Digitalisaatiosta ja tekoälystä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden ja palveluiden laadun parantamiseen
(19.8.2026)
Väestörakenteen muuttuessa ja palvelutarpeen kasvaessa on välttämätöntä, että digitalisaation ja datan mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden lisäämiseksi ja palvelujen parantamiseksi hyödynnetään täysimääräisesti. Näin voidaan siirtyä riittävyys- ja pärjäämispuheista aitoon kehittämiseen. Samalla luoda Suomesta edelläkävijä ja tehdä terveysalan ekosysteemistä kumpuavista innovaatioista vientivaltti.
Elinkeinoelämä ja sen toimialaliitot kokosivat Sotedigin työkalupakin, joka tarjoaa ratkaisuja sote-palveluiden saatavuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Tutustu aiemmin julkaistuun artikeliin sotedigin työkalupakista.
Oikein käytettynä tiedon, automaattisen päätöksenteon ja tekoälyn käytön laajentaminen ovat vaikuttavia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamiseen. Tuottavuutta on toki jo pyritty nostamaan digitalisaatiolla, mutta muun muassa vakiintuneet käytännöt, lainsäädäntö ja sen tulkinnat asettavat vielä esteitä digitalisaation täysimääräiselle hyödyntämiselle.
Maan hallituksen tulee toimillaan edistää tuottavuuden kohottamista julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kyse on eriytyisesti tiedon käytön esteiden purkamisesta, mutta myös kannustamisesta ja informaatio-ohjauksesta.
- Hallitus teettää kattavan selvityksen EU:n tietosuoja-asetuksen tulkinnasta sosiaali- ja terveysaloilla Suomessa suhteessa verrokkimaihin. Hyödynnetään tietosuoja-asetuksen mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa luopumalla ylikireistä laintulkinnoista. Säädetään tarvittaessa kansallista erityissääntelyä ratkaisemaan tulkintaongelmia.
- Poistetaan tarpeettomat lainsäädännölliset ja tulkinnalliset esteet tekoälyn hyödyntämiselle esim. hoitotarpeen arvioinnissa. Hallitus luo selkeät edellytykset turvalliselle ja luotettavalle automaattiselle päätöksenteolle sosiaali- ja terveydenhuollossa.
- Hallitus laajentaa tiedon liikkuvuutta rakentamalla riittävästi resursoidun kansallisen toimintamallin, joka kokoaa terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa tiedon käyttämisen ilman olemassa olevien järjestelmien uusimista ja keskittämistä (Finnish Health Data Space (FHDS) -mallin mukaisesti).
- Hallitus tukee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tiedon ja teknologian hyödyntämisen kehittämisessä ja käyttöönotossa esimerkiksi hankintakäytäntöjä ja rahoituksen kannustimia uudistamalla sekä korvamerkitsemällä hyvinvointialueiden rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
- Hallitus esittää eduskunnalle lainmuutosta, jolla säädetään THL:lle velvollisuus laskea ja julkistaa hyvinvointialueiden oman palvelutuotannon yksikkökustannukset avoimuuden laajentamiseksi. Huolehditaan myös, että THL kykenee ylläpitämään ja laajentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekistereitä.
- Hallitus valmistelee tunnistettujen pullonkaulojen analyysin pohjalta ehdotukset lääkinnällisten laitteiden markkinoille saattamisen ja käyttöön ottamisen prosessien ja menetelmien sujuvoittamiseksi kansallisesti ja EU-tasolla.
- Hallitus sitoutuu edistämään innovaatiomyönteistä EU-tason sääntelyä, sen kansallista toimeenpanoa ja tulkintaa: muun muassa Digiomnibus (mukaan lukien tietosuoja-asetus (GDPR), tekoälyasetus (AIA))) sekä lääkinnällisten laitteiden asetus (MDR),in vitro diagnostisten lääkinnällisten laitteiden asetus (IVDR) ja eurooppalaista terveystietoaluetta koskevan asetus (EHDS) sekä näiden toimeenpanon säädökset.