Yritys- ja ympäristöverotuksen on oltava globaalisti yhtenäistä
Suomalaisyritysten liiketoiminta on yhä useammin kansainvälistä, joten globaali veromalli on aina ensisijainen tavoite esimerkiksi yritys- ja ympäristöverotuksessa. Eurooppalaiset tai kansalliset verotusmallit aiheuttavat veroriitoja, kaksinkertaista verotusta ja jännitteitä kauppapolitiikkaan.
Koska yritysten liiketoiminta on yhä useammin kansainvälistä, on globaali veromalli aina ensisijainen tavoite esimerkiksi yritys- ja ympäristöverotuksessa. Käyttöön ei tule ottaa eurooppalaisia tai kansallisia, globaalista merkittävästi poikkeavia verotusmalleja, jotka aiheuttavat veroriitoja, kaksinkertaista verotusta ja jännitteitä kauppapolitiikkaan. Kansainvälinen malli on myös parempi suomalaisyritysten suhteelliselle kilpailukyvylle.
- Suomella tulee olla johdonmukainen, selkeä visio ja periaatelinjaukset EU-veropolitiikan halutusta suunnasta, jotta Suomi voi vaikuttaa EU:ssa oikea-aikaisesti.
- Suomen tulee olla aktiivinen vaikuttaja EU:n ja OECD:n verotushankkeissa.
- Suomen tulee pitää kiinni verotusoikeudestaan. Suomi pienenä, digitalisoituneena ja immateriaalioikeuksiin nojaavana vientivaltiona on aivan eri asemassa kuin suuret jäsenmaat laajoine kotimarkkinoineen.
- EU:ssa ei tule siirtyä määräenemmistöpäätöksentekoon veroasioissa, vaan yksimielisyysvaatimus tulee säilyttää.
EU:n uudet omat varat -ehdotus tarkoittaa verotusta
Euroopan komissio on ehdottanut monivuotisen taloudellisen rahoituskehyksen MFF:n rahoittamiseksi EU:n budjettiin omien varojen eriä (”new own resources”), muun muassa:
- Vuotuinen EU:ssa toimivilta suuryrityksiltä kerättävä kiinteä summa Eurooppalainen yritysresurssi (CORE)
- 30 % päästökaupan ja sen laajennuksen tuotoista (ETS, Emission Trading System)
- 75 % hiilirajamekanismin tuotoista (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism)
Mikäli Suomen budjettiin ohjautuu EU-verotuksen muutosten vuoksi vähemmän verotuloja, veropohjan kutistumista ei saa kompensoida Suomessa yritys- ja yrittäjyyden verotuksen korotuksilla. EU:n omien varojen järjestelmän kehittäminen ei saa aiheuttaa suhteetonta lisäkustannusta Suomelle.
Verosopimusverkostoa tulee kasvattaa
Suomen verosopimusverkostoa on tarpeen kasvattaa, jotta yritykset välttyvät kaksinkertaiselta verotukselta ja valtioiden välisiltä raskailta veroriidoilta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset arvioivat sijoitus- ja sijoittautumispäätöksiä tehdessään, onko kyseisellä valtiolla kattava, ajantasainen ja kaksinkertaista verotusta estävä verosopimusverkosto. Kaksinkertaista verotusta (muun muassa ohjelmistotuloissa) tulee estää myös lainsäädäntömuutoksin ja riidanratkaisumenettelyjä kehittäen.
Lisätiedot:
