kiinni kurominen on poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Ongelma on kuitenkin ratkaistava. Pelkistäen kyse on siitä, kuinka houkuttelevan toimintaympäristön Suomi haluaa tarjota yrityksilleen.

Teollisuus tuo neljä viidesosaa vientituloista.

Keskeinen syy talouden taka­matkaan on teollisten suuryritysten vähentynyt tuotanto ja liikevaihto Suomessa. Teollisuuden yritykset tuovat silti nykyisinkin neljä viidesosaa vientituloista. Nämä usein pääomavaltaiset yritykset ovat tekno­logian kehityksen eturintamassa.

Tilastokeskuksen ja Tullin laskelmien mukaan suuryritysten liikevaihto ja vienti olivat Suomessa alimmillaan vuonna 2016. Liike­vaihto oli reaalisesti 22 miljardia ­euroa pienempi – lähes kolman­neksen vähemmän – kuin vuonna 2008. Pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto putosi seitsemän miljardia euroa. Tilanne heijastui myös monille palvelualoille.

Vuosi 2017 toi pienen käänteen teollisuuden tilanteeseen. Ennakkotietojen mukaan teollisuuden koko yritysjoukon liikevaihto oli viime vuonna kuitenkin yhä 24 miljardia euroa pienempi kuin vuonna 2008.

Liikevaihdon ja viennin putoaminen on näkynyt raskaasti työlli­syydessä. Vuonna 2016 suuryritykset työllistivät Suomessa runsaat 50 000 ihmistä vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja koko teollisuus lähes 100 000 ihmistä ­vähemmän. Jälkimmäinen luku kertoo, kuinka suuryritykset vaikuttavat myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Talouttamme vaivaa kasvun paradoksi. Hävinnyt yritystoiminta jarruttaa olennaisesti koko kansan­talouden kasvumahdollisuuksia. Talouden kasvupotentiaali on supistunut merkittävästi, ja se on keskeinen syy julkisen sektorin velkaantumiseen. Myös suuryritysten menestyminen Suomessa on välttämätöntä, jotta pk-yritykset ja koko kansantalous voivat kasvaa.

Kyse ei ole luovasta tuhosta.

Vientisektori on kasvun kannalta keskeinen tekijä, ja sen muutokset ovat olleet massiivisia. Kyse ei ole luovasta tuhosta, sillä suomalaiset teollisuuden suuryritykset ovat kasvattaneet toimintaansa muualla. Yritykset hyödyntävät samoja innovaatioita kuin ennenkin, mutta toiminnan painopiste on ulkomailla.

Tarvitaan merkittäviä lisätoimia, joilla kohennetaan sekä pk-yritysten että suuryritysten toimintaympäristöä. Juha Sipilän (kesk) hallituksen johdolla on otettu askelia kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta kil­pailijamaiden tavoittaminen talouskehityksessä vaatii harppauksen.

Olisiko päättäjillä valmiutta rohkeampiin liikkeisiin, kun talous kasvaa ja EU-kriisit ovat hellittäneet?

Avaiasemassa ovat yritysten investoinnit, joista valtiot kilpailevat kiivaasti. Suomella on paljon tehtävää, sillä kilpailijamaista poiketen investoinnit ovat yhä alemmalla ­tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.

Yritysverotukseen tarvitaan entistä tehokkaampia investointikannusteita, ja lisäksi on purettava muun muassa työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Toimintaympäristön on tarjot­tava selvää kilpailuetua Suomeen ­sijoittuville yrityksille.

Yhdysvaltojen verouudistuksessa haetaan kilpailuetua esimerkiksi ­investointien nykyistä nopeammilla poisto-oikeuksilla. Vastaavia kannusteita sisältyy kilpailijamaiden, kuten Ruotsin, verojärjestelmiin.

Mikä on Suomen siirto?

Teksti: Jukka Palokangas

@palokju

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 26.2.2018.

Katso myös, mitä muuta löytyy Teknologiateollisuuden maaliskuun uutiskirjeestä.