Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry aloittivat tulevaisuusvuoropuheluprosessin yhdessä Ammattiliitto PROn ja Teollisuusliiton kanssa 7.10.2024. Vuoropuhelun teemana on ”Hyvinvoinnista tuottavuutta” ja tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja parantaa hyvinvointia – ja sen myötä tuottavuutta – työpaikoilla.
Yksi avaustilaisuudessa esiin nousseista teemoista oli työn määrä ja siihen liittyvä kiire. Keskustelussa nousi esiin myös kiirepuheen merkitys sekä tietynlainen kiireen ihannointi.
Tilaisuudessa puhuneen Tunna Milonoffin mukaan henkilöstöä ei kuormita niinkään työn määrä, vaan ”epämäärä”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen kykenee tekemään yllättävän paljon töitä silloin, kun vastuu, vapaus ja työn sisältö ovat tasapainossa. Ihmisen on myös koettava työ tärkeäksi ja tavoitteet selkeiksi. Toisaalta taas pienikin määrä huonosti johdettua, henkilölle epäsopivaa työtä voi aiheuttaa merkittävää kuormitusta ja jopa työkyvyttömyyttä.
Organisaation kulttuurilla on merkittävä rooli siinä, millainen työtahti, kiire ja stressi nähdään työhön kuuluviksi. Jos täysi kalenteri, viiden tunnin yöunet ja harmaat silmänaluset ovat asioita, jotka osoittavat sitoutumista ja varmistavat urakehityksen, ollaan tiellä kohti loppuun palamista sekä työtehon, työkyvyn ja tuottavuuden romahtamista.
Jos esihenkilö tekee töitä iltoja ja viikonloppuja myöten, hän on huono esimerkki alaisilleen ja tiimin jäsenten on hankalaa vetää rajaa omalle tekemiselleen. Asiaa ei auta, vaikka esihenkilö viestisi, ettei muiden tarvitse tehdä yhtä paljon töitä tai ettei ilta-aikaan lähetettyihin viesteihin tarvitse vastata. Kiireen korostuminen johtaa lopulta siihen, että työ läikkyy vapaa-ajalle ja palautumisen haasteet nostavat päätään. Harva haluaa olla se, joka tekee vähemmän kuin muut.
Työn tavoitteita määritettäessä onkin tärkeää tunnistaa ja kommunikoida työyhteisölle riittävätekemisen taso. Aina ei tarvita sataprosenttista suoritusta, vaan joskus vähempikin riittää.
Yrityksissä on tunnistettava ajoissa tilanteet, joissa työntekijän vauhti kasvaa ja erilaisia uupumisen merkkejä alkaa olla ilmassa. Apuna tilanteen hahmottamisessa voi olla esimerkiksi varhaisen välittämisen malli. Kun ongelmiin puututaan ajoissa ja työn järjestelyjä, määrää ja tehtävien vaatimaa osaamista mietitään yhdessä, voidaan välttää tilanteen eskaloituminen työkyvyttömyydeksi.
Kiire ja riittämättömyyden tunne on subjektiivinen kokemus. Jokaisen työyhteisön jäsenen on tärkeää tuntea paitsi itsensä myös tunnistaa oma roolinsa työyhteisön hengen ja kulttuurin rakentajana. Jos kiireestä puhutaan jatkuvasti ja pidetään yllä ajatusta siitä, että töitä on liikaa ja asiat ovat monin tavoin huonosti, ihminen alkaa uskoa sen olevan totta. Kiireen tuntu tarttuu toisiinkin, vaikka se ei olisikaan koko totuus
Yrityksissä on löydettävä tasapaino, jossa ongelmista voidaan keskustella avoimesti ja niihin puututaan ajoissa. Hyvinvoivassa työyhteisössä voi turvallisesti myöntää, jos työtä on liikaa tai se ei ole itselle sopivaa. Tähän kuuluu myös se, että luovutaan kiireen ihannoinnista ja kiirepuheesta ja keskitytään kerrallaan vain tiettyyn määrään asioita. Kun kokonaisuus on kunnossa ja sitä kehitetään yhdessä, luodaan hyvinvoiva, turvallinen ja tuottava yritys.
Tulevaisuusvuoropuheluprosessi jatkuu työpajalla 4.12. Työpajan tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä vuoropuhelussa esiin nousseisiin teemoihin. Yhteistyö tulevaisuusvuoropuhelun pohjalta jatkuu, ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa hyvinvointiosaamisen ja -johtamisen kehittämiseen teknologiateollisuuden yrityksissä.
Lisätietoja
Sauli Holappa, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry, sauli.holappa@teknologiateollisuus.fi
Fysikaalisen metallurgian diplomi-insinööri Antti Zitting on pitkän linjan yrittäjä, joka on tehnyt merkittävää työtä suomalaisen teollisuuden parissa. Hänen johtamansa Sacotec-yhtiöt ovat kehittyneet merkittäviksi alihankintayrityksiksi, jotka työllistävät nykyään noin 160 henkilöä ja tekevät noin 30 miljoonan euron liikevaihdon.
Elinkeinoelämän luottamustehtävissä yrittäjäneuvos Zitting on ollut erityisen aktiivinen Teknologiateollisuus ry:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitossa. Lisäksi hän on toiminut merkittävissä tehtävissä muun muassa Finnvera Oyj:n, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja TT-säätiön hallituksissa. Hänen henkilökohtainen panoksensa on ollut merkittävä Suomen talouselämän kehitykselle.
Yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja Tomi Parmasuo (vas.) luovutti Elinkeinoelämän ansioristin Antti Zittingille (keskellä) Teknologiateollisuuden hallituksen syyskokouksessa Etelärannassa 20.11.2024. Kuvassa myös Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle ja ja Teknologiateollisuuden entinen toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
”Antti Zitting on ollut kymmenien vuosien ajan merkittävä yrittäjävaikuttaja Teknologiateollisuus ry:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitossa. Hän on toiminnallaan merkittävästi edistänyt elinkeinoelämän – ja koko Suomen – etua samalla, kun on johtanut yrityksensä esimerkillistä kasvua”, sanoi Jaakko Hirvola ansioristin luovutuksen yhteydessä.
”Antti Zittingin panos yrittäjänä on esimerkillinen. Oman yritystoimintansa ohessa hänellä on ollut myös kykyä ja halua edistää elinkeinoelämän kehitystä laajasti”, sanoi yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja Tomi Parmasuo.
Elinkeinoelämän ansioristi voidaan myöntää elinkeinoelämässä erityisen ansiokkaasti toimineelle henkilölle.
Teknologia-alalta löytyy mahdollisuuksia monenlaisille osaajille, mutta ala saattaa tuntua monille nuorille vieraalta, sillä alan ammattilaisten työt eivät välttämättä näy arjessa ja alaan liittyvät mielikuvat saattavat olla vanhentuneita. Nuoret tarvitsevatkin lisää tietoa ja omakohtaisia kokemuksia teknologia-alasta, ammateista ja opiskelusta ura- ja opiskeluvalintoja tehdessään.
On tärkeää, että nuoret saavat ajantasaista tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suuntia teknologia-ala voi heille tarjota.
Teknologiatiistai on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen tapahtumapäivä, joka nostaa esiin tekniikan alan ammatillista koulutusta, ammatteja ja uramahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Tänä vuonna Teknologiatiistaita vietetään 19.11., jolloin ammattioppilaitokset ja yritykset järjestävät tapahtumia omilla paikkakunnillaan. Tapahtumaan kutsutaan yläkoululaiset ja heidän opettajansa, ja he pääsevät tutustumaan tekniikan ammatillisen koulutuksen ja teknologiayritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin tulevaisuuden ammattiosaajille.
Tänä vuonna Teknologiatiistain päätapahtuma järjestetään Oulussa, jossa Oulun seudun ammattiopisto OSAO:n tekniikan yksikkö avaa ovensa 7.-luokkalaisille ja heidän opettajilleen. Tapahtumassa vierailevat ryhmät tutustuvat myös teknologiayrityksiin.
Teknologiateollisuuden yritykset ympäri Suomea tarvitsevat uusia ammattiosaajia vastaamaan alan nykyisiä ja muuttuvia tarpeita. Tekniikan ammatillinen koulutus tarjoaa pohjan hyvin moneen teknologiateollisuuden alan ammattiin, ja se on myös oiva ponnahdusalusta jatko-opintoihin.
Tekniikan koulutus avaa ovia monipuolisiin tehtäviin ja palkitseviin uramahdollisuuksiin teknologiateollisuudessa.
Vuoden 2024 Teknologiatiistaissa mukana:
Koulutuskuntayhtymä OSAO Sasky Vammalan ammattikoulu Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Ekami Vamia Omnia Itä-Savon Koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto Samiedu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria Salon seudun ammattiopisto Raseko-Raision seudun koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus Vantaan ammattiopisto Varia Sasky Ammatti-instituutti Iisakki, Hämeenkyrö ja Parkano Ammattiopisto Tavastia Sasky Mäntän seudun koulutuskeskus Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Valkeakosken Ammattiopisto Tampereen seudun ammattiopisto TREDU Kainuun ammattiopisto Stadin ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Äänekoski Savon ammattiopisto Valkeakosken ammattiopisto
Olemme syksyn aikana saaneet huolestuttavia tietoja jäsenyrityksistämme siitä, että veroilmoituksella haettu T&K-verokannustin on hylätty verotoimistojen linjauksilla.
Yritykset ovat saaneet runsaasti hallinnollista taakkaa lisääviä selvityspyyntöjä, ja selvitysten jälkeenkin verotuspäätöksellä on linjattu, ettei kuvattu T&K-toiminta ole T&K-toimintaa vaan yrityksen normaalia liiketoimintaa.
Kaavamainen veronkorotus tulisi poistaa tulkintakysymyksissä
Lopputuloksena on monissa tapauksissa ollut, että pyydetty verohyvitys on lisätty verotettavaan tulokseen ja päälle vielä sanktiona kahden prosentin kaavamainen veronkorotus.
Eli jos yrityksen T&K-kulut ovat olleet 200 000 euroa (T&K-lisävähennys 100 000 euroa), tämä summa on lisätty verotettavaan tulokseen (lisää veroa maksettavaksi 20 000 euroa). Tästä lisätystä 100 000 eurosta on laskettu vielä kaavamainen kahden prosentin veronkorotus eli 2 000 euroa. Summa ei ole valtava, mutta sen symbolinen viesti on. Päätöksessä on lukenut, että yritys on antanut ”virheellisiä tietoja”, vaikka veronkorotus on annettu automaattisesti, kun veroilmoituksen tietoja on muutettu verotuspäätöksellä.
Verohallinnon tulisi tässä käyttää sille laissa annettua harkintavaltaa ja jättää tulkinnallisessa kysymyksessä veronkorotus kokonaan määräämättä.
T&K-kannustimen pitäisi kannustaa investointeihin
T&K-verokannustimen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä lisäämään T&K-toimintaansa. Ilahduttavan moni yritys on näin tehnytkin. Kiitokseksi tärkeistä investoinneista on nyt monelle jäänyt käteen lisätyö perinpohjaisen lisäselvityksen laatimisesta, korkeampi vero, veronkorotus ja syytös virheellisestä toiminnasta.
Kannustimelle oli laaja parlamentaarinen kannatus, laki vahvistettiin jo edellisen hallituksen kaudella ja sitä tuetaan vahvasti myös nykyisen hallituksen piiristä. Poliitikot ja yritykset luottivat, että tällä edistetään kasvua. Nyt törmätäänkin tulkintakysymysten tiilimuuriin, eikä työkalu toimi.
Minkä pitää muuttua?
T&K-verokannustimen hakemisessa on varmasti ollut haasteita myös yritysten puolelta. Malli on uusi ja T&K-toiminnan määrittely vaikeaa. Seuraavilla toimenpiteillä kannustimesta saataisiin toimivampi:
Verohallinnon tulisi antaa laajempaa neuvontaa yrityksille.
Verohallinnon tulisi tulkita T&K-toiminnan määritelmää laajasti, kuten lakiin on kirjattu.
Sellaiseen toiminnan, jonka Business Finland ja ELY-keskukset ovat aiempina vuosina tulkinneet tukeen oikeuttavaksi T&K-toiminnaksi, tulee olla myös T&K-verokannustimen tulkinnassa T&K-toimintaa. Viranomaisilla ei voi olla toisistaan eriäviä määritelmiä.
Verohallinnon tulisi käydä jo annetut veropäätökset uudelleen läpi ja pyytää tarvittaessa Business Finlandilta tai ELY-keskukselta tulkinta-apua.
Verohallinnon tulisi käyttää harkintavaltaa ja jättää veronkorotus määräämättä.
Yhteistyöllä T&K-verokannustimesta saadaan varmasti vielä työkalu, joka toimii kuten pitää.
Yritys, kerro kokemuksesi kannustimesta!
Olemme pyytäneet kommentteja yrityksiltä ja saaneetkin niitä paljon. Kiitos! Kartoittaaksemme ongelman laajuutta, pyytäisimme olemaan jatkossakin yhteydessä ja kertomaan:
Neuvotteluita jatkettiin tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta. Neuvotteluita jatketaan 8. tammikuuta.
16.12.2024
Neuvotteluita jatkettiin teollisuuden työntekijöiden työehdoista. Osapuolten näkemykset palkantarkistuksista ovat yhä kaukana toisistaan. Uusia neuvotteluaikoja ei sovittu.
13.12.2024
Neuvottelut Teollisuusliiton kanssa teollisuuden työntekijöiden uusista työehdoista jatkuvat maanantaina 16.12. kello 14.
11.12.2024
Suunnittelu- ja konsultointialan ylempien toimihenkilöiden työehtoneuvotteluissa saavutettiin yhteisymmärrys työehtosopimuksen tekstimuutoksista. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN on käynnistänyt 11.12. työehtosopimuksen mukaisen sovintolautakuntamenettelyn myös suunnittelu- ja konsultointialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Sovintolautakunnan on kahden viikon kuluessa tehtävä ehdotuksensa työehtosopimuksen uudistamiseksi.
10.12.2024
Neuvottelut teollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta ovat edenneet hitaasti, ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN on tänään käynnistänyt työehtosopimuksen mukaisen sovintolautakuntamenettelyn. Työehtokiista on siten siirtynyt sovintolautakunnan käsiteltäväksi, ja sen on kahden viikon kuluessa tehtävä ehdotuksensa työehtosopimuksen uudistamiseksi.
Suunnittelu- ja konsultointialan ylempien toimihenkilöiden kanssa neuvotellaan seuraavan kerran 11.12.
8.12.2024 − Uudet lakot alkavat ensi yönä
Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton työehtokiistan sovittelussa ei syntynyt ratkaisua sunnuntaina. Teollisuusliiton ja Pron uudet lakot teknologiateollisuudessa toteutuvat ensi yöstä alkaen.
Löydät tiedot lakkojen kohteena olevista yrityksistä ja toimipaikoista selaamalla tätä artikkelia alaspäin.
Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehdoista neuvoteltiin valtakunnansovittelijalla. Sovittelu jatkuu sunnuntaina 8. joulukuuta.
Valtakunnansovittelijan toimisto tiedotti, ettei työriidan sovittelusta Teknologiateollisuuden työnantajien ja Ammattiliitto Pron välillä ole uutta kerrottavaa ja että asiaan palataan sunnuntaina 8. joulukuuta.
2.12.2024 − Myös Pron lakot alkavat 3.12.
Myös Ammattiliitto Pron lakot teknologiateollisuudessa alkavat tiistain vastaisena yönä. Työehtokiistaa ratkottiin valtakunnansovittelijan johdolla maanantaina, mutta sopua ei vielä syntynyt. Valtakunnansovittelija palaa sovitteluaikataulun jatkamiseen 5.12.
Löydät tiedot lakon kohteena olevista yrityksistä ja toimipaikoista alempaa tästä artikkelista.
Neuvotteluita suunnittelu- ja konsultointialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta jatketaan keskiviikkona 4.12. ja teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta maanantaina 9.12.
1.12.2024 − Teollisuusliiton lakot alkavat 3.12.
Teollisuusliiton lakot teknologiateollisuudessa alkavat tiistain vastaisena yönä. Työehtokiistaa ratkottiin valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina ja neuvotteluissa edettiin, mutta sopua ei vielä syntynyt. Sovittelija tapaa osapuolia seuraavan kerran 5.12.
Löydät tiedot lakon kohteena olevista yrityksistä ja toimipaikoista alempaa tästä artikkelista.
Työriidan sovittelua Teknologiateollisuuden työnantajien ja Ammattiliitto Pron välillä teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta on jatkettu valtakunnansovittelijan johdolla. Sovittelu jatkuu tänään perjantaina.
27.11.2024
Työriidan sovittelua Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton välillä on jatkettu valtakunnansovittelijan johdolla. Sovittelu jatkuu sunnuntaina 1.12.
Sovittelua on jatkettu tänään myös teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta.
Neuvotteluita on jatkettu tällä viikolla teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta sekä suunnittelu- ja konsultointialan työehtosopimuksista.
25.11.2024 − ilmoitus lakosta 12.12.
Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet aiempien lakkovaroitusten lisäksi kuudennesta työnseisauksesta torstaina 12. joulukuuta. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat kello 00:00 ja kello 23:59 välillä. Neuvottelut jatkuvat valtakunnansovittelijan johdolla.
Abloy – Joensuun tehdas
Boliden Harjavalta – Harjavalta
Boliden Harjavalta – Pori
Componenta Manufacturing – Jyväskylä
Componenta Manufacturing – Härmä
Componenta Manufacturing – Sastamala
Componenta Manufacturing – Kalajoki
Componenta Manufacturing – Kurikka
Componenta Manufacturing – Leppävesi
Componenta Manufacturing – Mustasaari Sepänkylän yksikkö
Danfoss Drives – Vaasa
Dinair Clean Air Oy – Kausala
Drillset – Lempäälä
Drillset – Tampere Kaukokiito
Ensto Finland Oy – Porvoo
Europress Group Oy – Kerava
Finelcomp – Outokumpu
Flender Finland – Jyväskylä
HANZA Mechanics Joensuu Oy
Hydroline – Kuopio
Javasko Machines – Pumpputehdas, Mänttä
Javasko – Jokihalli, Mänttä
Javasko – Koskihalli, Vilppula
Kolmeks Oy – Turenki
Kongsberg Maritime Finland – Rauma
Kongsberg Maritime Finland – Kokkola
Kotekman Oy – Kotka
Levypyörä Oy – Nastola
Marioff Corporation Oy – Tuotanto ja varasto
Marioff Corporation Oy – Vantaa
Mäkelä Alu Oy – Alajärvi
Nammo Lapua – Sastamala
Nammo Lapua – Lapua (ei ole Pron lakon kohteena)
Nammo Lapua – Vihtavuori (ei ole Pron lakon kohteena)
Nammo Vihtavuori
Nordautomation Oy – Alajärvi
Nordautomation Oy – Kristiinankaupunki
Nordic Traction – Loimaa
Norrhydro – Rovaniemi
Okmetic – Vantaa
Orima-Tuote Oy – Orimattila
Outokumpu Chrome – Tornion tehdas
Outokumpu Stainless – Tornio
Palodex Group – Tuusula
Parmarine – Forssa
Piristeel – Kauhava
Planmeca – Herttoniemi
POK Group Oy – Kuopio
Polaria Oy – Mäntyharju
Pumppulohja Oy – Saukkola
Raute – Nastola
Raute – Mecano Business
Rautpohjan Konepaja – Jyväskylä
Recion Oy – Helsinki
Recion Oy – Projektitoimiston asennusresurssit
Recion Oy – Ylivieska
Reka Kaapeli – Keuruu
Reka Kaapeli – Riihimäki
Richter Karhula
Riikonen Group Oy – Kihniö
Riikonen Group Oy – Ylöjärvi
Ruukki Construction Oy – Alajärvi
Ruukki Construction Oy – Vimpeli
Sacotec Components – Riihimäki
Sah-ko – Oulu, Lumijoentie
Sah-ko – Oulu, Alasintie
Sako – Riihimäki
Sako – Muurame
Sako – Hausjärvi
Sandvik Mining and Construction Finland – Kajaani
Sandvik Mining and Construction Finland – Nokia
Sandvik Mining And Construction Finland Oy Tornio
Sandvik Mining and Construction – Tampere
Sandvik Mining and Construction – Turku
Sandvik Mining and Construction – Lahti
Sandvik Mining and Construction – Kaapelikatu / Rent 3
Sandvik Mining and Construction – Kaukokiidon vuokratila
Sandvik Mining and Construction – Kevitsa
Sandvik Mining and Construction – Nummela
Sandvik Mining and Construction – Pirkkala / Rent 4
Sanmina – SCI EMS Haukipudas Oy
Sauna 360 – Hanko
SEW Industrial Gears – Karkkila
Sew-Eurodrive Oy – Hollola
Sisu Auto Oy – Karjaa
SKF Oy – Muurame
Skoda Transtech – Otanmäki
Skoda Transtech – c/o HKL Roihupellon varikko
Skoda Transtech – Ilmalan ja Vallilan varikot
Skoda Transtech – c/o HKL Koskelan varikko
Skoda Transtech – Tampereen Varikko
SOP-Metal – Vaasa
Stala – Lahti
Stalatube – Lahti
Sumitomo SHI FW Energia – Varkaus
Suomivalimo – Iisalmi
Teleste Information Solutions – Forssa
Terästorni – Lappeenranta
Tibnor – Järvenpää
Tibnor – Hyvinkää
Tibnor – Seinäjoki
Tikkakosken konepaja Oy – Tikkakoski
Turula Engineering – Outokumpu
Valtra – Suolahti
Veme Oy – Laitila
Veo – Vaasa
Vexve Oy – Laitila
Vexve Oy – Sastamala / T1
Vexve Oy – Sastamala / T2
Wille Machines – Loimaa
22.11.2024 − ilmoitus lakosta 11.12.
Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat aiempien lakkovaroitusten lisäksi työnseisauksesta keskiviikkona 11. joulukuuta. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat kello 00:00 ja kello 23:59 välillä. Neuvottelut jatkuvat tiiviisti valtakunnansovittelijan johdolla.
Bluefors – Helsinki
Bronto Skylift – Pori
Bronto Skylift – Tampere
Bronto Skylift – Pirkkala
Fiskars Finland – Billnäs
Fiskars Finland – Sorsakosken astiatehdas
JMC Engine Oy
JTK Power – Vöyri
JTK Power – Isokyrö
Logistic Tkt Systems Oy – Hämeenlinna
Logistic Tkt Systems Oy – Pirkkala
Luvata Pori
Marine Alutech – Teijo
Metso Finland – Tampere
Metso Finland – Lappeenranta
Metso Finland Oy – Espoo
Metso Finland Oy – Research Center Pori
Mitsubishi Logisnext Europe – Järvenpää
Patria Aerostructures – Halli
Patria Aviation – Halli
Patria Aviation – Aircraft, Tikkakoski
Patria Aviation – Helicopters, Utti
Patria Aviation – Systems, Halli
Patria Aviation – Linnavuoren moottoriyksikkö
Patria Aviation – Pirkkala
Patria Land – Hämeenlinna
Patricomp – Halli
Ponsse – Vieremän tehdas
Ponsse – Logistiikkakeskus, Iisalmi
Ponsse – Nurmes
Ponsse Oyj – Kuopio Sahakatu
Ponsse Oyj – Kuopio Timpurintie
Ponsse Palvelukeskus – Hyvinkää
Ponsse Palvelukeskus – Ilomantsi
Ponsse Palvelukeskus – Joensuu
Ponsse Palvelukeskus – Jyväskylä
Ponsse Palvelukeskus – Kajaani
Ponsse Palvelukeskus – Kouvola
Ponsse Palvelukeskus – Mikkeli
Ponsse Palvelukeskus – Oulu
Ponsse Palvelukeskus – Rovaniemi
Ponsse Palvelukeskus – Seinäjoki
Ponsse Palvelukeskus – Tampere
Prohoc Proactor – Vaasa (ei Pron lakkoilmoitusta)
Relicomp – Kurikka
Scanfil EMS – Sievi
Sisu Akselit Oy – Hämeenlinna
Sulzer Pumps Finland – Kotka
Sulzer Pumps Finland – Mänttä
Sulzer Pumps Finland – Oulun huoltokeskus
Sulzer Pumps Finland – Rauma
Teknoware Oy – Lahti
The Switch Engineering – Lappeenranta
The Switch Engineering Oy – Vaasa Yrittäjänkatu
Thermo Fisher Scientific – Joensuu
Thermo Fisher Scientific – Vantaa
Uwira Oy – Vaasa
Pro ilmoittanut lakosta lisäksi Valmet Automation Oy – kaikki toimipaikat
Valmet Technologies – Rautpohja
Valmet Technologies – Juankoski
Valmet Technologies – Fabrics Tampere
Valmet Technologies – Valkeakoski
Valmet Technologies – Lahdesjärvi
Valmet Technologies – Lapua
Valmet Technologies – Järvenpää
Valmet Technologies – Pori
Valmet Technologies – Raisio
Valmet Technologies – Tampere
Valon Kone Oy – Lohja
Valtasiirto Oy – Harjavalta
Valtasiirto Oy – Pori
Wallac – Teknologiaosasto
Wärtsilä Finland Oy – Vaasa
Wärtsilä Finland Oy – Espoo
Wärtsilä Finland Oy – HKI Energy Storage Finland
Wärtsilä Finland Oy – Turku
Wärtsilä Sustainable – Technology Hub
Wärtsilä Sustainable – Technology Hub
21.11.2024 − ilmoitus lakosta 10.12.
Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat aiempien lakkovaroitusten lisäksi työnseisauksesta tiistaina 10. joulukuuta. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat kello 00:00 ja kello 23:59 välillä. Neuvottelut jatkuvat tiiviisti valtakunnansovittelijan johdolla.
ABB – Asennustuotteet Porvoo
ABB – Drives Pitäjänmäki
ABB – Large Motors and Generators Pitäjänmäki
ABB – Marine and Ports Hamina
ABB – Marine and Ports Turku
ABB – Marine and Ports Vuosaari
ABB – Motion Service, Helsinki
ABB – Motion Service, Itä-Suomi
ABB – Motion Service, Lappeenranta
ABB – Motion Service, Oulu
ABB – Smart Power Vaasa
ABB Electrification – Distribution Solutions Vaasa
ABB Electrification – Service Vaasa
ABB IEC LV Motors – Vaasa
AGCO Power – Generation
AGCO Power – Linnavuori
AQ Mecanova Oy – Nivala
Atlantia Works Oy – Taivalkosken tehdas
Aurubis Finland – Pori
Checkmark Ltd Oy – Pieksämäki
Escarmat Ltd Oy – Helsingby
Escarmat Ltd Oy – Strömberg Park
Genelec – Iisalmi
Hitachi Energy Finland – Lappeenranta
Hitachi Energy Finland – Vaasa
John Deere Forestry – Huolto Joensuu
John Deere Forestry – Huolto Mikkeli
John Deere Forestry – Joensuu
John Deere Forestry – Rovaniemi
John Deere Forestry – Taavetti
John Deere Forestry – Tampere
John Deere Forestry – Ylivieska
Joros Oy – Punkaharju
Junttan – Kuopio
Kemet Electronics – Suomussalmi
Kiitokori Oy – Kausala
Kone Hissit – Helsinki, Aku Korhosen tie
Kone Hissit – Helsinki, Harkkoraudantie
Kone Hissit – Helsinki, Kaivokatu
Kone Hissit – Hyvinkää, Hissikatu
Kone Hissit – Hyvinkää, Myllykatu
Kone Hissit – Hämeenlinna-Forssa
Kone Hissit – Joensuu
Kone Hissit – Jyväskylä
Kone Hissit – Kokkola
Kone Hissit – Kotka-Kouvola
Kone Hissit – Kuopio
Kone Hissit – Lahti
Kone Hissit – Lappeenranta-Imatra
Kone Hissit – Mikkeli-Savonlinna-Joensuu
Kone Hissit – Oulu-Kajaani
Kone Hissit – Pori
Kone Hissit – Rauma
Kone Hissit – Rovaniemi-Kemi
Kone Hissit – Seinäjoki-Kokkola
Kone Hissit – Tampere
Kone Hissit – Teollisuusoppilaitos
Kone Hissit – Turku
Kone Hissit – Vaasa
Kone Industrial – Hissitehdas Hyvinkää
Kone Industrial – Hyvinkää
Konecranes Finland – Hyvinkää
Konecranes Finland – Hämeenlinna
Konecranes Finland – Imatra
Konecranes Finland – Joensuu
Konecranes Finland – Jyväskylä
Konecranes Finland – Kajaani
Konecranes Finland – Kokkola
Konecranes Finland – Lahti
Konecranes Finland – Pori
Konecranes Finland – Savonlinna
Konecranes Finland – Service, Hyvinkää
Konecranes Finland – Service, Kaarina
Konecranes Finland – Service, Kotka
Konecranes Finland – Service, Lohja
Konecranes Finland – Service, Rauma
Konecranes Finland – Service, Seinäjoki
Konecranes Finland – Service, Turku
Konecranes Finland – Service, Varkaus
Konecranes Finland – Tampere
Konecranes Finland – Vaasa
Konecranes Finland – Vantaa
Konecranes Global – Hyvinkää
Kumera Drives – Riihimäki
Kuusakoski – Espoo
Kuusakoski – Heinola
Kuusakoski – Joensuu
Kuusakoski – Kajaani
Kuusakoski – Kauklahden kierrätyspiste
Kuusakoski – Kuopio
Kuusakoski – Lahti, Ekopark
Kuusakoski – Lahti, Kujala
Kuusakoski – Lapua
Kuusakoski – Pori
Kuusakoski – Purkuliiketoimi, Helsinki
Kuusakoski – Vantaa
Leden Finland – Nivala
Leden Finland – Sievi, Eletie
Leden Finland – Sievi, Teollisuustie
Logent Factory Services – Vaasa
Mantsinen – Joensuu
Mantsinen – Ovako, Imatra
Meka Pro – Oulu
Metalpower Oy – Kempele
Metalpower Oy – Tyrnävä
Milectria Oy – Parola
Milectria Power Oy – Parola
Multimek Oy – Multia
Nokia Solutions and Networks – Oulu
Pemamek – Loimaa
Vamm Steel – Vaasa
20.11.2024 − ilmoitus lakosta 9.12.
Teollisuusliitto ja Pro ovat ilmoittaneet aiempien lakkovaroitusten lisäksi työnseisauksesta 9. joulukuuta. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat kello 00:00 ja kello 23:59 välillä. Neuvottelut jatkuvat tiiviisti valtakunnansovittelijan johdolla.
Aikawa Fiber Technologies – Varkaus
Andritz Savonlinna Works
Andritz Warkaus Works
Aurajoki Oy – Auran tehdas
Aurajoki Oy – Lieto
Aurajoki Oy – Lievestuoreen tehdas
Aurajoki Oy – Mikkelin tehdas
Aurajoki Oy – Pirkkala
Aurajoki Oy – Saarijärvi
Aurajoki Oy – Turun tehdas – Auracoat
Best Hall – Kälviä
BRP Finland – Rovaniemi
Casemet – Mikkeli
Componenta Castings Oy – Pori
Darekon Ltd OY – Haapaveden tehdas
Darekon Ltd Oy – Klaukkala
Finn-Korkki Oy – Hämeenlinna
Finnsonic – Lahti
Fokor – Forssa
Gardner Denver Tampere
Halton Marine – Lahti
Hiab Finland – Helsinki
Hiab Finland – Raisio Nesteentie
Hiab Finland – Raisio Ystävyydenkatu
HNR konepaja – Kotka
Inhan Tehtaat Oy – Ähtäri
Juhani Haavisto – Kotka
K. Hartwall – Sipoo
Kemppi – Lahti
Kemptron Oy – Lahti
Linjapinta – Siuro
Nestor Cables – Oulu
Nordec – Peräseinäjoki
Nordec – Ylivieska
Nordec Oy – Peräseinäjoki Asennus
Nordec Oy – Pori
Närko – Närpiö
Närko Finland – Närpiö
Närpiön Puu ja metalli
Outokummun Metalli
Porkka Finland – Kemijärvi
Porkka Finland – Ylöjärvi
Purso – Siuro
Purso – Sulatto
Steris Europe – Tuusula
Vaisala – Vantaa
Vesivek Tuotteet – Orimattila
Weckman Steel Oy – Iisalmi
Weckman Steel Oy – Vierumäki
19.11.2024 − ilmoitus lakosta 4.12.
Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat työnseisauksesta 4. joulukuuta. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat kello 00:00 ja 4.12.2024 kello 23:59 välillä.
Lakko koskee teknologiateollisuuden sopimusaloja seuraavissa yrityksissä:
Aspocomp Group – Oulu
Auramo Oy – Järvenpää
Ball Beverage Packaging – Mäntsälä
Black Bruin Oy – Jyskä
Celsa Steel Service Oy – Espoo
Celsa Steel Service Oy – Pälkäneen tehdas
Celsa Steel Service Oy – Åminnefors
David Brown Santasalo – Jyväskylä
David Brown Santasalo – Tornio
DEKO MedTech Oy – Pieksämäki
Fincoil LU-VE – Vantaa
Finn-Power Prima Power – Seinäjoki
Fortaco Ostrobothnia – Kurikka
Fortaco Ostrobothnia – Sastamala
Harvia Finland – Muurame
Isoplus Suomi Oy – Vaasa
Kytola Instruments Oy – Muurame
Lojer – Hollola
Lojer – Kempele
Lojer – Sastamala
Lojer – Vantaa
Merivaara – Hollola
Metos – Kalustetehdas Sorsakoski
Metos – Kerava
Metos – Kuopio
Metos – Mikkeli
Metos – Oulu
Metos – Tampere
Metos – Vaasa
MSK Plast – Ylihärmä
Ovitor Oy – Helsinki
Promeco Electrics – Pansia Kanpaanpää
Promeco Mechanics – Yrityspuisto Kankaanpää
Stera Technologies – Kaarina
Stera Technologies – Kaavi
Stera Technologies – Naantali
Stera Technologies – Paimio
Stera Technologies – Tammela
Stera Technologies – Turku
Stera Technologies – Vaasa
Uponor Infra – Nastola
Uponor Infra – Vaasa
Uponor Suomi – Nastola
Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto aloittivat sovittelun valtakunnansovittelijan toimistolla tänään kello 14. Ammattiliitto Pro tavataan sovittelijan toimistolla keskiviikkona 20.11.
Neuvotteluita jatkettiin suunnittelu- ja konsultointialan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta, tekstikysymyksissä edettiin hyvin. Neuvotteluita jatketaan 26.11.
18.11.2024: Teollisuusliitto ja Pro ilmoittaneet työnseisauksesta 3.12.
Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet työnseisauksesta 3. joulukuuta. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat kello 00:00 ja 3.12.2024 kello 23:59 välillä.
Lakko koskee teknologiateollisuuden sopimusaloja seuraavissa yrityksissä:
SAK:laiset liitot kertoivat 13.11. tavoittelevansa yhteensä kymmenen prosentin palkankorotuksia kahdelle vuodelle.
– Nuo luvut eivät ole reaalimaailmasta. Tällaiset korotukset romuttaisivat Suomen kilpailukyvyn, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Ruohoniemen mukaan neuvottelut jatkuvat normaalisti. Neuvottelutuloksia tavoitellaan edelleen marraskuun aikana. ———-
Neuvotteluita jatkettiin myös teknologiateollisuuden toimihenkilöiden sekä suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksista. Teollisuuden toimihenkilöiden tessien osalta neuvottelut jatkuvat 11.11. ja suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden tessien osalta 11.11.
1.11.2024
Neuvottelut suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta jatkuivat ja etenivät tekstikysymyksissä. Neuvotteluita jatketaan 5.11.
31.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin ammattiliitto Pron kanssa toimihenkilöiden teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta. Osapuolet kävivät läpi tekstikysymyksiä. Neuvotteluita jatketaan 5.11.
30.10.2024
Neuvotteluissa tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta keskusteltiin erityisesti paikallisen sopimisen kysymyksistä. Neuvotteluita jatketaan 7.11.
Lisäksi neuvotteluissa suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta käsiteltiin osapuolten tekstitavoitteita. Neuvotteluita jatketaan 6.11.
29.10.2024
Neuvotteluissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta on jatkettu yksityiskohtaisten neuvotteluesitysten käsittelyä.
24.10.2024
Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluissa käsiteltiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien yksityiskohtaisia tekstitavoitteita. Neuvotteluita jatketaan 31.10.
20.–21.10.2024
Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluissa käsiteltiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien yksityiskohtaisia tekstitavoitteita. Neuvotteluita jatketaan 24.10.
17.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin Ammattiliitto Pron kanssa suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Tapaamisessa käsiteltiin neuvotteluesitysten keskeisiä kokonaisuuksia. Neuvotteluita jatketaan 24.10.
15.10.2024
Neuvotteluissa teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksesta käsiteltiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien yksityiskohtaisia tekstitavoitteita, ja Tietotekniikan palvelualan kanssa käytiin läpi neuvotteluesityksiä, neuvotteluita jatketaan 21.10.
14.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin ammattiliitto Pron kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta neuvotteluesitysten läpikäynnillä. Neuvotteluita jatketaan 31.10.
11.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin teknologiateollisuuden työntekijöiden sekä suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Tapaamisissa käsiteltiin osapuolten tekstitavoitteita. Neuvotteluita jatketaan 23.–24.10.
8.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin ammattiliitto Pron kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta neuvotteluesitysten läpikäynnillä. Neuvotteluita jatketaan 14.10.
4.10.2024
Neuvotteluissa teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksesta käsiteltiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien yksityiskohtaisia tekstitavoitteita.
Neuvotteluita jatkettiin suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Neuvotteluesityksiä käytiin läpi yksityiskohtaisesti. Neuvotteluita jatketaan 3.10.
26.9.2024
Neuvottelut tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta aloitettiin tavoitteiden esittelyllä otsikkotasolla ja sopimalla neuvotteluaikataulusta. Neuvotteluita jatketaan 16. lokakuuta,
25.9.2024
Neuvotteluita jatkettiin ammattiliitto Pron kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta neuvotteluesitysten läpikäynnillä. Neuvotteluita jatketaan 3.10.
Neuvotteluita jatkettiin suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Neuvotteluesityksiä käytiin läpi yksityiskohtaisesti. Neuvotteluita jatketaan 4.10.
24.9.2024
Neuvotteluita jatkettiin teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Osapuolet käsittelivät yksityiskohtaisia tekstitavoitteita. Neuvottelut jatkuvat tekstiesitysten käsittelyllä 3.10.
23.9.2024
Neuvotteluita jatkettiin Ammattiliitto Pron kanssa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Esityksiä käytiin läpi yksityiskohtaisesti, ja neuvotteluita jatketaan 8.10. Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden neuvottelut jatkuvat 25.9.
18.9.2024
Neuvottelut suunnittelu- ja konsultointialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta aloitettiin sopimalla menettelytavoista ja vaihtamalla neuvottelutavoitteet otsikkotasolla. Neuvotteluita jatketaan tarkempien neuvotteluesitysten parissa keskiviikkona 25.9.
Teknologiateollisuuden työnantajat ja ammattiliitto Pro aloittivat neuvottelut teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta vaihtamalla otsikkotason tavoitteet ja sopimalla neuvotteluaikatauluista.
17.9.2024
Teknologiateollisuuden työnantajat ja ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN aloittivat neuvottelut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta vaihtamalla otsikkotason tavoitteet ja sopimalla neuvotteluaikatauluista. Neuvotteluita on sovittu tässä vaiheessa seitsemäksi kerraksi, seuraavan kerran jatketaan tiistaina 24.9.
12.9.2024
Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto aloittavat torstaina 12.9. neuvottelut teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen uudistamisesta.
Neuvotteluissa sovitaan mahdollisista muutoksista työehtosopimukseen ja palkantarkistuksista tulevalle sopimuskaudelle. Tapaamiset ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n ja Ammattiliitto PROn kanssa aloitetaan 17.9. ja 18.9.
Onko yrityksessänne käynnissä tai käynnistymässä hanke, jossa toimintoja pyritään tehostamaan tekoälyn avulla tai kehitetään tekoälyä? Jos vastaus on kyllä, kannattaa tutustua Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tekoälyaiheisiin lopputyöapurahoihin.
Säätiö myöntää kaikkiaan 120 kappaletta korkeintaan 20 000 euron arvoista apurahaa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä tehtäviin diplomitöihin, pro graduihin tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputöihin.
Apurahoja voidaan myöntää yksi per yritys. Apuraha myönnetään opiskelijalle, joka lähettää hakemuksen yhteistyössä yrityksen edustajan kanssa. Opiskelija ei saa olla lopputyötä tehdessään työsuhteessa yritykseen, jonka hankkeen osana hän lopputyön tekee.
Millaiseen hankkeeseen apuraha voidaan myöntää?
Lopputyö tulee tehdä osana Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksen laajempaa tekoälyyn liittyvää tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohanketta. Lopputyön tieteen- tai koulutusalalla ei ole merkitystä.
Mistä lopputyöntekijän löytää?
Kannattaa olla aktiivisesti yhteyksissä oman alueen korkeakouluihin. Oppilaitosten yritysyhteistyötahojen yhteystiedot löydät kootusti täältä.
Muista myös kansainväliset korkeakouluopiskelijat!
Apurahaa voi hakea opiskelija, joka tekee ylemmän korkeakoulututkinnon lopputyötä suomalaisessa korkeakoulussa. Jos kehityshankkeessanne ei tarvita suomen kielen osaamista, kannattaa harkita myös kansainvälisen opiskelijan rekrytoimista.
Esimerkiksi Aalto-yliopisto järjestää lokakuussa Aalto Thesis Day -tapahtuman, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia löytää kansainvälinen opiskelija diplomityöntekijäksi.
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksillä on runsaasti hankkeita, jotka voisivat täyttää määritellyt ehdot, ja joiden arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi alarajaa tulisi harkita alennettavaksi.
Yritys voisi hyödyntää verovähennyksen, kun investointi valmistuu, kuitenkin aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen, seuraavien 20 vuoden aikana. Koska tuki myönnetään yhteisöverosta, yrityksen on oltava voitollinen, jotta verotuen voi hyödyntää.
EU:n sääntely asettaa tiukat rajat verotuelle
Tavoitteena on saada liikkeelle ilmastoneutraaliin talouteen tukevia investointeja. Euroopan komission tilapäiset valtiontukien kriisipuitteet asettavat verokannustimelle tiukat rajat, jotka rajoittavat muun muassa tukikelpoisia hankkeita.
Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan tuettavat hankkeet voivat liittyä:
uusiutuvan energian tuotantoon (mukaan lukien vety ja vetypolttoaineet), sähkön ja lämmön varastointiin sekä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun ja biomassapolttoaineiden varastointiin.
Huom. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että uusiutuvan sähkön tuotanto rajataan pois Suomen verokannustinmallista.
teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin.
investointeihin nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen (esim. akut), keskeisten komponenttien sekä näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon.
Tuen soveltamisala tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman laajana kriisipuitteiden sallimissa rajoissa. Toivomme, että investointihankkeen lain määritelmien täyttymisestä päättää taho, jolla on soveltuva asiantuntemus (esimerkiksi Business Finland).
Määräaika:
Verotuen piiriin pääsee vain uusi hanke, joka aloitetaan tuen hakemisen jälkeen. Verotuki on haettava ja myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Aikaraja on siis tiukka, mutta lopullista investointipäätöstä ei edellytetä tähän määräaikaan mennessä.
Avoinna olevia kysymyksiä:
Kriisipuitteissa aikarajat vaihtelevat toiminnan mukaan (hanke alkaa/valmistunut ja toiminnassa 36 kk kuluessa myöntämisestä/töiden aloitus). Tarvitsemme pikaisesti varmuuden, riippuisiko aikaraja myös Suomessa toiminnan laadusta, vai koskisiko se kaikkia investointeja samoin.
Mitä tarkoittaa ”töiden aloittaminen”, joka määrittelee, onko hanke uusi vai ei?
Lykkääkö viranomaisesta johtuva viivästys (esimerkiksi lupien saamisen osalta) valmistumisen aikarajoja?
Mikä on sanktio, mikäli aikarajoja ei saavuteta?
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Valtiovarainministeriö valmistelee tukea koskevaa esitystä:
Esitys käytetään ennakkotarkastelussa Euroopan komissiolla kesän aikana, jotta tuen hyväksyntäprosessi sujuisi syksyllä komissiossa mahdollisimman joustavasti.
Ministeriön valmistelema hallituksen esitysluonnos tulee lausunnoille alkusyksystä. Lähetämme luonnoksen jäsenyrityksillemme kommenteille, ja niiden pohjalta Teknologiateollisuus lausuu luonnoksesta sekä kirjallisesti että valiokuntaprosessissa.
Euroopan komission varsinainen notifikaatioprosessi tehdään syksyllä. Ilman komission hyväksyntää yhteismarkkinoille soveltuvaksi valtiontueksi, Suomen verotukimallia ei voida ottaa käyttöön.
Huomattavaa on, että työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee myös suoraa tukea nettonollataloutta ja vähähiilistymistä tukeville investointihankkeille. Investointihanke voi siis kuulua sekä verotuen että suoran tuen soveltamisalaan. Suoran tuen yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin.
Mitä toivomme yrityksiltä nyt?
Mikäli yritykselläsi on tuen piiriin mahdollisesti soveltuva hanke suunnitteilla, pyydämme olemaan yhteydessä, jotta voimme tarjota yrityksellenne mahdollisimman ajantasaista tietoa. Yrityksen tarvitsee tietää, missä vaiheessa oleva hanke katsotaan verohyvityksen piiriin kuuluvaksi, jotta hanke voi edetä mahdollisimman pikaisesti esimerkiksi suunnittelun, luvituksen ja rahoituksen turvaamisen osalta. Viemme yritysten kommentit valtiovarainministeriölle ja poliittisille päättäjille, jotta lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta tulee mahdollisimman selkeä ja käyttökelpoinen.
Suomen teollisuusyritykset yhdistävät voimansa kestävän ja älykkään valmistuksen edistämiseksi. Make in Finland -ekosysteemi tukee kotimaisen vastuullisen ja älykkään valmistuksen sijoittumista kansainväliseen kärkeen.
– Teknologiateollisuus tervehtii ilolla yritysten päätöstä parantaa yhteistyötään luomalla uuden yhteisen ekosysteemin erillisten verkostojen sijaan. Näin poistetaan erillisten ratkaisujen haasteet, vahvistetaan kaikkien ekosysteemiin kuuluvien yritysten kilpailukykyä, säilyttäen kuitenkin terveen keskinäisen kilpailun hyödyt, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Valmistava teollisuus tarvitsee jatkuvaa uudistumista ja innovaatioita kestävyyden, vastuullisuuden ja alan vaikuttavuuden edistämiseksi. Tämä tapahtuu vahvistamalla yhteistyötä, hyödyntämällä uusia teknologiaratkaisuja ja tehokkaita prosesseja. Kehitystä tukee se, että ekosysteemissä on mukana toimijoita valmistavan teollisuuden koko arvoketjusta aina suunnittelusta tuotantoon ja jakeluun.
Vahva tahto kehittää yhdessä
Make in Finlandin perustajat ovat FAMN ja MEX Finland -ekosysteemien jäseniä sekä SIX Manufacturing -liittymään kuuluvia yrityksiä.
– Kaikki valmistuksen kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita mukaan. Yhdessä kehittämisessä on voimaa ja jatkossa yhä useammat asiantuntijat eri yrityksistä pääsevät oppimaan toisiltaan sekä nostamaan suomalaisen valmistavan teollisuuden kyvykkyyttä ja kilpailukykyä, johtaja Juha Päivike Wärtsilältä kertoo.
Uutta ekosysteemiä johtaa DIMECC Oy, joka on luotsannut valmistavan teollisuuden yhteistyötä ja digitalisaatiota jo vuodesta 2008.
– Menestyksen varmistaa parhaiten, kun on kaikilta osin erikoistuneita toimijoita sisältävä ekosysteemi ympärillä, DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala sanoo.
