Etusivu Talous ja tilastot Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Talousnäkymät 4/2026

Suomen suurimman vientialan kasvu jatkuu ja työllisyys nousee. Kasvua siivittävät merkittävät meri- ja puolustusteollisuuden tilaukset. Kasvu on mahdollista myös epävarman maailmantilanteen keskellä, mutta geopoliittiset ja kauppapoliittiset riskit ovat edelleen korkealla.

Julkaistu 4.11.2026

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Piristynyt kysyntä näkyy nyt koko teknologiateollisuuden työllisyydessä – Kaikki keskeiset indikaattorit kertovat kasvusta

Maailman talous on jatkanut sopeutumistaan globaalien kriisien keskellä. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan talous on kasvanut tämän vuoden aikana odotettua enemmän, Lähi-idän pitkittyneestä sodasta ja jatkuvista kauppajännitteistä huolimatta. IMF ennustaa tälle vuodelle globaalisti 3,1 prosentin talouskasvua, vaikka Iranin tilanne on edelleen ratkaisematta ja luo epävarmuutta markkinoille.

Odotuksia paremman talouskasvun taustalta löytyy IMF:n mukaan kaksi tekijää. Vaikka öljyn ja kaasun saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut, energiamarkkinat ovat osoittautuneet sopeutumiskykyisiksi. Niin energiatoimitusten uudelleenreititykset, varastojen hyödyntäminen kuin siirtymä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin ovat lieventäneet Iranin sodan energiamarkkinoille aiheuttamaa turbulenssia.

Lisäksi tekoälyn käynnistämä investointibuumi on vauhdittanut maailmantalouden kasvua ja tukenut kansainvälistä kauppaa.

IMF kuitenkin muistuttaa, että riskit ennustettua heikompaan kehitykseen ovat korkealla. Mahdolliset uudet geopoliittiset sokit tai eskalaatio Lähi-idässä voivat aiheuttaa nopeaa hintojen nousua ja toimitushäiriöitä. Tekoälyyn liittyvät investoinnit ovat olleet tärkeä kasvun kirittäjä, mutta samalla ne keskittävät riskejä, kun kasvu on riippuvainen kapeasta joukosta toimialoja.  

Energian kallistuminen on aiheuttanut kiihtyvää inflaatiota, ja inflaatiota taltuttaakseen Euroopan keskuspankki EKP nosti ohjauskorkoaan kesä- ja syyskuussa 2026. Viimeisimmässä kokouksessaan lokakuun lopulla EKP päätyi pitämään korot ennallaan. Erityisesti dieselin ja bensiinin hinnat ovat nousseet syksyn aikana huomattavasti. Pohjainflaatio, eli hintojen kehitys ilman energiaa ja elintarvikkeita on kuitenkin pysynyt vakaana. Lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet, mutta EKP:n mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotus on lähellä kahta prosenttia.

IMF:n tavoin myös EKP korostaa odotuksia heikomman kehityksen riskejä. Merkittävimpinä taustatekijöinä tähän ovat Lähi-idän konflikti ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Mahdolliset energiamarkkinoihin liittyvät häiriöt voivat kiihdyttää inflaatiota, ja kauppapoliittiset jännitteet voivat olla omiaan jarruttamaan talouskasvua.

Ostopäällikköindeksien perusteella kasvu jatkuu, mutta sitä saattavat jarruttaa kustannuspaineet

Talouden kehitystä varsin hyvin ennakoivien ostopäällikköindeksien perusteella talouskasvu on jatkunut syksyn aikana niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa. Samaan aikaan kustannuspaineet ovat kuitenkin nousussa.

Euroalueen koko elinkeinoelämän tilannetta kuvaava indeksi on pysynyt viime kuukausina 52 pisteen tuntumassa, mikä ylittää tukevasti kasvua osoittavan 50 pisteen rajan. Kasvuvauhti hidastui lokakuussa aavistuksen, mutta kasvu on hidastumisesta huolimatta edelleen vahvaa. Kasvun hidastumisen taustalla on inflaatiopaineiden voimistuminen: tuotantopanosten ja energian hinnat nousevat, ja tämä saa yritykset nostamaan myyntihintojaan.

Yritysten suhtautuminen tulevaan on optimistinen, joskin arvio heikkeni lokakuussa alkusyksyyn verrattuna. Heikkenemisen taustalla on Ranskan poliittinen epävakaus ja epävarmuus: yritysten odotukset valuivat Ranskassa pessimismin puolelle, kun muualla euroalueella odotukset tulevaisuudesta pysyivät myönteisinä.

Suomelle keskeisen vientimarkkinan Saksan talous on jatkanut ostopäällikköindeksien mukaan viime kuukausina kasvussa. Positiivista on, että IMF on tuoreimmassa ennusteessaan nostanut arviota Saksan talouskasvusta, ja tälle vuodelle Saksaan odotetaan 1,3 prosentin talouskasvua.

Yhdysvalloissa talouskehitys on erityisen vahvaa. Sekä teollisuudessa että palveluissa kasvuvauhti on nopeinta viiteen vuoteen. Yritysten tilauskannat ovat vahvistuneet ja rekrytoinnit ovat kasvussa. Ostopäällikköindeksidatan mukaan erityisesti teollisuudessa työllisyys on kasvanut ja luottamus talouskasvun jatkumiseen on korkealla.

Kasvua kuitenkin varjostaa hintapaineiden laaja-alainen voimistuminen. Yritysten kustannukset kasvavat ja teollisuuden myynti-inflaatio kiihtyy. Kustannusten nousun taustalla ovat muun muassa öljyn ja energian kallistuminen. Myös useat raaka-aineet ovat kallistuneet, ja näiden lisäksi tullit ja saatavuusongelmat kasvattavat kustannuksia Yhdysvalloissa.

Keskeisillä suomalaisen teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kasvu on siis syksyn edetessä jatkunut. Teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat tukevasti kasvun puolella kaikissa keskeisissä vientimaissa ja tämän perusteella kysynnän kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset. Kohoavat kustannukset kuitenkin varjostavat tilannetta, ja tämä ennakoi kiihtyvää inflaatiota.

Barometritietojen perusteella suhdanteen paraneminen jatkuu suomalaisessa teollisuudessa

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan valmistavan teollisuuden suhdanteet ovat jatkaneet syksyn aikana selvässä nousussa. Tuotanto kasvaa, kannattavuus kohenee ja nyt myös henkilöstön määrä kääntyi kasvuun. Kasvun esteeksi yritykset mainitsevat edelleen yleisimmin riittämättömän kysynnän, mutta myös työvoimapula ja kapasiteettipula yleistyivät alkusyksyn aikana.

Teknologiateollisuuden syyskuinen TeknoBaro-kysely kertoi suhdanteen paranemisen jatkuneen alkusyksyn aikana, ja kaikki indikaattorit olivat vahvasti kasvun puolella.

Barometritiedot kertovat siis yhdenmukaisesti kasvun jatkuneen suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa.

Meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden suuret tilaukset kasvattavat tilauskantoja

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset vahvistuivat huomattavasti vuoden 2026 kolmannella kvartaalilla. Korkeaa tilauskertymää selittävät kyseiselle neljännekselle kirjautuneet risteilijätilaukset. Saadun tilauksen tarkkaa arvoa ei ole uutisoitu, mutta tilanteesta voi saada jotain osviittaa tarkastelemalla Tullin vientitilastoja vuoden 2025 heinäkuulta ja 2026 kesäkuulta, jolloin asiakkaalle toimitettiin edelliset vastaavan kokoluokan alukset. Tuolloin vientitilastot näyttivät kertaluonteisesti lähes kahden miljardin euron nousua aina yhden laivatoimituksen kohdalla.

Meriteollisuuden ohella vahvassa kasvussa on viime aikoina ollut puolustusteollisuus. Vaikka meri- ja puolustusteollisuuden kertymiä ei huomioitaisi, voi tämän vuoden kolmatta kvartaalia kuvata hyväksi. Vuoden taakse tarkasteltaessa uusien tilausten kertymässä ollaan nousutrendillä.

Tilauskannat ovat vahvistuneet teknologiateollisuudessa jo lähes kahden vuoden ajan. Tämän vuoden kolmannella kvartaalilla tilauskannat vahvistuivat 14 prosenttia edellisestä kvartaalista ja kolmanneksen vuoden takaiseen verrattuna. Jäljellä olevan työn määrä yrityksissä siis kasvaa.

Suomalainen meriteollisuus ja puolustusteollisuus ovat saaneet parin viime vuoden aikana hyvin paljon uusia tilauksia, ja niillä on siten merkittävä rooli tilauskantojen kasvussa. Näiden sektoreiden vahva veto ja suuret tilaukset ovat Suomen taloudelle positiivinen uutinen, ja tilaukset tuovat työtä laajassa alihankintaketjussa suomalaiselle PK-sektorille.

Yleistä kysyntätilannetta kuvaava tarjouspyyntöjen saldoluku oli lokakuussa +15. Saldoluku laski aavistuksen heinäkuun korkeasta lukemasta, mutta tämänhetkinen taso on pitkän aikavälin tarkastelussa edelleen korkea. Saldoluku +15 viittaa siihen, että markkinoiden piristyminen näyttää jatkuvan globaalista epävarmuudesta huolimatta.

Teknologiateollisuuden tuotanto on kasvanut tänä vuonna, erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden vahvan vedon ansiosta. Koko toimialan tuotanto on kasvanut neljä prosenttia tammi–elokuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvua on tullut yhdeksän prosenttia. Myös teknologiateollisuuden liikevaihto on kasvanut tämän vuoden tammi–heinäkuussa yhdeksän prosenttia, ja liikevaihto on kasvussa kaikilla päätoimialoilla. Teknologiateollisuuden tavaravienti on kasvanut tammi–heinäkuussa kuusi prosenttia.

Kaikki keskeiset indikaattorit kertovat siis kasvusta suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Epävarmuus ja turbulentti maailmantilanne ovat toistaiseksi tulleet jäädäkseen, mutta kasvu on mahdollista myös epävarmoina aikoina, kuten suomalaisen teknologiateollisuuden tilanteesta nähdään.

Monet nykyiset globaalit trendit tukevat sellaisen teknologian kysyntää, jossa suomalaisilla teknologiateollisuuden yrityksillä on vahvaa osaamista. Jo mainitun meriteollisuuden ja puolustussektorin ohella kasvua kirittävät nyt Suomessa ja maailmalla investoinnit datakeskuksiin ja energiaratkaisuihin. Iranin sodan aiheuttama energiakriisi lisää kannustimia investoida uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, joihin liittyvät ratkaisut ovat osa suomalaisen teknologiateollisuuden tuotetarjoomaa. Myös IMF korostaa talousennusteessaan energianlähteiden monipuolistamisen kriittisyyttä yhteiskuntien kriisinkestävyydelle. Epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta suomalaisen teknologiateollisuuden osaamiselle on siis monella alalla kysyntää.

Lähitulevaisuuden haasteena tulevat kuitenkin todennäköisesti olemaan kasvavat inflaatiopaineet ja mahdollisesti nousevat korot. Korkotaso on jo noussut tämän vuoden aikana, mutta toistaiseksi se ei ole näyttänyt heikentävän kysyntää. Myös geopoliittinen ja kauppapoliittinen tilanne jatkuu epävarmana ja voi aiheuttaa negatiivisia shokkeja.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä kasvussa

Suhdanteen positiivisesta kehittymisestä kertoo työllisyyden kääntyminen kasvuun teknologiateollisuudessa. Tämän vuoden kolmannella kvartaalilla teknologiateollisuuden henkilöstömäärä kasvoi 0,3 prosenttia edelliseen kvartaaliin verrattuna, mikä tarkoittaa yli 900 uutta työllistä.

Käytännössä teknologiateollisuuden henkilöstömäärä laski vuoden 2024 aikana, vuonna 2025 määrä pysyi ennallaan. Nyt henkilöstömäärä on kääntynyt kasvuun. Nousu on alalla suurin alkuvuoden 2023 jälkeen. Tämä antaa osviittaa siitä, että suhdannetilanteen paraneminen etenee: piristyvä kysyntä ja vahvistuvat tilauskannat vetävät vähitellen työllisyyttä kasvuun.

Henkilöstömäärän kehityksessä on kuitenkin vielä eriäviä trendejä toimialojen kesken. Kone- ja metallituoteteollisuudessa henkilöstömäärä on kasvanut pienin askelin jo vuoden 2025 alusta alkaen. Alkusyksyn aikana tämän suurimman päätoimialan kasvu näyttää kiihtyneen ja henkilöstömäärä on kasvanut 1,4 prosenttia. Henkilöstömäärä kone- ja metallituoteteollisuudessa on nyt 140 100 eli korkeampi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen. Henkilöstömäärä kasvoi myös metallien jalostuksessa sekä suunnittelu- ja konsultointialalla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstömäärä on pysynyt lähes ennallaan. Tietotekniikka-alan henkilöstömäärä laski edelleen.

Elinkeinoelämän suhdannebarometrin mukaan teknologiateollisuuden valmistavan teollisuuden toimialoilla (kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä metallien jalostus) jo 19 prosenttia yrityksistä kertoo ammattityövoiman puutteen rajoittavan kasvua. Tämä osuus on tuplaantunut verrattuna reilun vuoden taakse suhdanteen heikoimpaan tilanteeseen, joten jos kasvu jatkuu, osaavan työvoiman saatavuudesta voi tulla haaste suomalaisessa teollisuudessa.

Koko Suomen osalta työllisyyden kasvu on ollut syksyn aikana vielä vaimeaa ja työttömien määrä on kasvanut. Valmistavan teollisuuden työllisyyden kasvu lupaa hyvää Suomen työllisyystilanteelle laajemminkin. Yksi teollinen työpaikka luo välillisesti muuhun talouteen yli yhden työpaikan muille toimialoille kotimarkkinalla.

Tietotekniikka-alalla henkilöstömäärä edelleen laskutrendillä

Valmistavassa teollisuudessa työllisyys jo paranee, mutta tietotekniikka-alalla henkilöstön määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2025 alusta lähtien ja lasku jatkui edelleen tuoreimmalla kvartaalilla. Samaan aikaan tietotekniikka-alan liikevaihto on jatkanut kasvua, ja tammi–heinäkuun aikana liikevaihto kasvoi 10 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoteen 2024 asti alan liikevaihto ja henkilöstö kehittyivät molemmat rinnakkain nousutrendillä, joskin liikevaihto on kasvanut käytännössä useita vuosia henkilöstöä nopeammin. Vuodesta 2025 alkaen liikevaihto ja henkilöstö ovat kehittyneet eri suuntiin.

Elämme tekoälyn nopean kehityksen myötä valtavan teknologisen murroksen aikaa, ja sillä on vaikutuksia työelämään. Muun muassa ohjelmistokehitys on ollut tekoälymurroksen eturintamassa, ja vähintään työn sisältö on muuttunut alalla viime vuosina paljon.

Tarvitsemme kuitenkin pidemmältä ajalta dataa, jotta voimme tehdä tarkempia johtopäätöksiä alan kehityksestä ja mahdollisesta pidempiaikaisesta tekoälyn vaikutuksesta alan liikevaihtoon ja henkilöstöön.

Teknologiateollisuus Suomessa

Tilauskannat vahvistuivat telakoiden ja puolustuksen vetäminä

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto nousi Suomessa vuonna 2025 ennakkoarvion mukaan 2,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Liikevaihto laski metallien jalostuksessa ja nousi kaikilla muilla päätoimialoilla. Vuonna 2025 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan noin 104 miljardia euroa.

Saatujen uusien tilausten arvo oli heinä–syyskuussa 19 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 50 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla. Huomattavan korkeaan tilauskertymään vaikuttivat olennaisesti meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden tilaukset.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 14 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 34 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 syyskuussa.

Kuluvan vuoden tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana.

Yleistä kysyntätilannetta mittaava tarjouspyyntöjen saldoluku pysyi kysynnän piristymistä kuvaavalla tasolla syksyn aikana ja oli lokakuussa +15. Saldoluku on ollut positiivinen huhtikuusta 2025 alkaen. Saldoluku laski hieman verrattuna heinäkuuhun, mutta taso kertoo edelleen hyvästä kysyntätilanteesta ja markkinoiden aktiivisuudesta. Positiivinen saldoluku viittaa siihen, että globaalista epävarmuudesta huolimatta markkinoiden piristyminen näyttää jatkuvan edelleen.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa 331 100. Määrä on noin 0,3 prosenttia eli 900 henkilöä suurempi kuin kesäkuussa.

Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelun perusteella lomautusjärjestelyiden piirissä oli syyskuun lopussa noin 10 100 henkilöä. Lomautusten määrä nousi kesäkuuhun verrattuna, mutta taso on edelleen maltillinen. Uuden henkilöstön rekrytoinnit pysyivät lähes aiemmalla tasolla heinä–syyskuussa edelliseen kvartaaliin verrattuna. Rekrytointeja oli yhteensä 7 600. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Tiedot perustuvat tilanteeseen 4.11.2026.
Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä löydät Tilastot-osiosta.
Seuraava Talousnäkymät-raportti julkaistaan keskiviikkona 3.2.2027 klo 10:00.

Lisätiedot:

Talous ja kestävä kasvu

Mikkonen Hanne

Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ry

+358 44 029 6152 hanne.mikkonen@teknologiateollisuus.fi