Eurooppa-foorumissa pohdittiin kilpailukykyä, riippuvuuksia ja strategista autonomiaa
Eurooppa-foorumissa keskusteltiin torstaina 27.8. siitä, miten Eurooppa voi vahvistaa asemaansa muuttuvassa maailmassa ja millainen rooli teollisuudella on ratkaisujen rakentamisessa. Keskustelun keskiössä olivat strateginen autonomia, avoin kauppa, kriittiset riippuvuudet sekä Euroopan ja Pohjoismaiden kilpailukyky tilanteessa, jossa taloudellinen ja teknologinen kilpailu suurvaltojen välillä kiristyy.
Eurooppa etsii tasapainoa avoimuuden ja omavaraisuuden välillä
Viime vuosien kriisit ovat nostaneet näkyviin Euroopan riippuvuuksia niin energiasta, raaka-aineista kuin teknologioistakin. Samalla useat maat ovat pyrkineet vahvistamaan omaa tuotantoaan ja suojaamaan strategisesti tärkeiksi katsomiaan toimialoja.
Keskustelussa pohdittiin, missä määrin Euroopan tulisi tavoitella suurempaa omavaraisuutta ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla eurooppalaiseen kilpailukykyyn. Esillä oli erityisesti viime vuosina vahvistunut Buy European -ajattelu, jonka tavoitteena on tukea eurooppalaista tuotantoa ja vähentää riippuvuuksia Euroopan ulkopuolisista toimijoista.
Vastapainona keskustelussa tunnistettiin avoimen talouden merkitys. Eurooppalaiset yritykset toimivat globaaleissa arvoketjuissa, joissa osaaminen, teknologia, investoinnit ja kaupankäynti ylittävät valtioiden rajat. Siksi kilpailukyvyn vahvistamisessa on löydettävä tasapaino strategisen autonomia-ajattelun ja avoimien markkinoiden välillä.
Keskustelussa korostui aiheen monimutkaisuus, sillä riippuvuudet ovat keskenään erilaisia, eikä kysymykseen ole yksinkertaisia vastauksia. Samalla esillä oli tavoite vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä ja korkeatasoista osaamista.
Jäsenyritysten näkökulmasta yksi tärkeimmistä viesteistä liittyy toimintaympäristön ennakoimattomuuteen. Nopeiden muutosten ja erilaisten häiriötilanteiden aikana toimitusvarmuuden merkitys korostuu kustannustehokkuuden rinnalla investointipäätöksiä tehtäessä.
Kriittiset riippuvuudet haastavat Euroopan kilpailukykyä
Täydellinen omavaraisuus ei ole realistinen tavoite globalisoituneessa taloudessa. Sen sijaan huomio kohdistuu niihin riippuvuuksiin, jotka voivat muodostaa merkittäviä riskejä Euroopan taloudelle, turvallisuudelle tai teolliselle tuotannolle.
Erityisen tärkeinä teemoina nousivat esiin kriittiset teknologiat, puolijohteet, data, energia sekä strategiset raaka-aineet. Euroopan kilpailukyky riippuu enenevissä määrin siitä, miten se onnistuu turvaamaan pääsynsä näihin tuotannon ja teknologisen kehityksen kannalta keskeisiin resursseihin. Samalla keskusteltiin siitä, miten toimitusketjujen kestävyyttä voitaisiin vahvistaa ilman, että yritysten toimintamahdollisuudet tai kansainvälinen yhteistyö kärsivät.
Esiin nousivat myös kvanttilaskenta ja tekoäly sekä niiden yhteys kokonaisturvallisuuteen. Teknologisen kehityksen ohella huomio kiinnittyi siihen, miten Eurooppa pystyy turvaamaan osaamisensa ja kilpailukykynsä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Pohjoismaiden vahvuudet tarjoavat mahdollisuuksia
Keskustelussa tarkasteltiin myös Pohjoismaiden asemaa osana Euroopan kilpailukykyä. Vahvuuksiksi tunnistettiin muun muassa korkea osaamistaso, vakaa toimintaympäristö, toimivat instituutiot sekä vahva teknologiaosaaminen. Lisäksi puhdas energia, digitalisaatio ja tutkimusosaaminen tarjoavat alueelle kilpailuetuja, joiden merkitys voi kasvaa tulevina vuosina.
Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin investointeja, innovaatioita ja kykyä houkutella osaajia sekä yrityksiä. Keskustelun keskeisenä viestinä näyttäytyi ajatus siitä, että Euroopan kilpailukyky ei rakennu sulkeutumisen vaan uudistumisen varaan. Menestyminen edellyttää samanaikaisesti sekä avoimuutta että kykyä tunnistaa ja hallita strategisia riskejä.
Jäsenyritysten näkökulmasta yksi tärkeimmistä viesteistä liittyy toimintaympäristön ennakoimattomuuteen. Nopeiden muutosten ja erilaisten häiriötilanteiden aikana toimitusvarmuuden merkitys korostuu kustannustehokkuuden rinnalla investointipäätöksiä tehtäessä. Samalla ennakoinnin ja liiketoimintalähtöisen varautumisen merkitys kasvaa osana yritysten kilpailukykyä.
Lisätietoja
