Korkeakoulutuksen määrä ja laatu nostettava kansainväliseen kärkeen
Suomen kasvu, vienti- ja kilpailukyky nojaavat yhä vahvemmin korkeaan osaamiseen.
Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 140 000 uutta osaajaa, ja tarpeesta 74 prosenttia kohdistuu korkeakoulutasoiseen osaamiseen. Korkeakoulutuksella on keskeinen rooli paitsi teknologiateollisuuden, myös koko Suomen talouskasvulle ja uudistumiselle. Suomi pysyy kiinnostavana investointikohteena vain, jos yritykset voivat luottaa siihen, että täältä löytyy entistä enemmän ja korkeammin koulutettua työvoimaa.
Koulutustason nostosta on tehtävä kansallinen kasvuhanke
Koulutustason noston tavoitteena on, että yhä useammalla on tulevaisuuden työn edellyttämää osaamista korkeakoulutasolta.
- Suomen on sitouduttava pitkäjänteiseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on, että 70 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulutusta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteessa tulee huomioida tutkintojen lisäksi myös ne, jotka suorittavat työelämän kannalta merkittävän määrän korkeakouluopintoja ja työllistyvät korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin.
Korkeakoulujen kapasiteettia on kasvatettava pysyvästi
Teknologiateollisuudessa erityisesti ammattikorkeakoulutettujen tarve kasvaa, mutta myös yliopistokoulutettujen ja tohtorien osaamiselle on lisääntyvää kysyntää. Koko korkeakoulujärjestelmän on vastattava tähän muutokseen.
- Arviomme mukaan 70 prosentin tavoite edellyttää noin 6 000 lisäaloituspaikkaa vuosittain. Aloituspaikkoja on lisättävä pysyvästi ja kohdennettava aloille ja alueille, joilla osaajatarve on suurin ja joilla hakijoita jää eniten ilman opiskelupaikkaa. Samalla on varmistettava, että jo tehdyt toimet opiskelupaikkojen kohdentamiseksi ensimmäistä tutkintoaan suorittaville onnistuvat.
Laatu on turvattava pitkäjänteisellä rahoituksella
Koulutusmääriä ei voi kasvattaa laadun kustannuksella. Koulutustason nostolle tarvitaan ennakoitava rahoituspolku. Julkisen rahoituksen rinnalla on vahvistettava korkeakoulujen yksityistä rahoituspohjaa.
- Valtion rahoitusta korkeakoulusektorille on vahvistettava pitkäjänteisesti niin, että opiskelijakohtaiset resurssit eivät merkittävästi heikkene koulutusmäärien kasvaessa.
- Yritysten, lahjoittajien ja myös yksilöiden roolia korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksessa on kasvatettava kannusteita kehittämällä ja rahoituskanavia monipuolistamalla.
Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöstä on tehtävä sujuvaa ja vaikuttavaa
Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on keskeinen keino varmistaa koulutuksen ajantasaisuus ja työelämärelevanssi.
- Yrityksille on tärkeää, että korkeakoulujen koulutus- ja osaamispalvelut sekä yhteistyömahdollisuudet ovat helposti löydettävissä ja että yhteistyötä johdetaan tavoitteellisesti myös korkeakouluissa.
- Korkeakoulujen rahoitusmalleissa tulee painottaa nykyistä vahvemmin vaikuttavuutta, kuten työllistymistä, yritysyhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä työelämässä.
Työuran aikainen oppiminen edellyttää modulaarista korkeakoulutusta
Teknologiateollisuuden yrityksille tutkintoa olennaisempaa on ajantasainen osaaminen. Korkeakoulutuksen on siksi palveltava nykyistä paremmin myös työuran aikaista osaamisen päivittämistä.
- Ratkaisu on modulaarinen korkeakoulutus, jossa samoja opintokokonaisuuksia voidaan hyödyntää sekä tutkinto-opiskelussa että jatkuvassa oppimisessa. Korkeakoulujen tarjonnan tulee olla yritysten saavutettavissa esimerkiksi opin.fi-palvelun kautta ja liitettävissä yritysten omiin osaamisen kehittämisen järjestelmiin.
Tohtorikoulutusta ja tutkimusosaamista on vahvistettava yrityslähtöisesti
Teknologiateollisuuden osaajatarve ulottuu tohtoritasolle asti.
- Tohtorikoulutusta on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, ja teollisuuden tohtorikoulumalleja on vahvistettava.
- Samalla on varmistettava, että ammattikorkeakoulutaustaisille rakentuu toimivia ja joustavia polkuja tohtoriopintoihin erityisesti yrityslähtöisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Kansainväliset opiskelijat ja osaajat ovat osa ratkaisua
Korkeakoulutettujen työvoiman riittävyys ei ratkea pelkästään kotimaisia koulutusmääriä kasvattamalla. Kansainväliset opiskelijat ovat yhä tärkeämpi osa ratkaisua.
- Suomella on oltava toimivat ja sujuvat polut opiskelusta työelämään, jotta yhä useampi kansainvälinen osaaja jää valmistumisen jälkeen Suomeen. Tämä tukee sekä yritysten osaajatarpeisiin vastaamista että Suomen pitkän aikavälin huoltosuhdetta.
Korkeakoulutuspolitiikka on kasvupolitiikkaa
Suomen kasvun edellytykset ratkaistaan osaamisella. Korkeakoulutuksen vahvistaminen on keskeinen osa Suomen kasvu- ja teollisuuspolitiikkaa.
- Korkeakoulupolitiikassa on yhdistettävä koulutustason nosto, riittävä kapasiteetti, laadun turvaava rahoitus, vahva yritysyhteistyö ja työelämän tarpeisiin vastaava jatkuva oppiminen.
Lisätiedot:
