Etusivu Tavoitteemme Viestimme päättäjille Hallituskausi 2023–2027

Teknologiateollisuuden viestit hallituskaudelle 2023–2027

Päivitetty 21.01.2025 klo 15:12

Digivihreästä siirtymästä kasvua ja hyvinvointia Suomeen 

Teknologiateollisuuden luoma arvonlisä Suomen taloudelle on 63 miljardia euroa. Vientivetoinen ala työllistää suoraan noin 335 000 ja välilliset vaikutukset huomioiden lähes 720 000 ihmistä. Rakennamme kestävästi hyvinvointi-Suomea, joka on suunnannäyttäjä uuden teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa, digitalisaation hyödyntämisessä ja digivihreässä siirtymässä. Teknologiateollisuuden yrityksistä 90 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä tavoitteiden saavuttamiselle.

Suomen hallitusohjelma sisältää hyviä tavoitteita teknologiayritysten kannalta, olennaista on tavoitteiden toimeenpano vaalikauden loppuun saakka. Kasvua vauhdittaviin toimiin eli investointien ja viennin edistämiseen, TKI-rahoituksen kasvattamiseen ja osaamiseen sekä osaajien saatavuuteen on syytä edelleen panostaa.

Osaajat tekevät digivihreän kasvun: korkeakoulujen aloituspaikat ja niiden rahoitus, työhön johtavan maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen
Työmarkkinauudistukset turvaavat yritysten kilpailukykyä, työpaikkoja ja julkista taloutta 
Lisätään Suomen houkuttelevuutta innovaatioiden ja investointien kohteena ja vauhditetaan vientiä 
Varmistetaan puhtaan ja kohtuuhintaisen energian sekä kestävien raaka-aineiden saatavuus 
Vauhditetaan kestävää kehitystä ja kasvatetaan teknologista kädenjälkeämme maailmalla
Digitalisaation hyödyt saavutetaan johdonmukaisella tieto- ja teknologiapolitiikalla
Verotuksella tuetaan kotimaista yrittämistä ja omistamista
EU – Suomen tärkein vientimarkkina edelläkävijäksi investoinneissa ja vastuullisessa taloudessa

Näiden hallitusohjelman toimeenpanoon liittyvien tavoitteiden lisäksi Teknologiateollisuus on koonnut kasvutoimien listan, joiden avulla investoinnit voidaan saada liikkeelle ja tuottavuus nousuun.

Osaajat tekevät digivihreän kasvun: korkeakoulujen aloituspaikat ja niiden rahoitus, työhön johtavan maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen 

Tarvitsemme teknologiateollisuuteen 130 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Jo 60 prosentilta rekrytoitavista odotetaan korkeakoulutasoista osaamista. Myös ammatillisista tekniikan osaajista on vuositasolla 1500 henkilön vaje suhteessa valmistuviin. Osaajatarpeisiin vastataan pääasiassa koulutuspolitiikalla ja työhön johtavalla maahanmuutolla.

Teknologiateollisuus on ehdottanut jo vuosia sitten, että Suomeen tulisi rakentaa pitkäjänteinen, hallituskauden keston ylittävä maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa Suomen kasvun maahanmuuttomaaksi. Hallitusohjelman maahanmuuton kirjauksia on toteutettu pääsääntöisesti kiristykset edellä, ja nyt on jo korkea aika tehdä panostuksia prosessien sujuvoittamiseen ja Suomen houkuttelevuuden kehittämiseen.

Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja parannetaan aloituspaikkojen kohdentumista ensimmäistä tutkintoa suorittaville siten, että hallituksen asettama 50 prosentin tavoite saavutetaan varmasti. Varataan valtion budjetista lisäyksille riittävä rahoitus, jotta koulutuksen laatu vastaa työelämän tarpeita.
Parannetaan korkeakoulutuksen tehokkuutta toteuttamalla korkeakoulujen digivision palvelut ja edistämällä korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa.
Parannetaan ammatillisen koulutuksen kykyä vastata työelämän tarpeisiin ja parantaa työllistymistä: panostetaan osaamisen laatuun, kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota työpaikkojen ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöhön sekä työelämävalmiuksien opettamiseen. Lisätään myös koulutus- ja oppisopimuksia.
Varmistetaan esi- ja perusopetuksen uudistusten yhteydessä lapsille vahvat varhaiset matemaattiset taidot toteuttamalla kansallisen LUMA-strategian toimenpiteet.
Uudistetaan ulkomaalaislaki työhön johtavaa maahanmuuttoa tukevaksi, kehitetään edelleen digitaalisia lupa- ja palveluprosesseja, edistetään Talent Boost -ohjelmaa ja kehitetään kotoutumista tukevia palveluita.
Suomeen tulee ottaa käyttöön Kanadan maahanmuuttomallin kaltainen pistejärjestelmä, jossa tietyt kriteerit täyttäessään maahantulija saisi Suomeen muuttaessaan perheineen ”pysyvän asukkaan statuksen” (permanent residency). Mallia voitaisiin valmistella vuosina 2025–2027 ja pilotoida seuraavan hallituskauden aikana.
Maahantuloa sujuvoittamaan tulee kehittää yhden luukun periaatteella toimiva digitaalinen palvelualusta. Kesällä 2024 päättyneessä Virtual Finland -hankkeessa on jo luotu palvelukonsepti ja teknologisia ratkaisuja. Hankkeessa kehitettyjen ratkaisujen jatkokehitys ja muiden jo olemassa olevien digiratkaisujen käyttöönotto tarjoaisivat kustannustehokkaan toteutustavan maahantulijoiden asiointitarpeen sekä heille suunnattujen julkisten ja yksityisten verkkopalveluiden yhdistämiseen.

Työmarkkinauudistukset turvaavat yritysten kilpailukykyä, työpaikkoja ja julkista taloutta 

Hallitusohjelmassa on oikeanlaisia työllisyystoimia sekä laaja joukko työmarkkinoita uudistavia ja joustavuutta lisääviä työlainsääntökirjauksia. Tuemme näiden tavoitteiden toteuttamista.

Kannatamme ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamista kannustavammaksi sekä muita hallitusohjelmassa olevia kannustinloukkujen purkamiseen tähtääviä toimia. Nämä ovat keskeisiä keinoja työllisyysasteen nostamiseen. Eläkeuudistuksen toteuttaminen on myös tärkeä ja kannatettava toimi.
Työlainsäädäntöön on tulossa useita työllistämistä ja työelämän joustavuutta edistäviä muutoksia. Pidämme tärkeänä, että nämä toteutetaan suunnitellusti ennen hallituskauden puoltaväliä.

Lisätään Suomen houkuttelevuutta innovaatioiden ja investointien kohteena ja vauhditetaan vientiä

Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena on parannettava. Investointien luvitusta on nopeutettava, huolehdittava kohtuuhintaisen puhtaan energian saatavuudesta, vastattava kilpailijamaiden valtiontukikilpailuun sekä nostettava tutkimuksen tasoa ja osaajien saatavuutta.

Nopeutetaan toimia, joilla saadaan Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset yli 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Ohjataan päätetysti T&K-lisärahoitusta yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehitykseen kohdistaen panostukset strategisesti tärkeisiin kasvusektoreihin. Näin saavutetaan paras vipuvaikutus yritysten omiin T&K-lisäinvestointeihin ja varmistetaan tutkimustulosten jalostuminen uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja vienniksi. Yritysten T&K-toiminta on myös avainasemassa digitaalisen ja vihreän siirtymän onnistumisessa.
TKI-lisärahoituksen suuntaaminen yrityksille vivuttaa yksityisiä investointeja tehokkaimmin. Business Finland -rahoituksen nopeutta ja läpinäkyvyyttä tulee samalla parantaa.
Kasvatetaan merkittävästi Suomen kotiuttamaa EU:n TKI-rahoitusta edistämällä pk- ja mittelstand-yritysten osallistumista eurooppalaisiin arvoverkkoihin. Hyödynnetään EU:n TKI-instrumentteja täysipainotteisesti ja luodaan Business Finlandin ja yritysten yhteinen konsortiotyönyrkki, joka neuvoo yrityksiä ja auttaa kokoamaan voittavia konsortioita EU:n T&K-hakuihin.
Varmistetaan yrityksen omaan T&K-toiminnan tukemiseen tarkoitetun T&K-yhdistelmävähennyksen toimivuus sekä kehitetään ja laajennetaan tätä T&K-vähennystä.
Suunnataan yritystuet uuden luomiseen: luodaan valtion budjettiin pysyvät rahoitusinstrumentit pilotti- ja demonstraatiovaiheen teollisten hankkeiden rahoitukseen. Hankkeista saatavat kotimaiset referenssit ovat ensiarvoisen tärkeitä kilpailukyvyn ja viennin edistämisen kannalta. Näin huomioimme paremmin teknologian kehitysprosessin innovaatio- ja skaalausvaiheet, jotta uudet tuotteet ja palvelut saadaan nopeammin vientimarkkinoille.
Investointien keskeinen osa on luvitus. Investointihankkeita koskevien lupaprosessien tulee nopeutua merkittävästi nykyisestä. Lupaprosessi on investointiprosessin tärkein osa. Sen aikana ratkaistaan, voiko hanketta toteuttaa ylipäätään, millaisilla reunaehdoilla ja kustannuksilla se toteutetaan ja mitkä ovat hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset.
Muutetaan koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen malli pysyväksi tai vähintään päätetään jatkumisesta vuoden 2025 jälkeen. Laajennetaan koskemaan käytettynä hankittuja koneita ja laitteita.
Viedään Finnveran lainsäädäntöuudistus ripeästi maaliin huomioiden yritysten kommentit valvonnasta, vastuista, viejien yhdenvertaisesta kohtelusta ja riskien jakamisesta sekä korostetaan vahvemmin Finnveran vienninedistämistehtävää. Uudistuksen myötä myös pk-yritysten tarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi.
Lisätään TESI-konsernin salkkuun vastaavat lainainstrumentit, jotka olivat lakkautetun Ilmastorahaston salkussa. TESI:n tulee voida käynnistää hankkeita sitoutumalla rahoitusosuuteensa myös ennen kuin joku ulkopuolinen taho on sitoutunut. TESI:n tulee lisäksi voida ylläpitää omistusosuuttaan mahdollisissa jatkorahoituskierroksissa, jotta valtio voi myös saada hyötyä alkuvaiheen korkean riskin sijoituksista.
Huolehditaan, että toimintaympäristö ja verotus on investointeihin ja työllistämiseen kannustava.

Varmistetaan puhtaan ja kohtuuhintaisen energian sekä kestävien raaka-aineiden saatavuus

Teknologiateollisuus kannattaa visiota nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi, jonka kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä. Vetytaloudella ja mineraalivaroilla on keskeinen rooli Suomen puhtaan siirtymän mahdollistajana.

Lisätään merkittävästi ja nopeasti puhtaan sähkön tuotantoa.

Laaditaan uusi hiilinegatiivisuutta tavoitteleva energia- ja ilmastostrategia.
Vetytalous tulee sisällyttää uuteen strategiaan. Vihreän vedyn tuotannolle ja jatkokäytölle Suomessa tulee asettaa 10 prosentin tavoite ja sitoutua tekemään sen saavuttamiseksi tarvittavat toimet (esim. siirtoverkon rakentaminen ja demonstraatiorahoitus vedyn jatkojalostushankkeille).
Tuulivoiman rakentamista tulee edistää aktiivisesti maantieteellisesti koko maassa. Merituulivoimalle tulee asettaa määrällinen kasvutavoite sekä selkeyttää Suomen talousvyöhykkeelle kehitettävien hankkeiden käsittelyn oikeudelliset ja taloudelliset pelisäännöt.
Ydinenergialaki ja sen toimeenpanevat määräykset tulee uudistaa, jotta modulaaristen pienydinreaktoreiden (SMR) rakentamista helpotetaan esimerkiksi tyyppihyväksyntäpohjaisen menettelyn avulla. Mahdollistetaan demonstraatiorahoitus myös SMR-piloteille, joiden toimivuutta voidaan testata muulla kuin ydinpolttoaineella.
Vaihtelevan ja sääriippuvaisen tuotannon tarvitsema fossiilittoman jouston tukimekanismi tulee suunnitella huolellisesti kustannustehokkuuden ja markkinaehtoisuuden varmistamiseksi.

Varmistetaan sähkön hinnan kohtuullisuus kaikissa tilanteissa.

Hallituksen tulee valmistella vaikuttavat toimet, joilla turvataan sähkön hinnan kohtuullisuus myös yrityksille sähkömarkkinoiden poikkeuksellisten hintakriisien aikana. Myös sähkön siirtohintoja tulee kohtuullistaa uudistamalla jakeluverkon haltijoiden valvontamallia.
Suomen on vaikutettava aktiivisesti siihen, ettei unionin energiasisämarkkinoilla sallita tai oteta käyttöön kriisitilanteissakaan sellaisia tukitoimia, jotka heikentävät suomalaisen teollisuuden suhteellista kilpailukykyä.
Varmistetaan, ettei vedyn verokohtelu estä tai hidasta vetytalousinvestointeja Suomeen. Vaikutetaan, että energiaverodirektiivin uudistamisessa huomioidaan vety ja ydinvoima vähähiilisinä ja siten alimman veroluokan alaisina.

Vahvistetaan sähkön siirtoyhteyksiä ja kansainvälistä energiayhteistyötä.

Tuemme hallituksen aietta luoda strateginen näkemys sähkön siirtotarpeista Suomen eri alueilla 2030-luvulla sekä selvittää sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien synergioita Merenkurkussa. Tarpeiden tunnistamiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi on olennaista, että strategia valmistellaan tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa.

Vetytaloudessa tähdätään korkean jalostusarvon investointeihin ja teknologian kehittämiseen.

Tuetaan puhdasta energiaa hyödyntävän korkean jalostusarvon tuotannon investointeja Suomeen. Lisätään hiilivapaan energian säävarmaa tuotantoa ja vahvistetaan sähkön ja vedyn siirtoinfraa Suomessa, sillä Euroopan parhaat sähkön ja vedyn kansalliset siirtoverkot houkuttelevat teollisia investointeja Suomeen.

Vahvistetaan kriittisten ja strategisten raaka-aineiden toimitusketjuja ja huoltovarmuutta.

Energiahuollon ja muun huoltovarmuuskriittisen teollisuuden kannalta strategisten mineraalivarojen saanti on turvattava keskipitkällä aikavälillä.
Varmistetaan mineraalistrategian ripeä toimeenpano varaamalla siihen tarvittavat resurssit ministeriöihin, Business Finlandille sekä tutkimuslaitoksille. Varmistetaan GTK Mintec – kiertotalouden ja mineraaliprosessoinnin koetehdas- ja laboratoriokokonaisuusinvestoinnin rahoitus.
Parannetaan puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kasvatetaan puolustusteollisuuden kapasiteettia sekä lisätään kiertotalouteen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien puolustustarvikkeiden hyödyntämistä.

Vauhditetaan kestävää kehitystä ja kasvatetaan teknologista kädenjälkeämme maailmalla

Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Teknologiateollisuuden erityispiirre on suuri hiilikädenjälki (UPOTUSLINKKI https://teknologiateollisuus.fi/tavoitteemme/ilmasto-ja-energia/ilmastokadenjalki/ ). Merkittävin kädenjälkipotentiaali löytyy raaka-aineista sekä energiariippuvaisesta tarjoamasta, joka on tehtyjen laskentojen perusteella.

Toimiala on myös asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden ja biodiversiteetin edistämiseksi (UPOTUSLINKKI https://teknologiateollisuus.fi/tavoitteemme/ymparisto-ja-kiertotalous/luonnon-monimuotoisuus/ ). Tuemme Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitteita, joiden mukaan luonnon monimuotoisuus pyritään saamaan elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä sekä sitä, että Suomi saavuttaa Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen asettamat tavoitteet. Pidämme välttämättömänä, että kaikki jäsenmaat tekevät osansa tavoitteiden saavuttamisessa.

Tuemme Euroopan komission pyrkimystä edistää uudella lainsäädännöllä kierrätysmateriaalien käyttöä ja luoda yhtenäiset jäte- ja kierrätysmarkkinat erityisesti kriittisille raaka-aineille. Kiertotalous ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan kasvavaa raaka-ainepulaa. Kriittisiä raaka-aineita koskevan politiikan tavoitteiden asettelussa ei pidä unohtaa globaalia biodiversiteetin suojaamista.

Suomalaiset puhtaat teknologiat tarjoavat vaikuttavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, ja samalla vihreä siirtymä tarjoaa teknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kasvava kädenjälkemme auttaa tasapinottamaan ihmisen toimintaa maapallon kantokyvyn kanssa.  Keskeisiä politiikkatoimenpiteitä ilmastopäästöjen vähentämiseen ja kädenjäljen kasvattamiseen sekä kiertotalouden edistämiseen ja luontokadon hillintään ovat:

Ei tingitä ilmastotavoitteista.

Uudessa hiilinegatiivisuutta tavoittelevassa energia- ja ilmastostrategiassa keskeisenä osana tulee olla teollisuuden puhtaan siirtymän ja investointien edistäminen.
Luodaan hiilikädenjäljen laskennan määritelmät yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Suomalaisen viennin kädenjäljen kasvulle tulee asettaa seurattavat tavoitteet. Kädenjälkimalli tuli viedä myös EU-lainsäädäntöön jalanjälkimenetelmän rinnalle.
Tuemme hallituksen tavoitetta edistää aktiivisesti teknologisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa Euroopassa ja Suomessa. Hiilidioksidin talteenotolle ja käytölle tarvitaan riittävät kannusteet, jotta toimiala pääsee kehittymään.
Hiilidioksidista valmistetut tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa EU:n ja globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja erityisesti Suomen teollisuudella on tässä merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Talteenotetusta hiilidioksidista valmistettujen tuotteiden (CCU) arvo voi olla vuosittain jopa seitsemän miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä.
Hiilidioksidin hyötykäytössä tulee panostaa korkean jalostusasteen tuotteisiin sekä pysyviä hiilidioksidivarastoja luoviin tuotteisiin. Valtion esimerkillä on mahdollisuus myös yksityiseen rahoitukseen. Toistaiseksi yksityistä rahoitusta on kyetty saamaan hiilidioksidin poistoon merkittävässä mittakaavassa vain maissa, joissa on valtiovetoista taloudellista kannustinpolitiikkaa talteenottoon ja varastointiin.

Edistetään kiertotaloutta poistamalla sääntelyesteet ja luomalla markkinoita kiertotaloudelle.

Vauhditetaan kiertotaloutta purkamalla sääntelyn esteitä, lisäämällä markkinaehtoisesti kierrätysmateriaalien kysyntää ja käyttöä sekä edistämällä kiertotaloutta tukevien liiketoimintamallien ja teknologioiden kehitystä.
Suomen tulee aktiivisesti edistää jätteen määritelmän uudistamista EU-tasolla ja helpottaa kierrätysraaka-aineiden käyttöön liittyviä hallinnollisia menettelyitä.
Kierrätetyille raaka-aineille tulee luoda toimivat markkinat.

Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta tavoitteellisesti yhdessä yritysten kanssa.

Tuemme vapaaehtoisen ekologisen kompensaation lainsäädännön edelleen kehittämistä nykyistä käyttökelpoisemmaksi. Uudistetaan laskentaperiaatteet ja niiden soveltaminen käytäntöön siten, että ei edellytetä luontotyyppitason vastaavuutta, kun heikennettävä kohde ei ole uhanalaista luontotyyppiä.
Kehitetään ekologisen kompensaation lainsäädäntöä vahvistamalla suojeluhyvityksen käyttökelpoisuutta luonnonarvojen tuottamisessa sekä mahdollistamalla yritysten valtion mailla rahoittaman ennallistamisen hyväksyminen ekologiseen kompensaatioon.
Poistetaan ekologisen kompensaation ehdoista vaatimus siitä, että perustavat toimet toteutetaan ennen heikentävien toimenpiteiden aloittamista. Sen sijaan määritellään aikaraja, jonka puitteissa perustavat toimenpiteet on toteutettava.
Kiinnitetään kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa erityistä huomiota yksityisen rahoituksen mahdollistamiseen ja yritysten osallistamiseen ennallistamisvelvoitteiden toimeenpanossa. Varmistetaan samalla, että elinkeinotoiminta voi kohtuullisilla ehdoilla jatkua sellaisilla alueilla, joita ennallistamisasetuksen velvoitteet koskevat.
Tuemme toimivan luonnonarvomarkkinan kehittämistä, sillä se on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Luonnonarvomarkkinan on katettava ekologisen kompensaation lisäksi myös muut vapaaehtoiset toimet luonnonarvojen hankkimiseksi. Tällaisia tarpeita ovat muun muassa epäsuorien haittojen hyvittäminen ja ympäristövastuullisuuden osoittaminen.
Tarjonnan varmistamiseksi valtion on tärkeää osallistua luonnonarvomarkkinoille esimerkiksi mahdollistamalla yrityksille luonnon ennallistamistoimien rahoittaminen valtion mailla.
Kannustetaan yrityksiä osallistumaan luontotoimien rahoittamiseen varmistamalla osallistumisen helppous ja joustavuus toimijan koosta riippumatta, jotta myös pienemmät yritykset voivat osallistua luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.

Digitalisaation hyödyt saavutetaan johdonmukaisella tieto- ja teknologiapolitiikalla tässä

Kriittiset teknologiat, tekoäly ja data luovat perustan kaikkien toimialojen tulevaisuuden kilpailukyvylle. Ne vaativat suojakseen vahvan kyberturvan. Digin, datan, tekoälyn ja syväteknologioiden osaamiseen panostamisella varmistetaan olemassa olevan vientiteollisuuden uudistuminen ja sitä kautta tulevaisuuden kilpailukyky. Kehittämällä julkisen sektorin digitalisaatiota ja johtamista markkinamyönteisesti luodaan Suomeen pehmeää digitaalista infrastruktuuria, joka tarjoaa yrityksille erinomaisen toimintaympäristön kasvuun.

Kilpailukykyä kriittisistä teknologioista.

Käynnistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kriittisten teknologioiden yhteenliittymä, joka yhdistää Suomen teollisuuden, tiedeyhteisön ja hallituksen toimet EU:n tunnustamilla kriittisillä teknologia-alueilla kuten kvanttiteknologioissa, tekoälyssä, suurteholaskennassa, puolijohteissa, tietoliikenneyhteyksissä ja avaruusteknologioissa.
Sitoudutaan puolijohdeteollisuuden Chips from the North -strategian sekä kvanttialan kansallisen strategian toimeenpanoon tarvittavin resurssein ja politiikkatoimin. Perustetaan strategioiden seurantaan yhteistyörakenteet hallinnon ja alan toimijoiden kesken.
Painotetaan valtion TKI-rahoituksen kriteereissä kriittisten ja syväteknologioiden kehittäjäyritysten osallistumista teollisuuden loppukäyttäjien ekosysteemeihin.

Vauhditetaan tekoälyn käyttöönottoa.

Puretaan ripeästi lainsäädännön esteet, jotka estävät tai hidastavat tekoälyn käyttöä viranomaisten automaattisessa päätöksenteossa ja julkisissa palveluissa. Hyödynnetään tietosuoja-asetuksen kansallinen liikkumavara nykyistä tehokkaammin, mukaan lukien profiloinnin käyttö julkisten terveydenhoitopalvelujen ennakoivaksi tarjoamiseksi.
Rakennetaan Suomeen Euroopan johtava tekoälysäädöksen mukainen sääntelyn testiympäristö perustuen yritysten tarpeisiin. Varataan valmisteluun ja käynnistämiseen tämän edellyttämät resurssit.
Nostetaan EU:n digitaalisen sääntelyn soveltamisen ennakoitavuutta parantava Data Union Strategy Suomen EU-vaikuttamisen kärjeksi. Datan ja tekoälyn käytön edellytysten selkeyttäminen avaa suomalaisille yrityksille vientimarkkinoita.

Datasta uutta arvoa.

Keskitytään datatalouden kasvuohjelmassa teollisuuden datan jakamisen edellytysten vahvistamiseen erityisesti toimitusketjujen sekä tuotantoprosessien, tuotteiden ja palveluiden osalta.
Varmistetaan reaaliaikatalouden ekosysteemin kehitystyöhön eli yritysten liiketoimintatositteiden ja viranomaisraportoinnin digitalisoimiseen tarvittavat resurssit valtiontalouden kehyksissä myös vuoden 2025 jälkeen.
Viedään pohjoismainen reaaliaikatalouden malli Eurooppaan ratkaisuksi sisämarkkinan tehostamiseksi osana Data Union Strategy -vaikuttamista.

Vahvistetaan kyberturvallisuuutta.

Pidättäydytään sääntelystä sekä resurssien kohdistamisesta toimiin, jotka heikentävät luottamusta myös ”turvallisuuden lisäämisen” nimissä, mukaan lukien toimet, jotka eivät olisi kansallisen, EU:n ja kansainvälisen lain mukaisia.
Tuetaan taloudellisesti modernien digitaalisen riskienhallinnan keinojen käyttöönottoa kaikissa yrityksissä (esim. tietoturvaseteliä vastaavalla mekanismilla).
Puretaan heikosti tuottavia viranomaisvetoisia tuotantomalleja sekä rajoitetaan julkishyödykkeiden tarjoamista toimivien markkinoiden ollessa käsillä. Lisätään kumppanuusmalleja, jotka perustuvat yritysten tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin tilanteissa, joissa ei ole kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä.
Edellytetään julkisen sektorin siirtymää kvanttiturvallisiin salausratkaisuihin kuluvan vuosikymmenen aikana sekä toteutetaan hallitusohjelmassa linjatut toimet hankkimalla kvanttiaikakauden salausteknologian kansallinen hyväksyntäkyvykkyys (AQUA-status), salausteknologian sertifioinnin tutkimuslaboratorio ja varmistamalla Traficomin salaustuotteiden hyväksyntätoiminnolle riittävät resurssit.

Johtaminen ja rahoitus tukemaan uudistumista.

Aloitetaan viipymättä valtionhallinnon digihankkeiden yhteiskehitysbudjetin valmistelu. Suunnataan budjettia ensisijaisesti kaikille yhteisen pehmeän infrastruktuurin kehittämiseen. Muodostetaan rahoituskriteerit digitalisaatiohankkeille valtionhallinnon ja keskeisten sidosryhmien yhteistyönä.
Käynnistetään parlamentaarinen valmistelutyö tieto- ja teknologiapolitiikan ja digitalisaatioasioiden johtamisrakenteen kehittämiseksi eduskunnassa pohjautuen tulevaisuusvaliokunnan selvitykseen.

Julkisen sektorin digitalisaatio edellyttää markkinamyönteisiä toimia.

Vältetään valtion monopoliratkaisuja ja mahdollistetaan markkinaehtoisten ratkaisujen syntyminen sähköisen viranomaisviestinnän ja digitaalisen identiteetin hallintaratkaisujen toteutuksissa.
Toimeenpannaan julkisten hankintojen lainsäädännön uudistus hallituksen esityksen mukaisesti tarkentaen erityisesti sidosyksikkösääntelyä siten, että hankintayksiköiden tosiasiallinen määräysvalta suhteessa sidosyksikköihinsä eli in-house-yhtiöihin toteutuu. Pidetään kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta sidosyksikön 10 prosentin vähimmäisomistusehdosta.
Velvoitetaan julkisyhteisöt ja hankintayksiköt julkaisemaan ostolaskut ja muut relevantit hankintadokumentit avoimena datana.
Otetaan käyttöön kansallinen riskienhallintaväline innovatiivisten hankintojen vauhdittamiseksi. Varmistetaan julkisissa hankinnoissa ja tutkimusyhteistyössä syntyvän IPR:n käytettävyys yrityksille niiden liiketoiminnassa.

Verotuksella tuetaan kotimaista yrittämistä ja omistamista

Talouspoliittisilla päätöksillä on keskeinen vaikutus suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Verotus on tehokas ja vaikuttava keino kunnianhimoisten kasvutavoitteiden toteuttamiseksi. Toimintaympäristön on oltava kilpailukykyinen, ennustettava ja vakaa kokonaisuus, jotta yritykset näkisivät Suomen houkuttelevana kohteena investoinneille. Kilpailukyky ja arvonmuodostus vaativat suuria investointeja aineelliseen, aineettomaan ja osaamispääomaan, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa myös verokeinoin. Veropolitiikan tulee vahvistaa arvonmuodostusta Suomessa, koska tuotto verotetaan siellä missä arvo syntyy. Suomen tulee olla valmiina tukemaan verotuksella arvoa muodostavien toimintojen sijoittumista ja kohdistumista Suomeen.

Toteutetaan hallitusohjelmaan kirjatut verotuksen digitalisaatioon ja reaaliaikatalouden edistämiseen tarvittavat uudistukset, jotka vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa. Veroraportointia ei tule rakentaa vain viranomaisten tietotarpeet huomioiden, vaan niin, että myös yritykset hyötyvät reaaliaikatalouden etenemisestä.
Energiaverotuksen ja ympäristöverotuksen vaikuttamisessa huomioidaan tasapaino yritysten ja yksityishenkilöiden kulujen nousun hillinnän ja toisaalta vihreän siirtymisen edistämisen yhteensovittamisessa.
Kiinteistöverotuksen valmisteilla oleva arvostamisuudistus tulee perua. Tarvittavat muutokset kiinteistöverotukseen voidaan toteuttaa nykymallia päivittämällä. On turvattava, ettei yrityksille koidu muutoksesta kohtuuttomia veronkorotuksia.
Korkovähennysrajoituksia tulisi keventää nostamalla konserninsisäisten korkojen vähennysoikeutta EU:n veronkiertodirektiivin mahdollistamalle tasolle 3 000 000 euroon (nykyisiin 500 000 euroon), huomioimaan nousseet korkokulut.

EU – Suomen tärkein vientimarkkina edelläkävijäksi investoinneissa ja vastuullisessa taloudessa

Suomen EU-vaikuttamisen kärkiteemaksi tulee ottaa Euroopan kilpailukyky. Suomen tulee vaikuttaa toimivan kilpailun edistämiseksi sisämarkkinoilla ja pitää kiinni reilun kilpailun periaatteesta.

EU:n teknologian ja vihreän murroksen sääntelyä on valmisteilla tai annettu viime vuosina valtavasti. Nyt EU:ssa tulee keskittyä sääntelyn tehokkaaseen viimeistelyyn ja toimeenpanoon sekä avaamaan yrityksille uusia mahdollisuuksia. Keskeistä on taata ennakoitava ja kannustava investointiympäristö digitaalisiin sekä energia- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin. Päähuomion on oltava sääntelyn soveltamisen helpottamisessa ja investointien vauhdittamisessa. Dataan ja tekoälyyn perustuvat ratkaisut ovat avain parempaan tuottavuuteen sekä vihreään siirtymään.
Suomen on pyrittävä vahvistamaan kriittisten teknologioiden verkostoja, joissa suomalaisilla yrityksillä on kilpailukykyistä tarjontaa, kuten viestinteknologian, suurteholaskennan, kvantin, tekoälyn, puolijohteiden, kyberturvan ja avaruusteknologioiden alalla. Eurooppalaisten kyvykkyyksien vahvistamisen tulee perustua meillä jo oleviin vahvuuksiin ja realistisiin kehityspolkuihin.
Valtiontukisääntöjä joustavoitetaan ainoastaan yhdessä kaikkien jäsenmaiden kesken sovituissa strategisissa erityistapauksissa, kuten akkualan, vetytalouden ja mikroelektroniikan kohdalla. Kilpailukykyrahaston yhdeksi elementiksi on tulossa valtiontukiin perustuvat IPCEI-hankkeet. Suomen ei tule näitä kuitenkaan vastustaa, vaan huolehtia siitä, että säännöt uudistetaan siten, että ne edistävät teknisesti kunnianhimoisia ja Eurooppaa uudistavia hankkeita. Hankkeiden toteutusta tulee olennaisesti nopeuttaa ja tehdä niistä käyttökelpoisia myös pk-yrityksille.
Myös erityistapauksissa on varmistettava investointien aloja ja ekosysteemejä uudistava vaikutus. Valmistelussa oleva suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitys tulee saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti EU:n kriisi- ja siirtymäpuitteiden mahdollistamassa laajuudessa.
Uudistetaan EU:n innovaatiomallia pohjoismaisen yritysvetoisen mallin suuntaan, jotta saamme kiihdytettyä yritysten uudistumista ja kilpailukykyä. Euroopan Innovation Fundia tulee kasvattaa päästöoikeuksien hintakehityksen myötä tukemaan EU:n investointeja kestävään, vähähiiliseen talouteen.
EU:n Clean Industrial Deal -ohjelmassa on huomioitava kustannustehokkuus, markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalius. Parhaat ohjauskeinot ovat markkinaehtoisia, kuten edistyksellisten ratkaisujen kysynnän kiihdyttäminen ja sääntelyn keskittäminen vain oleellisiin vaatimuksiin, jotta edistyneiden yritysten vapaaehtoisille toimille jää tilaa. Vastuullisen ja kestävän talouden tavoitteista tulee pitää kiinni, mutta tarpeettoman yksityiskohtaista sääntelyä ja raportointia on arvioitava rohkeasti uudelleen. Politiikkojen tulee perustua reiluun kilpailuun ja vaikuttavuuteen, jotta edelläkävijäyritysten kannusteet säilyvät.
Euroopan satsaukset turvallisuuteen ja puolustuskykyyn tulee toteuttaa noudattaen innovaatio- ja sisämarkkinapolitiikan suuntaviivoja. Puolustuksen sisämarkkinaa tulee kehittää suorituskyky edellä. Puolustusyhteistyötä jäsenvaltioiden välillä tulee kehittää määrätietoisesti, ja tässä toimivat yhteisprojektit uusien kyvykkyyksien kehittämiseksi. Turvallisuusinvestoinneissa tulee huomioida digitaaliset kaksikäyttöratkaisut.
Pidetään kiinni Suomen vaikuttamismahdollisuuksista EU-verotuksessa. Säilytetään yksimielisyysvaatimus EU-veroasioissa. Suomen johdonmukainen, aktiivinen ja ennakoiva talouspoliittinen EU-vaikuttaminen on erittäin tärkeää.
Suomalaisen teollisuuden kannalta EU:n energialinjaukset ovat tärkeitä. Avainasemassa ovat kannustimet uudistaviin investointeihin, riittävä energian tarjonta ja toimivat sähkömarkkinat. Korkean arvonlisän vetytalouteen ja uusiin arvoverkkoihin on uskallettava panostaa. Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka kääntävät kestävän ja edullisen energian eurooppalaisiksi ratkaisuiksi.