Etusivu Talous ja tilastot Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Talousnäkymät 2/2026

Maailma on Iranin sodan seurauksena ennätyksellisen epävarmuuden äärellä. Alkuvuosi ei tarjoillut teknologiateollisuuden tilauskertymille kasvua. Vertailukvartaalin vahvuus ja maailmantilanteen epävarmuus huomioiden kertymää voi pitää kuitenkin siedettävänä. Näkymät eteenpäin ovat pitkälti riippuvaisia Iranin sodan kestosta ja ennen kaikkea inflaatio- ja korkokehityksestä.

Julkaistu 6.5.2026

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Teknologiateollisuuden tilauskertymät eivät kasvaneet alkuvuodesta – näkymät riippuvaisia Iranin sodan kestosta ja seurauksista

Teknologiateollisuudessa näkyi loppuvuodesta 2025 signaaleja suhdanteen kehittymisestä kohti parempaa ja odotukset kysynnän piristymisestä tälle vuodelle kasvoivat. Maailmantilanne uhkaa kuitenkin jälleen vetää orastavalta kasvulta maton alta. Yhdysvaltojen helmikuun lopussa aloittama hyökkäyssota Iranissa on aiheuttanut poikkeuksellisen energiakriisin, ja epävarmuus on aiempaakin ennätyksellisemmällä tasolla.

Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet alkuvuoden aikana Iranin sodan vuoksi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa huhtikuussa julkaistussa ennusteessaan tälle vuodelle globaalisti 3,1 prosentin kasvua. Vielä alkuvuodesta IMF oli valmis nostamaan tämän vuoden kasvuennusteita, mutta Iranin sota on taittanut kasvuodotuksia, ja ennustetta on sen vuoksi alennettu tammikuusta 0,2 prosenttiyksiköllä. Globaaliksi inflaatioksi IMF ennustaa tälle vuodelle 4,4 prosenttia, kun tammikuussa ennuste oli vielä 3,8 prosenttia.

Tämä IMF:n niin sanottu viite-ennuste lähtee oletuksesta, että Iranin sota ratkeaa tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja öljyn hinta palautuu aiemmalle tasolle vuoden loppua kohden. Jos sota pitkittyy, riskit tämänhetkisiä odotuksia heikommalle talouskehitykselle ovat merkittävät. Epäsuotuisassa skenaariossa maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna 2,5 prosenttiin ja inflaatio nousee yli viiden prosentin. Jos energiamarkkinoiden häiriöt jatkuvat ensi vuoteen, IMF puhuu jo synkästä skenaariosta, jossa maailmantalous kasvaa enää noin kaksi prosenttia. Tämä tarkoittaisi käytännössä taantumaa.

Kaikki riippuu nyt siis siitä, mikä on Iranin sodan kesto ja laajuus, sekä kuinka nopeasti energian tuotanto ja logistiikka normalisoituvat sodan jälkeen. Vaikka sota päättyisi välittömästi, infrastruktuurin korjaaminen ja öljyn ja kaasun tuotannon palauttaminen normaalille tasolle vie aikaa. IMF:n mukaan tällä hetkellä liikutaan viite-ennusteen ja epäsuotuisan skenaario välimaastossa, ja jokainen viikko sodan jatkuessa vie tilannetta heikompaan suuntaan.

Varastojen kasvattaminen piristänyt teollisuutta sekä euroalueella että Yhdysvalloissa, mutta optimismi tältä vuodelta karissut

Iranin sodan seuraukset ovat alkaneet näkyä euroalueen taloudessa. Talouden kehitystä varsin hyvin ennakoiva koko elinkeinoelämän ostopäällikköindeksi laski euroalueella maaliskuussa 15 kuukauden elpymisen jälkeen pakkaselle. Tällä hetkellä tilannetta heikentää erityisesti palvelusektorin nopea pudotus.

Teollisuudessa sen sijaan on nähty maalis–huhtikuulla kasvua. Merkittävä syy tämän kasvun taustalla on varastojen kasvattaminen: yritykset varautuvat nyt hintojen nousuun ja toimitusketjujen häiriöihin tilaamalla tavaraa varastoon. Siten euroalueen teollisuudessa nähty piristyminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Alkuvuodesta erityisesti euroalueen teollisuudessa oli pitkästä aikaa luottavainen tunnelma tämän vuoden suhteen ja odotukset olivat korkeimmillaan useisiin vuosiin. Maalis–huhtikuun aikana yritysten odotukset ovat heikentyneet. Suomelle tärkeässä vientimaassa Saksassa odotukset ovat valuneet jo pessimistiseksi, mutta muualla euroalueella odotetaan vielä kasvua, vaikka lukemat ovatkin heikentyneet alkuvuodesta.

Yhdysvalloissa koko elinkeinoelämän ostopäällikköindeksi viittaa Yhdysvalloissa huhtikuussa varovaiseen kasvuun, maaliskuun lähes pysähtyneen kehityksen jälkeen. Talouskasvu on kuitenkin vaimeaa, ja erityisesti palvelusektorilla kysyntä on selvästi heikentynyt. Teollisuudessa tuotanto on kasvanut, mutta kasvun taustalla myös Yhdysvalloissa on pitkälti varastojen kasvattaminen.

Sekä euroalueella että Yhdysvalloissa hintapaineet ovat voimistuneet Iranin sodan seurauksena. Taustalla on energian hinnan nousun lisäksi muiden tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu. Lähi-idän sota on aiheuttanut häiriöitä toimitusketjuissa ja toimitusajat ovat pidentyneet.

Valmistavan teollisuuden suhdannetilanne parantunut alkuvuoden aikana

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan valmistavan teollisuuden suhdannetilanne on parantunut alkuvuoden aikana, joskin tilanne on edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa heikompi. Suhdannebarometrin perusteella teollisuuden tuotanto on kasvussa ja riittämätön kysyntä on kasvun esteenä hieman aiempaa harvemmalle.

Suhdannenäkymät ovat kuitenkin painuneet taas vaisummiksi Iranin sodan aiheuttaman epävarmuuden vetämänä.

Samankaltaista viestiä saimme maaliskuussa TeknoBaro-kyselystä. Teknologiateollisuuden kysyntä piristyi pienin askelin vuoden 2025 loppua kohden, ja alkuvuonna kehitys näytti sen perusteella jatkuneen.

Yritykset seuraavat tilannetta vielä rauhallisesti, mutta riskit kasvavat tilanteen pitkittyessä

Yleinen tunnelma teknologiateollisuuden yrityksissä on tällä hetkellä vielä varsin rauhallinen eikä maailmantilanne ole aiheuttanut yrityksissä paniikkia. Iranin sodalla ei ole vielä ollut laaja-alaisia välittömiä vaikutuksia alalla juuri nyt. Tästä kertoo myös kysynnän kehityksestä kertovan tarjouspyyntöjen saldoluvun nouseminen tammikuusta, eli markkinoilla on kiinnostusta valtavasta epävarmuudesta huolimatta.

Riskit piilevät pidemmällä aikavälillä. Jos Iranin sota pitkittyy, inflaatio saattaa karata EKP:n keskipitkän aikavälin kahden prosentin tavoitteesta. Nyt käsillä oleva kiristyvä inflaatio johtuu kuitenkin poikkeuksellisesta tarjontashokista: öljyn tuotanto ja siten saatavuus on laskenut Iranin sodan seurauksena ja energian hinta on noussut. Periaatteessa kiristyvään inflaatioon olisi lääkkeenä korkojen nosto. Ongelmana on, ettei korkojen nosto auta inflaation juurisyyhyn eli öljyn saatavuuteen, ja riskinä on jo ennestään vaimean talouskasvun nitistyminen. Jos Iranin sota pitkittyy, keskuspankit ovat viheliäisen tilanteen äärellä.

Suomalainen teknologiateollisuus on investointihyödykkeitä tuottava vientiala, eli ala tekee koneita ja laitteita laajasti eri sektoreille, kuten muun muassa kaivosalalle, metsäteollisuuteen, energiasektorille ja rakentamiseen. Rahan hinnalla on merkittävä vaikutus asiakasyritysten investointipäätöksiin. Korkeammat korot, tai jo pelkästään huoli niistä, voisivat aiheuttaa investointipäätösten lykkäämistä. Teollisuuden näkökulmasta keskuspankkien korkojen nosto olisi myrkyllinen toimenpide, joka tässä tilanteessa todennäköisesti heikentäisi kysyntää.

Tilauskertymä oli siedettävä

Vuoden 2025 viimeinen kvartaali oli teknologiateollisuudessa poikkeuksellisen vahva. Siihen verrattuna teknologiateollisuuden uudet tilaukset laskivat lähes neljänneksellä tammi–maaliskuun aikana. Tämä oli odotettavissa, koska edelliselle kvartaalille kohdistui muun muassa erittäin merkittäviä meriteollisuuden tilauksia. Vuodentakaiseen verrattuna uusien tilausten kertymässä oli alkuvuonna kasvua 11 prosenttia. Tilauskannat heikkenivät aavistuksen vuoden loppuun verrattuna, mutta kasvoivat lähes viidenneksellä vuoden takaiseen verrattuna.

Tilauskertymää voi kuvata maltilliseksi. Alkuvuosi ei ole tarjoillut merkittävää kasvua, mutta vertailukvartaalin vahvuus ja maailmantilanteen epävarmuus huomioiden kokonaisuus on hienoisesta vaisuudesta huolimatta siedettävällä tasolla.

Viime vuoden viimeiselle kvartaalille kohdistui poikkeuksellisen suuria meriteollisuuden tilauksia. Vaikka meriteollisuuden uusien tilausten kertymä oli nyt edellistä kvartaalia pienempi, määrä oli silti edelleen merkittävä.

Kysymyksiä herättää teknologiateollisuuden suurimman päätoimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden tilanne: jos uusien tilausten kertymää tarkastellaan ilman meriteollisuuden merkittäviä tilauksia, kertymä laski hieman vuodentakaiseen verrattuna. Nimenomaan suhdannetilannetta arvioitaessa tämä on merkittävä asia. Lasku voi olla kausivaihtelun piikkiin menevää heiluntaa, mutta herättää toisaalta pientä huolta, painaako maailmantalouden epävarmuus kuitenkin kysyntää tällä hetkellä.  

Yleistä kysyntätilannetta mittaava tarjouspyyntöjen saldoluku nousi alkuvuoden aikana ja oli huhtikuussa 14. Saldoluku ei ole ollut näin korkealla tammikuun 2022 jälkeen. Kysynnän piristyminen näyttäisi tämän perusteella jatkuneen alkuvuoden aikana. Viime vuodesta alkaen yritysten viesti on ollut, että tarjouspyyntöjä kyllä tulee, mutta lopulliset ostopäätökset ovat pitkän harkinnan ja viivyttelyn takana. Yleisen epävarmuuden vuoksi kukaan ei uskalla tilata, vaikka tarvetta olisi. Siten tarjouspyyntöjen saldoluvun piristyminen ei välttämättä näy suoraan uusien tilausten kertymässä.

Henkilöstömäärä tasaantui alkuvuoden aikana. Koko teknologiateollisuuden tasolla henkilöstömäärä ei enää laske mutta ei vielä merkittävästi kasvakaan. Kun tilannetta tarkastellaan toimialoittain, paljastuu kiinnostavia kehityssuuntia. Henkilöstömäärä laski vuoden ensimmäisellä kvartaalilla vielä palvelualoilla eli suunnittelu- ja konsultointialalla sekä tietotekniikassa. Näitä aloja painaa tällä hetkellä vielä heikko suhdanne. Sen sijaan valmistavassa teollisuudessa, teknologiateollisuuden suurimmalla päätoimialalla kone- ja metallituoteteollisuudessa henkilöstömäärä näyttäisi kääntyneen aavistuksen kasvuun. Alan tilauskannat ovat vahvistuneet muun muassa telakoiden ja puolustusteollisuuden vetäminä, ja tämä alkaa vähitellen näkyä myös työllisyydessä. 

Vahvistuneista tilauskannoista ja yritysten tulevaisuususkosta kertoo myös rekrytointien määrän piristyminen pahimmista pohjamudista. Rekrytointien määrä oli koko teknologiateollisuudessa alkuvuodesta yli 8 200. Pitkän aikavälin tarkastelussa taso on kuitenkin edelleen matala.  

Yleinen tunnelma yrityskentässä on ollut alkuvuoden ajan maailman kriiseistä huolimatta varovaisen positiivinen. Barometrit näyttävät tämänhetkisen tilanteen parantuneen aiemmasta. Teknologiateollisuudelle merkittävimmän vientimarkkinan eli euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksin vahvistuminen vielä maalis–huhtikuussa voi tuoda kysyntää näinä kuukausina. Elämme kuitenkin maailmantaloudessa äärimmäisen turbulentteja aikoja. Jos Iranin sota ja energiakriisi pitkittyvät, riskit heikommalle kehitykselle ovat erittäin korkealla.

Teknologiateollisuus Suomessa

Tilauskertymä heikkeni, mutta vertailukvartaali poikkeuksellisen vahva

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto nousi Suomessa vuonna 2025 ennakkoarvion mukaan noin 2,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Liikevaihto laski kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Liikevaihto oli kasvussa elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, tietotekniikka-alalla sekä suunnittelu- ja konsultointialalla. Vuonna 2025 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan noin 103 miljardia euroa.

Saatujen uusien tilausten arvo oli tammi–maaliskuussa 23 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 11 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla.

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa mutta 18 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 maaliskuussa.

Vuodenvaihteen ympäryksen tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana.

Yleistä kysyntätilannetta mittaava tarjouspyyntöjen saldoluku nousi alkuvuoden aikana ja oli huhtikuussa 14. Saldoluku ei ole ollut näin korkealla tammikuun 2022 jälkeen. Positiivinen saldoluku viittaa siihen, että epävarmuudesta huolimatta markkinoilla on aktiivisuutta.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa sama kuin joulukuun lopussa eli noin 329 000.

Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelun perusteella lomautusjärjestelyiden piirissä oli maaliskuun lopussa noin 10 800 henkilöä. Lomautusten määrä pysyi vuoden lopun tilanteeseen verrattuna ennallaan.

Uuden henkilöstön rekrytoinnit piristyivät tammi–maaliskuussa viime vuoden loppuun verrattuna. Rekrytointeja oli yhteensä 8 200. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Tiedot perustuvat tilanteeseen 6.5.2026.
Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä löydät Tilastot-osiosta.
Seuraava Talousnäkymät-raportti julkaistaan keskiviikkona 5.8.2026 klo 10:00.

Lisätiedot:

Talous ja kestävä kasvu

Mikkonen Hanne

Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ry

+358 440296152 hanne.mikkonen@teknologiateollisuus.fi