Ammatillinen koulutus rakentaa tulevaisuuden tekijöitä ja Suomen kilpailukykyä
Teknologiateollisuuden yritykset ovat jo pitkään raportoineet osaajapulasta kasvun esteenä, ja ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa pulan ratkaisemisessa. Ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa tulisi muistaa, että se avaa opiskelijalle ovet sekä työelämään että jatko-opintoihin.
Suomen ja suomalaisen teknologiateollisuuden menestys rakentuu pitkälti osaamisen varaan. Ilman osaamista ei synny uusia investointeja, ei vientiä eikä lopulta myöskään hyvinvointia.Tämä on myös edellytys sille, että Suomi säilyy houkuttelevana investointikohteena.
Ammattiosaajien määrä teknologiateollisuudessa on pysynyt pitkään vakaana, ja ala tarvitsee edelleen noin 3 600 uutta ammatillisen koulutuksen suorittanutta joka vuosi. Lisäksi yhä useamman korkeakouluopiskelijan tulee jatkossa tulla ammatillisesta taustasta, joten teknologiateollisuuden osaajatarve haastaa ammatillisen koulutuksen kehittämistä kahdesta suunnasta: yhä useammalla valmistuvalla tulee olla sellaiset taidot, että niillä työllistyy ja/tai pääsee sujuvasti jatkamaan korkeakouluopintoihin.
Teknologiateollisuus on pitkään korostanut työelämälähtöisyyden merkitystä koulutuksessa. Ammatillinen koulutus on tässä suhteessa ainutlaatuisessa asemassa: se yhdistää oppimisen ja työn tekemisen tavalla, joka tuottaa nopeasti valmiuksia työelämään siirtymiseen. Erityisen tärkeää on tiivis yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä. Kun koulutuksen sisältöjä kehitetään yhdessä elinkeinoelämän kanssa, varmistetaan, että valmistuvilla osaajilla on juuri niitä taitoja, joita yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa.
Erityisen tärkeää on tiivis yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä.
Tekniikan aloilla osaaminen syntyy tekemällä. Tarvitaan riittävä määrä toistoja, käytännön harjoittelua ja oikeiden työtilanteiden kaltaisia opetusmuotoja. Hitsaajaksi oppii vain hitsaamalla, eikä käytännön kokemusta voi korvata teorialla tai opettaa etänä. Juuri työelämää lähellä olemisessa ammatillinen koulutus on parhaimmillaan. Kun opiskelija pääsee jo opintojen aikana työpaikoille ja todellisiin ympäristöihin harjoittelemaan, syntyy paras ymmärrys tulevasta ammattialasta ja tarvittavista työelämätaidoista sekä usein myös ensimmäiset kontaktit työllistymiseen. Tällä on iso merkitys myöhemmän uran kannalta.
Yritykset eivät odota, että vastikään valmistuneet olisivat heti täysin valmiita ammattilaisia. Sen sijaan odotetaan riittävää perusosaamista, jonka päälle voidaan yrityksissä sitten rakentaa lisää. Tässä on myös yksi keskeinen kehittämiskohde. Kuulemme yrityksistämme liian usein viestiä, että osaamisen taso vaihtelee eikä kaikilla valmistuneilla ole vielä riittäviä valmiuksia työllistyä. Ratkaisujakin on onneksi tunnistettu. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa, enemmän käytännön harjoittelua ja selkeä fokus työelämässä tarvittavaan osaamiseen.
Ammatillisen koulutuksen avulla on mahdollista saavuttaa sekä työelämässä kaivattua osaamista että hyvät valmiudet jatko-opiskeluun.
Taitaja-kisat ovat erinomainen esimerkki siitä, mitä ammatillinen koulutus parhaimmillaan on: huippuosaamista, intohimoa ja ammattiylpeyttä. Kilpailut inspiroivat nuoria, tuovat esiin eri alojen monipuolisuutta ja muistuttavat siitä, että huippuosaaminen syntyy harjoittelun, ohjauksen ja motivaation yhdistelmästä. Samalla Taitaja-viikko tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia tuoda esiin omia uramahdollisuuksiaan ja tietysti myös kohdata tulevaisuuden osaajia.
Taitaja-kisojen innostavassa hengessä haluankin korostaa ammatillisen koulutuksen suorastaan ainutlaatuista roolia: ammatillisen koulutuksen avulla on mahdollista saavuttaa sekä työelämässä kaivattua osaamista että hyvät valmiudet jatko-opiskeluun. Tämä olisi tärkeää ymmärtää niin perusasteen oppilaitoksissa, suomalaisissa kodeissa kuin päättäjien pöydissä.
Lisätietoja
