Teknologiateollisuuden viestit budjettiriiheen 2026
Teknologiateollisuuden TeknoBaro-kyselyn mukaan tilanne teknologiateollisuudessa on kulkenut viime kuukausina positiiviseen suuntaan sekä suurissa että pienemmissä yrityksissä. Niin tuotannon, uusien tilausten kuin työllisyyden saldoluvut ovat vahvasti plussalla, ja yritykset odottavat kasvua myös tuleville kuukausille. Iranin sota on kuitenkin nostanut hintoja ja epävarmuus väijyy yhä taustalla. Geopoliittiset jännitteet ja ennakoimaton kauppapolitiikka lisäävät epävarmuutta ja kasvattavat riskiä kasvun hidastumisesta.
Näitä riskejä on vähennettävä tekemällä päätöksiä, joilla lisätään Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena sekä osaajien asuinmaana. Suomen teollisuuspolitiikassa on huomioitava puhtaan siirtymän ja huoltovarmuuden edistämisen ohella globaali valtiontukikilpailu, jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi on aloitettava valmistelutyö Suomen teknologiapolitiikan uudistamiseksi, sillä Suomella ei ole varaa jäädä sivustakatsojaksi tekoäly- ja robotiikkasiirtymässä.
Teknologiateollisuus odottaa hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka vahvistavat yritysten luottamusta Suomen toimintaympäristöön sekä tukevat investointeja, kasvua ja työllisyyttä.
- Pidetään huolta investointeihin kannustavasta toimintaympäristöstä
- Vahvistetaan uusien innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista TKI-panostuksilla
- Sitoudutaan pitkäjänteisesti osaamiseen ja työhön johtavaan maahanmuuttoon
- Käynnistetään seuraavaa vaalikautta varten teknologia-asioiden valmistelukokonaisuus
Pidetään huolta investointeihin kannustavasta toimintaympäristöstä
Valtioiden välinen kilpailu investoinneista ja työpaikoista on kiristynyt, ja geopoliittiset jännitteet sekä ennakoimattomat kauppapoliittiset ratkaisut lisäävät epävarmuutta erityisesti vientivetoisissa talouksissa. Yritykset tarvitsevat näkymän, jossa Suomea viedään toimintaympäristönä vakaasti ja ennustettavasti nykyistä kannustavampaan suuntaan.
Suomen tulee pitää kiinni kansallisista ja EU:n yhteisistä päästövähennystavoitteista, sillä ne näyttävät pitkäjänteisen suunnan ilmastopolitiikalle ja vahvistavat siten investointien ennakoitavuutta. Yhdistämällä ilmastotoimet, kilpailukyky ja teollinen uudistuminen Suomi ja EU voivat vahvistaa asemaansa puhtaan kasvun ja kriisinkestävän talouden rakentajina.
- Huolehditaan, että yritysten ja yrittäjien verotus kannustaa kasvuun ja investointeihin Suomessa. Vahvistetaan myös pk-yritysten kilpailukykyä pitämällä hallinnollinen taakka kohtuullisena.
- Kaivosmineraaliveroa tulee uudistaa siten, että se houkuttelee investoimaan kaivostoimintaan Suomessa myös tulevaisuudessa. Veron tulee kohdistua louhitun määrän sijaan toiminnan kannattavuuteen eli veroa tulisi maksaa hyödynnetystä mineraalimäärästä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen energian saatavuus sekä riittävät siirtoyhteydet, sillä ne ovat sähköistyvän teollisuuden investointien perusta ja Suomen kilpailuetu. Energiapolitiikassa huomiota tulee kiinnittää myös tehon riittävyyteen ja säätövoimakapasiteetin rakentumiseen, energiajärjestelmän joustojen tukemiseen, siirto- ja jakeluverkon investointeihin ja saatavuuteen. Pullonkauloja tulee poistaa ja ehkäistä proaktiivisin, ei rajoittavin toimin. Erityisesti on huolehdittava kohtuuhintaisen sähkön riittävyydestä eri toimialojen uusille investoinneille tasapuolisesti. Lisäksi on tärkeää, että myös kuluttajien luottamus kohtuuhintaisen sähkön saatavuuteen säilyy. Suomen valtio ei saa omilla päätöksillään kasvattaa sähkön hintaa, kun valtiontukien laajentuminen haastaa Suomen hintakilpailuasemaa.
- Suomen on edistettävä myös EU:n päästökaupan (ETS) jatkuvuutta. Päästökauppa on EU:n kulmakivi päästövähennysten edistämisessä. Se on toimiva, markkinaehtoinen, teknologianeutraali ja kustannustehokas väline, joka luo yrityksille ennakoitavan pitkän aikavälin näkymän investointien suunnitteluun ja kannusteet innovatiivisten teknologioiden käyttöönotolle. Päästökaupan ennakoitavuus on myös Suomen investointien etu.
- Huolehditaan, että teollisten hankkeiden edellyttämät viranomais- ja luvitusprosessit toimivat sujuvasti, nopeasti ja ovat ratkaisuiltaan ennakoitavia. Vuoden 2026 alusta toimineelle valtakunnalliselle lupa- ja valvontavirastolle tulee turvata riittävät resurssit myös sähköisen asioinnin toteuttamiseen ja siihen liittyvään järjestelmäkehitykseen, joka tähtää täysin paperittomaan käsittelyyn. Erityisen tärkeää on vahvistaa muutoksenhakutuomioistuinten resursseja purkamaan syntynyttä käsittelysumaa sekä vastaamaan kasvavaa lupatarvetta.
- Tiivistetään ja laajennetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä varautumisessa ja huoltovarmuustoiminnassa. Elinkeinoelämän vapaaehtoisten varautumistoimien hallintaan tulisi luoda Resilienssisopimus-malli, jossa yritykset sitoutuvat suunnitelmien mukaisiin varautumistoimiin ja tuottamaan tarvittavat vasteet häiriö- ja poikkeustilanteissa. Näihin toimenpiteisiin sekä sopimusjärjestelmän suunnitteluun ja toimeenpanoon tulee varata riittävä budjettirahoitus. Strategista resilienssiä palvelevien, elinkeinoelämälähtöisten ja alueellisten yhteistyöalustojen toimintaan tulee osoittaa tukea sekä varmistaa toimien koordinaatio, tiedonkulku ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ministeriöiden, Huoltovarmuuskeskuksen ja muiden viranomaisten sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kesken. Huoltovarmuuskeskuksen kokoamaa ajantasaista tilannekuvaa ja tiedon jakamista tulee tarjota yhteiskunnan eri toimijoiden, erityisesti yritysten, itsenäisen jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen edistämiseksi ja ohjaamiseksi.
Vahvistetaan uusien innovaatioiden kaupallistamista TKI-panostuksilla
Suomen julkisen T&K-järjestelmän heikko lenkki on edelleen yrityksille suunnatun T&K-rahoituksen niukkuus. Esimerkiksi vuonna 2024 julkisen sektorin T&K-rahoituksesta vain 14 prosenttia kohdistui yrityksille. Kun T&K-rahoitusta on kasvatettu, on innovaatiorahoitusta leikattu. Tämä on ristiriidassa talouskasvutavoitteen kanssa. Tällä hetkellä tutkimustulokset siirtyvät liian hitaasti markkinoille, ja TKI-panostusten hyödyt näkyvät kasvuna viiveellä. Siksi TKI-järjestelmässä on painotettava nykyistä enemmän yritysvetoisuutta ja kaupallistamista.
- Painotetaan julkisissa TKI-panostuksissa yritysvetoisuutta. Yritykset investoivat T&K:hon moninkertaisesti jokaista julkista euroa kohti, joten painotuksella maksimoidaan investointien vaikuttavuus.
- Suunnataan julkista rahoitusta nykyistä enemmän ideoiden kaupallistamiseen. Kehitetyt ideat ja teknologiat on saatava nopeammin tuotteiksi ja palveluiksi.
- Muutetaan TK-rahoituslaki TKI-rahoituslaiksi. Näin rahoitusta voidaan kohdentaa nykyistä enemmän toimiin, joilla nopeutetaan soveltavan tutkimuksen tulosten kaupallistamiseen ja niistä syntyvien innovaatioiden kehittämiseen. Lain muutos on sovittava parlamentaarisesti.
- Vaihtoehtoisesti tuetaan kaupallistamista uudistamalla Business Finlandin rahoituksen sääntöjä ja kohdistamalla rahoitusta aiempaa enemmän toimiin, joilla yrityksissä voidaan ottaa käyttöön soveltavan tutkimuksen tuloksia ja nopeuttaa niiden kaupallistumista. Nostetaan kaupallistamistoimien enimmäisosuus 20 prosentista 30 prosenttiin.
Sitoudutaan pitkäjänteisesti osaamiseen ja työhön johtavaan maahanmuuttoon
Osaajapula on yksi suomalaisten yritysten keskeisistä kasvun esteistä. Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana arviolta 140 000 uutta osaajaa, joista 74 prosentilla tulee olla korkeakoulutasoista osaamista. Ammatillisen koulutuksen käyneiden työntekijöiden määrä alalla säilyy ennallaan, mutta osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti kaikilla koulutustasoilla. Vastaaminen osaamistarpeisiin vaikuttaa merkittävästi kansantalouteen: ETLAn selvityksen mukaan Suomen BKT kasvaa 0,6 prosenttia hitaammin joka vuosi, mikäli osaajatarpeeseen ei kyetä vastaamaan. Kyky vastata osaamistarpeisiin vaikuttaa merkittävästi Suomen talouden kasvuun, tuottavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn.
- Jatketaan hallitusohjelman mukaisia toimia, kuten aloituspaikkalisäyksiä, jotta korkeakoulutetun työvoiman riittävyys turvataan kasvun käynnistyessä ja jotta uuden korkeakouluvision asettama 60 prosentin korkeakoulutustavoite voidaan saavuttaa 2040. Tuoreen OECD-vertailun mukaan korkeakoulutukseen pääsy on Suomessa yhä OECD-maiden vaikeimpien joukossa. Jotta koulutustason nosto tukee erityisesti talouskasvua, tulee korkeakoulutuksen laajentaminen kohdentaa vastaamaan kasvualojen tarpeisiin.
- Sujuva työhön johtava maahanmuutto on avain osaajatarpeisiin vastaamiseksi, eikä Suomi voi jäädä jälkeen kansainvälisessä osaajakilpailussa. Maahanmuuton prosesseja on nopeutettava ja yksinkertaistettava – tavoitteena on oltava yhden luukun periaate, jossa kansainvälinen osaaja saa kaikki keskeiset palvelut yhdestä paikasta. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän, keväällä 2026 valmistuneen selvityksen pohjalta tulee käynnistää toimenpiteet yhden digitaalisen palveluluukun toteuttamiseksi vielä tämän vaalikauden aikana.
Käynnistetään seuraavaa vaalikautta varten teknologia-asioiden valmistelukokonaisuus
Tekoäly ja uuden sukupolven robotiikka muuttavat perustavanlaatuisesti tapaa, jolla tuotamme palveluja, teemme työtä ja luomme hyvinvointia. Väestön ikääntyessä, työvoimapulan kasvaessa ja julkisen talouden paineiden kiristyessä Suomella ei ole varaa jäädä sivustakatsojaksi. Pelkkä uusien teknologioiden käyttöönotto ei riitä, tarvitaan myös rakenteiden uudistamista. Jotta tekoäly ja robotiikka voidaan valjastaa turvallisesti ja luotettavasti julkisten palvelujen parantamiseen, tarvitaan pitkäjänteistä kansallista muutosohjelmaa sekä konkreettisia kokeiluja, joissa teknologian mahdollisuuksia testataan käytännössä. Tämän muutoksen valmistelu voidaan aloittaa vielä tällä hallituskaudella seuraavasti:
- Käynnistetään selvitys, jonka pohjalta seuraavalla hallituskaudella voidaan parlamentaarisesti valmistella yli hallituskausien ulottuva kunnianhimoinen kansallinen muutosohjelma, jolla suomalainen yhteiskunta siirretään kestävällä tavalla tekoälyä ja uuden sukupolven robotiikkaa laajasti hyödyntäväksi moderniksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.
- Valmistellaan seuraavaa vaalikautta varten hallituskausien yli ulottuva investointisuunnitelma (vrt. Liikenne 12 -suunnitelma) valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden digitaalisen korjausvelan vähentämiseksi sekä hallinnon tehokkuuden ja palvelujen parantamiseksi.
- Käynnistetään selvitys eduskunnassa valiokuntarakenteen uudistamisesta siten, että seuraavalla kaudella voidaan perustaa teknologia- ja digiasioiden valiokunta.
Lisätietoja:
