Pienet konepajat kaipaavat robotiikkaan kokeilumahdollisuuksia – Osaaminen ratkaisee käyttöönoton
Osaava henkilöstö ja kokeilumyönteinen ilmapiiri muodostavat tärkeimmät edellytykset robotiikan käyttöönotolle yrityksissä, kertoo Teknologiateollisuuden selvitys. Suurin haaste on robotiikan yhteensopivuus pienten sarjojen tuotannon kanssa, mihin uuden sukupolven robotiikka on tuomassa uusia ratkaisuja. Alueelliset osaamiskeskukset voisivat tuoda kaivattuja kokeilumahdollisuuksia pienillekin yrityksille.
Teknologiateollisuuden selvityksessä kysyttiin pienten, pääosin 20–50 henkeä työllistävien suomalaisten kone- ja metalliteollisuuden yritysten näkemyksiä robotiikan tarjoamista tulevaisuuden mahdollisuuksista, uhista sekä osaamistarpeista. Kyselyyn vastasi 65 yritysjohtajaa, minkä lisäksi tehtiin haastatteluja.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 42 prosentilla on jo robotteja käytössään.
Yritykset, joilla on kokemusta robotiikasta, suhtautuvat sen mahdollisuuksiin selvästi muita positiivisemmin ja näkevät robotiikan riskit muita pienempinä. Aiempi robotiikkakokemus vahvistaa myös muita käyttöönoton kannalta keskeisiä kyvykkyyksiä.
Osaavat työntekijät avainasemassa
– Selvityksessä nousi ilahduttavasti esiin, että yritykset pitävät osaavaa henkilöstöä ja kokeilunhaluista kulttuuria suurimpina vahvuuksinaan robotiikkamurroksessa, sanoo koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti.
Yritykset ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että robotiikka vaatii työntekijöiltä enemmän osaamista, erityisesti teknistä ymmärrystä ja moniosaamista. Silti tätä ei nähdä määrällisiä osaajatarpeita radikaalisti muuttavana tekijänä.
– Haastatteluiden perusteella muutos tapahtuu ennen kaikkea nykyisten työkuvien sisällä. Mitä kovempi ammatillinen osaaja, sitä paremmin hän osaa opettaa myös robottia ja työkavereita.
Robotiikka parantaa ergonomiaa ja tukee kasvua
Yritykset näkevät robotiikan suurimpien mahdollisuuksien liittyvän työntekijöiden hyvinvointiin. Sen nähdään parantavan työtehtävien mielekkyyttä ja työergonomiaa.
Robotiikkaa jo hyödyntävät yritykset näkevät sen ennen kaikkea kasvun mahdollistajana: ratkaisujen uskotaan luovan uusia työpaikkoja ja lisäävän osaamistarvetta. Myös rekrytointivaikeuksia kohdanneet yritykset tunnistavat robotiikassa muita enemmän mahdollisuuksia.
Yritykset näkevät robotiikan suurimpien mahdollisuuksien liittyvän työntekijöiden hyvinvointiin.
Suurimpana esteenä robotiikan hyödyntämiselle nähdään tuotannon rakenteesta johtuva teknologian yhteensopimattomuus. Uuden sukupolven robotiikan tuoma potentiaali tunnistetaan yrityksissä, mutta esimerkiksi humanoidirobottien tämän hetken kykyjä ei vielä nähdä tuotantotyöhön riittäviksi. Kuitenkin yli 10 prosenttia vastaajista näkee, että humanoidirobotteja on heidän yrityksessään neljän vuoden sisällä.
– Suomi on pienten ja räätälöityjen valmistussarjojen maa, joten tarkkuuteen pystyvän humanoidirobotiikan kehittymisessä voi olla meille isoja mahdollisuuksia, sanoo tekoälystä vastaava päällikkö Ville Peltola.
Yhteisiä oppimis- ja kokeilumahdollisuuksia
Suurin osa yrityksistä kokee robotiikkaan liittyvien tukitoimintojen tarjonnan kohtalaisena, mutta kokeilun mahdollisuuksia kaivataan.
Alueelliset robotiikan osaamiskeskittymät saavat laajaa tukea ja niiden vetureiksi halutaan mieluiten koulutustoimijoita.
– Tässä vaiheessa kehottaisin yrityksiä rohkeasti kokeilemaan ja ottamaan selvää, mieluummin liian aikaisin kuin myöhään, Peltola sanoo.
Ket-Met valmistaa alihankintana vaativia metallisia sarjatuotanto-osia teollisuuden tarpeisiin. Toimitusjohtaja Tuomas Kalanen kehottaa pieniäkin yrityksiä aloittamaan robottikokeilut rohkeasti perusratkaisuista, sovelluskohteita löytyy kyllä nopeasti lisää.
Miten robotiikka näkyy Ket-Metillä tuotannossa?
”Meillä on nykyisin robotti melkein jokaisella aktiivikäytössä olevalla CNC-koneella, yhtä erityissarjoja tekevää konetta lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa, että kappaleet vaihdetaan ensisijaisesti roboteilla ja ihmiset keskittyvät ohjelmien ja asetusten tekoon. Meillä robotteja käytetään myös varsin pieniin (10–20 kpl) sarjoihin, lähtökohtana puhtaasti se, että säästetäänkö koneistajien hermoja ja aikaa.”
”Robotteja on myös asennettu yli 20 vuotta vanhoihin peruskoneisiin, lisäten niiden kustannustehokasta elinkaarta reilusti. Määrällisesti meillä noin 1,5 robottia per koneistaja ja jokaista vakityöntekijää kohden yksi.”
Miten suhtautumisenne robotiikkaan on muuttunut, kun olette saaneet siitä käytännön kokemusta?
”Aluksi epäilimme, osaammeko hyödyntää sitä, mutta huoli katosi melkein välittömästi. Nykyisin tiedämme, että jokainen toistuva työvaihe voidaan automatisoida, ja tähän pyritäänkin. Kaikki uudet koneinvestoinnit suunnitellaan niin, että ne on vähintään yhdellä tavalla automatisoitu. Eli käytännössä sorveissa on yleensä sekä tankoautomaatti että robotti ja jyrsinkoneissa robotti. Emme usko, että voisimme enää olla kilpailukykyisiä alallamme ilman robottejamme.”
Kuinka helppoa robotiikkaa on kokeilla ennen investointia – mikä helpottaisi sitä?
”Perinteisissä teollisuusroboteissa on niiden turvavaatimusten, jäykkyyden ja fyysisten ominaisuuksien takia se vika, ettei niitä saa helposti testattua. Toki simulointi toimii hienosti tässäkin asiassa työkaluna. Meillä on käytössä tällä hetkellä pelkästään yhteistyörobotteja, joita on paljon helpompi testata (kevyempiä, joustavampia ja turvallisuusasiat vaativat vähemmän kiinteitä järjestelyjä). Käsittääkseni useampikin yhteistyörobottien myyjä tulee demoamaan robottia käytössä paikan päälle. Myös hitsauskäyttöön tarkoitettuja valmiita soluja saa testattavaksi usealta toimijalta.”
Mikä on ollut teillä suurin este robotiikan hyödyntämiselle?
”Osaaminen on ainainen haaste. Kun teemme pääasiassa pieniä ja keskisuuria sarjoja, on CNC-koneistusympäristö tekijöille vaativa ja pitää pystyä tehokkaasti hyödyntämään koneet ja työkalut sekä ohjelmoida paljon uusia töitä. Puhtaita robotiikkaosaajia ei juuri ole tarjolla tueksi, minkä takia osaamista on vaikea saada muuten kuin että joku henkilöstöstä ottaa asiasta oppimis- ja kehittämisvastuun. Käytännössä tietysti koneistajien on opittava roboteista perusteet, mutta heidänkin arvokas aikansa on rajallista ja heille tarvitaan vaikeampiin juttuihin robottiosaaja tueksi. In-house robottiosaaja tai -osaajat ovat käytännössä nykyään jokaiselle valmistajalle välttämättömiä.”
Mitä sanoisitte yritykselle, joka vielä epäröi robotiikan käyttöönottoa?
”Olette jo pahasti myöhässä ja nyt on rohkeasti aloitettava. Automaation ja robotiikan hyödyntäminen on nyt ja tulevaisuudessa elinehto valmistukselle. Aloittakaa yksinkertaisista kohteista, niistä saa hyvin oppia ja nopeimman hyödyn. Liian monimutkaiset ja vaativat ratkaisut syövät nopeasti innon ja uskon automaatioon, ja sitten aletaan selittää, ettei automaatio toimi meillä. Automaatiota ja robotteja voidaan hyödyntää käytännössä joka paikassa. Kun onnistumisia, osaamista ja ymmärrystä karttuu perusratkaisujen kautta, hyviä sovelluskohteita alkaa löytyä lisää.”
Toimenpidesuositus: alueelliset osaamiskeskittymät vauhdittaisivat robotiikan käyttöönottoa
- Osaaminen keskittyy usein yhdelle henkilölle, eikä se skaalaudu yrityksen kasvaessa
- Puutteellinen osaaminen hidastaa käyttöönottoa
- Ratkaisuksi ehdotetaan koulutustoimijoiden vetämiä alueellisia osaamiskeskittymiä
- Tarvitaan konkreettisia robotiikkaympäristöjä, joissa yritykset voivat testata ratkaisuja käytännössä
Tietoa selvityksestä: Aula Research toteutti Teknologiateollisuuden toimeksiannosta selvityksen, jossa tarkasteltiin robotiikan ja automaation pienille kone- ja metalliteollisuuden yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia sekä osaamistarpeita. Tarkastelun kohteena olivat alle 100 henkilöä työllistävät pk-yritykset. Selvitys toteutettiin kaksivaiheisesti: ensin muodostettiin kokonaiskuva ilmiöstä yritysjohdon haastatteluiden avulla (12 kpl), minkä jälkeen tuloksia validoitiin ja täydennettiin laajemmalla kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 65 toimitusjohtajaa. Selvitys toteutettiin TT-säätiön tuella.
Lisätietoja
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry