EU:n sisämarkkinoista hyötyville teollisuusyrityksille hallitusohjelma on erittäin hyvä
Hallitusohjelman EU-linjauksissa pyritään kääntämään keskustelu Euroopan strategisesta autonomiasta strategiseksi kilpailukyvyksi. Kerromme artikkelisarjassamme, mikä hallitusohjelmassa on hyvää, mikä huolestuttavaa ja miten korjaisimme.
Hallitusohjelma on EU:n sisämarkkinoista hyötyvien teollisuusyritysten kannalta erittäin hyvä: Suomelle haetaan ratkaisujen tarjoajan roolia vahvemman ennakkovaikuttamisen kautta. Tämä on tarpeen, koska toimintaympäristö on muuttunut kertaluokkaa hankalammaksi Euroopan painopisteen siirtyessä Berliinistä Pariisiin.
Hallitusohjelmassa hyvää:
EU-politiikalle on asetettu selkeät prioriteetit: kilpailukyvyn edistäminen, EU:n globaalin roolin vahvistaminen, EU:n puolustusyhteistyön syventäminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, talouskasvun vauhdittaminen, puhtaan energian investointien edistäminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ruoantuotannon omavaraisuuden turvaaminen, lähialueiden vakauttaminen sekä ulkorajojen vahvistaminen.
Hallitusohjelmassa paalutetaan Euroopan sisämarkkinalle tietynlaista renessanssia. Suomen teknologiateollisuuden yritysten viennistä 56 prosenttia menee EU:n sisämarkkinalle, joten iskuja saaneen sisämarkkinan korjaaminen sopii hyvin vientiyrityksille. Mittavia valtiontukia ja kansallisia poikkeusjärjestelyjä ajetaan kohti loppua, innovaatioita ja puhtaan energian investointeja halutaan edistää.
Kiristyneeseen kansainväliseen tilanteeseen hallitus tarjoaa toimivia lääkkeitä: EU:lle rakentava ja käytännöllinen rooli kansainvälisessä politiikassa ja transatlanttisen yhteyden vahvistaminen. Tämä on vientialalle tervetullutta politiikkaa.
Paljon puhutun ennakkovaikuttamisen roolia ollaan vahvistamassa selventämällä ministeriöiden, valtioneuvoston kanslian ja EU-edustuston yhteistoimintaa sekä määrittämällä selvät tavoitteet. Strategisista painopisteistä hallitus tulee laatimaan vuosittain konkreettisen strategian.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
- EU-strategioissa pyrittävä skaalaamaan Suomessa toimivia käytäntöjä, kuten energiatehokkuussopimukset, reaaliaikatalous, verotuksen digitalisaatio EU:n laajuisiksi. Suomen on pystyttävä tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja.
- EU tarvitsee konkreettisen paremman sääntelyn ohjelman. Vähemmän on enemmän, laatu syntyy huolellisesta säännösten valmistelusta, jota ei voi ulkoistaa. Tarpeettoman tapauskohtaista ja esimerkiksi energiamurrosta jarruttavaa sääntelyä on uskallettava purkaa.
- EU on liian riippuvainen muualta tulevista raaka-aineista. Suomen tulee ajaa kierrätettyjen materiaalien sisämarkkinaa ja kiertotalouden tehostamista EU:ssa, perustuen digitaaliseen tuotepassiin.
- Suomi kasvattaa merkittävästi saantoaan (vaikuttavuus & kotiutettu rahoitus) EU:n TKI-rahoituksesta ja ajaa EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä investointi- ja tutkimusohjelmien ja muiden instrumenttien vahvistamista vähähiilisen talouden ja innovaatioiden edistämiseksi.
- Suomi edistää EU:ssa verotuksen digitalisaatiota Suomen käytäntöjen pohjalta. Suomi puolustaa jatkossakin omaa verotusoikeuttaan ja päätösvaltaansa kansainvälisen verotuksen uudistuksissa.
Lisätietoja:
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.