Tekniikan ammatillisen koulutuksen on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin
Teknologian nopea kehitys myllertää työelämää ja yritysten osaamistarpeita. Samalla tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita on paljon työttömänä. Miten ammatillista koulutusta pitäisi kehittää? Asiantuntijamme vastaavat.
Teknologiateollisuus julkisti vastikään Ammatillisen koulutuksen linjaukset. Niissä tuodaan esiin näkemyksiä siitä, miten ammatillista koulutusta tulisi kehittää niin, että se vastaisi entistä paremmin niin yritysten osaamistarpeisiin kuin tarpeeseen nostaa kokonaisvaltaisesti Suomen osaamistasoa. Lisäksi on huolehdittava, että nykyistä useampi ammattiin opiskeleva saa opintonsa loppuun ja saavuttaa työllistymisen mahdollistavan osaamistason.
– Teknologiateollisuus haluaa varmistaa, että tekniikan alan ammatillinen koulutus tarjoaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden kehittyä osaajiksi, joita tulevaisuuden teollisuus tarvitsee. Tämä onnistuu vain tiiviissä yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja päättäjien kanssa, sanoo Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Eero Hiidenvuori.
Tällä hetkellä tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista noin viidennes on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.
Vasta valmistuneiden työttömyysluvut ovat korkeita. Miten tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaaminen saataisiin paremmin vastaamaan yritysten tarpeisiin?
– Palvelukykyselvityksemme mukaan yritykset ovat kohtuullisen tyytyväisiä ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen. On kuitenkin selvää, että myös parannettavaa on. Arvosanan 1 tasoinen osaaminen riittää vain harvoin työtehtävissä pärjäämiseen. Osaamisen laatuun tulee panostaa, tämä tarkoittaa riittävää opetusta ja ohjausta sekä toistoja ja harjoittelua.
– Yritykset ymmärtävät, ettei kukaan ole valmistuessaan täysin valmis ammattilainen. Toisaalta yrityksillämme on odotuksia myös vasta valmistuneille: oman alan substanssi ja perustaidot tulee hallita. Kuten eräs jäsenyrityksemme edustaja kiteytti ”valmis huippuammattilainen ei tarvitse olla, mutta pitää osata oppia”.
– Työllistymiseen ja työttömyyteen vaikuttavat luonnollisesti monet syyt, joista osa on yhteiskunnallisia ja osa henkilökohtaisia. Osin kyse on myös koulutusmääristä ja alueellisesta osaajapulasta, esimerkiksi hitsaajista on ollut Suomessa pulaa jo vuosikausien ajan.
– Perustutkintokoulutuksen aikana tulisi kiinnittää vielä nykyistä enemmän huomiota kädentaitoihin ja käytännön harjoitteluun. Taitavaksi hitsaajaksi ei voi kehittyä ilman toistoja. Jo koulutuksen aikana olisi hyvä tehdä opiskelusta työelämän kaltaista. Lähiopetusta tarvitaan erityisesti opintojen ensimmäisinä vuosina, kun taas tutkinnon loppupuolella opiskelu voisi alkaa muistuttaa työpäivän rakennetta sellaisillakin opiskelijoilla, jotka eivät suorita tutkintoaan oppisopimuskoulutuksessa.
Pitäisikö yritysten ottaa nykyistä suurempi vastuu koulutuksen harjoittelusta, jotta osaaminen olisi riittävän käytännönläheistä?
– Kyselyidemme mukaan yritykset tiedostavat jo nykyisin kasvaneen vastuunsa ja ovat pääsääntöisesti halukkaita tarjoamaan harjoittelun mahdollisuuksia – saavathan yritykset itse siinä samalla koulutettua itselleen osaavaa väkeä töihin. Vastapainoksi yritykset toivovat sujuvaa yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa, avointa kommunikaatiota opiskelijoiden taitotasosta ja tukea käytännön asioissa. Meillä on paljon hyviä esimerkkejä toimivista yhteistyömalleista yritysten ja alueen ammatillisten oppilaitosten välillä, kuten Mitsubishi Logisnext Europen ja Keudan koulutusmalli.
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu ammatillisen koulutuksen tason laskusta ja uudistusten tuomista heikennyksistä esimerkiksi lähiopetuksen määrään. Mitä Teknologiateollisuus ajattelee tästä?
– Palaute koetusta tason laskusta ja laadun heikkenemisestä on ehdottomasti otettava vakavasti. Tärkeää olisi katsoa yhdessä ja analyyttisesti, mikä kaikki vaatii korjaamista. Nuorilta ei voi odottaa sataprosenttista itseohjautuvuutta, vaan he tarvitsevat ohjausta ja tukea. Yritysten ja koulutuksen järjestäjien on tärkeää huolehtia aktiivisesta dialogista ja yhteisestä tavoitteenasetannasta harjoittelujaksoille ja koulutukselle. Ei pidä myöskään unohtaa niitä perustaitoja ja tasoa, joilla koulutukseen tullaan. Tuoreet linjauksemme tarjoavat tähänkin keskusteluun ratkaisuehdotuksia.
Teknologiateollisuus linjaa, että tutkintorakenteiden on oltava joustavia, jotta ne vastaavat paremmin yritysten nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. Mitä tällä tarkoitatte?
– Meillä on jo nyt hyviä esimerkkejä eri puolilta Suomea projekteista, joissa alueen yritykset ja koulutuksen järjestäjät ovat kehittäneet yhdessä joko tutkinnon osia tai isompiakin kokonaisuuksia täyttääkseen noussutta osaajatarvetta. Vastaavaa ketterää ja työelämän tarpeista lähtevää kehittämistä tarvittaisiin lisää.
– Lisäksi nykyisin on vielä osin vaikeaa yhdistellä tutkinnon osia eri tutkinnoista, ja tätä pitäisi joustavoittaa. Hyvä yhteistyö korostuu tässäkin: nousevien osaamistarpeiden tunnistamiseksi ja niihin sopivan koulutuksen järjestämiseksi tarvitaan sujuva vuorovaikutus yritysten ja koulutuksen järjestäjien välille.
Teknologiateollisuuden tavoitteena on, että 70 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä. Eivätkö yritykset tarvitse enää ammattiosaajia?
– 70 prosentin tavoite on vastaus työmarkkinoiden muutokseen, jossa erityisesti vaikuttavat lisääntyvän ammatit, joissa tarvittavaa osaamista korkeakoulut tuottavat. Samalla on huomattava, että teknologiateollisuuden esittämässä 70 prosentin tavoitteessa huomioidaan myös ne, jotka työllistyvät korkeakoulutusta edellyttäviin tehtäviin, vaikka tutkinto jäisikin suorittamatta loppuun.
– Ammattiosaajien tarve ei ole poistumassa. Ammatillista ja korkeakoulutusta ei myöskään tule asettaa vastakkain, vaan nähdä ne oppimisen jatkumona, jossa tarvittavaa osaamista kerrytetään ensin ammatillisesta koulutuksesta ja sopivassa kohtaa uraa korkeakouluista.
Mitä nykyisessä järjestelmässä pitää muuttaa, jotta ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden polku korkeakoulutukseen olisi selkeämpi?
– Väyliä ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen tulee vahvistaa ja tehdä niistä tunnetumpia. Tähän tarvitaan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämistä edelleen. Jo ammatilliseen koulutukseen hakeutuessa tulisi olla näkyvillä potentiaalisimmat reitit korkeakoulutukseen kyseisen koulutuksen pohjalta.
Eikö ole riski, että ammatillinen koulutus nähdään edelleen ”toissijaisena” reittinä korkeakoulutukseen? Kenelle se sopii?
– Ammatillinen koulutus on jo nyt lukion kanssa tasavertainen reitti ammattikorkeakouluihin. Reitti sopii niille, jotka haluavat jo toisen asteen opinnoissa saada ammatillista osaamista ja syventää sitä edelleen korkeakouluissa.
Linjauksenne mukaan ammatillisten opiskelijoiden tulisi saada nykyistä monipuolisempaa tukea, jotta työllistyminen helpottuisi. Millaista tukea tarvitaan ja miksi tähän pitää ohjata resursseja?
– Monen oppilaan opinnot jumittavat erilaisista syistä, ja jopa 10 prosenttia tekniikan alan ammatillisista opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Joskus ala on väärä, kielen osaaminen puutteellista tai opiskelijan terveys ei salli opintoja. Näiden oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti aivan välttämätöntä.
–Yhteiskunnallamme ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että näin moni jää vaille tutkintoa ja osaamista, mutta ei myöskään siihen, että he valmistuvat niin heikoilla taidoilla, ettei tosiasiallista mahdollisuutta työllistymiseen ole.
– Peruskoulunsa päättävillä on oltava riittävät taidot heidän siirtyessään toiselle asteelle. Myös tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) laatuun on kiinnitettävä huomiota. Samassa yhteydessä on pidettävä huoli maahanmuuttajataustaisten nuorten kielen osaamisesta. Toisella asteella on vielä mahdollisuus kohdentaa erityistä tukea niin, että nuoret pystyvät rakentamaan osaamistaan tasolle, jolla työllistyy. Tähän pitää ja kannattaa panostaa.
Miten tekniikan ammatillisen koulutuksen vetovoimaa saataisiin lisättyä?
– Keskeisintä on oma asenteemme: miten puhumme ammatillisesta koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Oppilaiden on saatava riittävästi tietoa ja ohjausta jatko-opintovalintojensa tueksi niin peruskoulussa kuin mahdollisessa tutkintoon valmentavassa koulutuksessa. Meillä on oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä hienoja esimerkkejä, kuten Teknologiatiistai, jolloin koululaiset pääsevät itse näkemään ja tutustumaan tekniikan ammatilliseen koulutukseen ja alan töihin.
Kysymyksiin vastasivat Eero Hiidenvuori, Touko Apajalahti ja Leena Pöntynen.
Lisätietoja
Hiidenvuori Eero
Johtava asiantuntija, ammatillinen koulutus ja työhön johtava maahanmuutto – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry