70 prosenttia on kunnianhimoinen mutta realistinen tavoite
Teknologiateollisuus ehdottaa uusissa korkeakoululinjauksissaan, että vuonna 2040 nuorista aikuisista 70 prosenttia tulisi olla korkeakoulutettuja. Tavoite on haastava mutta realistinen, Touko Apajalahti avaa blogissaan.
Koska Teknologiateollisuuden uusi korkeakoulutusta koskeva ehdotus on rohkea, on syytä avata sen taustaa ja realismia sekä vaikutuksia tärkeytensä säilyttävään ammatilliseen koulutukseen.
Tärkein peruste tavoitteelle on pitkän aikavälin talouskasvu
Suomen Pankin tuoreen, pitkän ajan kasvuskenaariotarkastelun mukaan 70 prosentin korkeakoulutusaste yhdessä riittävän maahanmuuton kanssa mahdollistaisi inhimillisen pääoman kasvun 2040-luvulla. Saman suuntaisia tuloksia antavat myös FLUX-tutkimuskonsortion tulokset siitä, kuinka koulutukseen panostamalla voidaan tasata matalan syntyvyyden vaikutusta. Inhimillisen pääoman kasvu on tärkeä osatekijä sille, että talouskasvumme pysyy kohtuullisella tasolla tulevina vuosikymmeninä.
Tuore teollisuuspoliittinen strategia tavoittelee kasvavaa arvonlisää ja tuottavuutta panostamalla aineettomaan pääomaan ja luomalla kasvua tutkimuksesta, innovaatioista ja kansainvälisistä verkostoista sekä varmistamalla osaavan työvoiman saatavuuden. Suurin osa OECD-maista on kasvattanut voimakkaasti nuorten aikuisten koulutustasoa 20 viime vuoden ajan, Suomi sen sijaan on pysynyt paikallaan. Orpon hallitusohjelma kurottelee nousua takaisin OECD:n kärkimaiden tasolle.
Tavoite on perusteltu myös teknologiateollisuuden strategian näkökulmasta. Strategiamme tavoittelee kasvua osaamistason nostosta ja maahanmuutosta. Korkeakoulutuksen lisääminen – ammatillisen koulutuksen laadun parantamisen ohella – on konkreettinen tie osaamistason nostoon. Strategia korostaa myös kilpailuedun hakemista uusista teknologioista ja innovaatioista.
Korkeakoulutetun työvoiman saatavuus on avainasemassa siinä, että tavoite voi käytännössä toteutua. Korkeakoulutettujen tarve ei ole teknologia-alalle uutta, vaan jo tällä hetkellä 65 prosenttia toimialan kasvun osaamistarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Kun myös eläköityminen kiihtyy erityisesti toimihenkilöissä, kasvaa korkeakoulutettujen tarve entisestään.
Olennaista on osaaminen, eivät tutkinnot
Vastaavia koulutustason loikkia on tehty muuallakin. Vauhdikkaimmat esimerkit ovat Singapore ja Etelä-Korea. Singaporessa nuorten aikuisten koulutustasoa nostettiin 40 prosentin tasosta 70 prosenttiin noin kymmenessä vuodessa. Etelä-Koreassa vastaava loikka tehtiin 15 vuodessa. Tahti on siis sama, joka meilläkin on edessä.
Teknologiateollisuuden esittämässä 70 prosentin tavoitteessa huomioitaisiin myös he, jotka työllistyvät korkeakoulutusta edellyttäviin tehtäviin, vaikka tutkinto jäisikin suorittamatta loppuun. Heitä ei ole aiemmin huomioitu korkeakoulutuksen tavoitteissa tai korkeakoulujen rahoituksessa, vaikka he ovat sekä yritysten että yhteiskunnan näkökulmasta osaavia ja arvokkaita työntekijöitä. Käytännössä voidaan ajatella, että vuonna 2040 esimerkiksi 60 prosenttia olisi vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita ja lopuilla 10 prosentilla olisi muuten yritysten tarpeiden ja mielekkään työuran kannalta riittävä korkeakoulutasoinen osaaminen.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi arviomme mukaan 10–15 prosentin lisäystä korkeakoulutuksen kapasiteettiin. Tarvittava lisäys aloituspaikkoihin riippuu muun muassa siitä, missä määrin kansainvälisiä opiskelijoita siirtyy maksamaan täyskatteellisia lukukausimaksuja ja kuinka hyvin saamme kohdennettua korkeakoulutuksen paikkoja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Yhtenä keinona tähän kannatamme sitä, että myös avoimen korkeakoulun opintojen perusteella voisi myöntää tutkinnon. Siten toista tutkintoa varten ei aina tarvitsisi hakeutua maksuttoman tutkinto-opiskelun piiriin.
70 prosentin tavoite korostaa ammatillisen koulutuksen tärkeyttä
Ammatillisten osaajien tarve ei katoa tulevaisuudessa mihinkään. Kolmannes ikäluokasta on edelleen suuri määrä ihmisiä, joiden työpanos on yhteiskunnan pyörimiselle kriittisen tärkeä. Koska myös ammatillisesta koulutuksesta jatketaan korkeakoulutukseen, ei tavoite automaattisesti tarkoita suuria muutoksia ammatillisen koulutuksen määriin. Selvää on kuitenkin, että paineet ammatillisen koulutuksen kehittämiselle kasvavat.
Jotta ammattiosaajien tarpeeseen kyetään jatkossakin vastaamaan, ei meillä enää ole varaa siihen, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvia jää työttömäksi nykyisissä määrin. Myös työvoimakoulutuksen ja sote-palveluiden on toimittava nykyistä paremmin, jotta työttömäksi uransa aikana jäävät ammattiosaajat löytävät tehokkaasti reitin takaisin työelämään. Samalla on varmistettava, että nykyistä useammalla ammatillisen koulutuksen suorittaneella on valmiudet jatkaa korkeakoulutukseen joko suoraan ammatillisesta koulutuksesta tai sopivassa vaiheessa työuraa.
70 prosentin tavoite tekee siten laadukkaasta ammatillisesta koulutuksesta entistäkin tärkeämpää.
Lisätietoja
