Tekoäly muuttaa työn sisältöä enemmän kuin työpaikkojen määrää – suurin riski on osaamisen jumahtaminen
Tekoälystä puhutaan nyt paljon työpaikkojen näkökulmasta. Todennäköisimmältä vaikuttaa kehityskulku, jossa massatyöttömyyttä ei synny, mutta rutiinit automatisoituvat. Kilpailuetu siirtyy niille työntekijöille ja yrityksille, jotka hallitsevat tekoälyn ohjaamisen ja käytön.
Katoavatko työt, korvaavatko algoritmit asiantuntijat ja millaisia uusia ammatteja tekoälyn myötä syntyy? Rehellinen vastaus on, että kukaan ei vielä tiedä. Tutkimustieto ja yritysten kokemukset antavat kuitenkin jo suuntaa siitä, mihin työ teknologiateollisuudessa on muuttumassa ja miten muutokseen voidaan valmistautua.
Viimeaikaiset selvitykset antavat varsin yhtenevän kuvan siitä, että tekoäly muuttaa työn sisältöä enemmän kuin vähentää työpaikkoja. Vaikutus kohdistuu nyt aiempia murroksia enemmän koulutettuihin tietotyöläisiin.
Muutosvauhti voi synnyttää kitkatyöttömyyttä
ETLA:n analyysin mukaan nuorten työllisyys ei ole Suomessa heikentynyt ammateissa, joissa on paljon tekoälyllä tehtävissä olevia työtehtäviä. Kansainvälisesti on nähty päinvastaisiakin vaikutuksia, esimerkiksi Yhdysvalloissa eniten tekoälylle altistuneissa ammateissa tapahtui 16 prosentin supistuminen ja Ruotsissa on nähty merkkejä insinöörien työllisyyden mahdollisesti tekoälyyn liittyvästä heikkenemisestä.
Suurin riski ei välttämättä olekaan pysyvä työttömyys, vaan muutosvauhti. Jos työtä katoaa tekoälyn myötä nopeammin kuin uudet tehtävät syntyvät, seurauksena voi olla kitkatyöttömyyttä ja osaamisvajeita.
Yritysten kanssa keskustellessa yleisimmältä vaikuttaa näkemys, että tekoäly tulee pienentämään huomattavasti joissain toiminnoissa tarvittavaa henkilöstöä. Samalla vapautuva työpanos voidaan kohdentaa tuottavampaan työhön.
Tällöin kilpailuetu siirtyy niille työntekijöille ja yrityksille, jotka hallitsevat tekoälyn tuotannollisen käytön.
Insinöörityössä korostuu ongelman määrittely
Nopeimmin tekoälyn kehitys on vaikuttanut tietotekniikan toimialalla. Ohjelmistokehittäjien työ siirtyy vauhdilla koodin kirjoittamisesta kohti ongelmanratkaisua, kontekstin ymmärtämistä ja tekoälyn tuottaman koodin arviointia.
Saman muutoksen voi ennakoida koskevan viiveellä myös muita insinöörialoja. Tulevaisuuden insinöörityössä keskeiseksi nousee kyky määritellä ongelmia, asettaa hyväksymiskriteerejä, ohjata tekoälyä ja arvioida ratkaisujen laatua ja turvallisuutta.
Myös ammatillisessa työssä tekoäly ja robotiikka muuttavat työn sisältöä. Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan jopa neljännes työvoimapulaaa kokevista konepajoista arvioi hyödyntävänsä uuden sukupolven robotiikkaa tulevaisuudessa.
Tämä tarkoittaa, että osaamistarpeet muuttuvat nopeasti myös tuotannossa ja teollisessa työssä. Pelkkä tekninen perustaito ei enää riitä, vaan tarvitaan kykyä käyttää, ymmärtää ja kehittää älykkäitä järjestelmiä osana jokapäiväistä työtä.
Yrityksissä tarvitaan uudenlaista muutosjohtamista
Monen johtajan käsitys tekoälystä perustuu edelleen ensimmäisiin kokeiluihin muutaman vuoden takaa. Samaan aikaan työntekijät käyttävät vapaa-ajallaan nopeasti kehittyviä tekoälytyökaluja.
Jos työpaikan tarjoamat työkalut ovat selvästi heikompia kuin kotona käytettävät ratkaisut, työntekijät löytävät usein omat keinonsa käyttää niitä, eli syntyy eräänlainen varjo-it-ilmiö. Syyt rajoituksille ovat ymmärrettäviä: tietoturva, GDPR ja liikesalaisuuksien suojaaminen. Silti lopputulos voi olla päinvastainen kuin tavoitellaan.
Yritysten pitäisikin siirtyä kieltämisestä hallittuun mahdollistamiseen: tarjota turvalliset ja laadukkaat työkalut, kouluttaa henkilöstöä aktiivisesti ja rakentaa yhteiset pelisäännöt tekoälyn käyttöön.
Yrityksissä joudutaan myös pohtimaan, miten ihmiset ja tekoäly tekevät työtä yhdessä. Esimerkiksi sitä, miten tekoälyagentteja ohjataan ja valvotaan.
Tekoälymurros vaatii niin yrityksiltä kuin yksilöiltä kokeiluja, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta rakentaa uudenlaisia tapoja tehdä työtä.
Lisätietoja
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry
Peltola Ville
Päällikkö, tekoäly ja data – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ryDigitalisaatio ja datatalous
Digitalisaatio ja data ovat keskeisiä tekijöitä talouskasvussa, kilpailukyvyssä ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Suomen ja Euroopan on luotava parhaat mahdolliset puitteet datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle kaikilla sektoreilla.
- Vauhditetaan teollisuuden digitalisaatiota. Kehitetään datan hyödyntämistä, datan jakamisen mahdollisuuksia ja teollisen datan ratkaisuja sekä varmistetaan, että yritykset hyödyntävät EU-sääntelyn avaamat mahdollisuudet.
- Edistetään tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa. Panostetaan tekoälyinnovaatioihin, laajennetaan käyttöönottoa eri sektoreilla ja puretaan sääntelyn esteitä erityisesti julkishallinnossa.
- Uudistetaan julkinen sektori digiaikaan. Parannetaan ICT-hankintoja, vahvistetaan datan jakamisen edellytyksiä ja kehitetään julkisia digipalveluja sekä teknologista osaamista pitkäjänteisesti.
- Panostetaan Suomen digiteknologisten vahvuuksien kasvuun. Esim. puolijohteiden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian kasvua vahvistettava panostamalla T&K-toimintaan, osaamiseen ja EU-tason toimintaympäristön tukeen.