Tekoäly kuuluu kouluihin, mutta pedagogiikka edellä
Kaikkialla maailmassa pohditaan nyt periaatteita sille, miten tekoälyä tulisi hyödyntää kouluissa oppimista, yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta vahvistavalla tavalla.
Tekoälystä on tullut osa arkea nopeasti koko yhteiskunnassa, ja tämä näkyy myös kouluissa.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa tunnistetaan jo nyt, että teknologiaa tulee hyödyntää opetuksessa monipuolisesti vahvistaen oppimista, ongelmanratkaisua, luovuutta, osallisuutta ja tulevaisuuden työelämätaitoja.
Tekoäly voi parhaimmillaan tukea oppimista monin tavoin. Se voi auttaa selittämään vaikeita asioita, tarjota lisäharjoituksia, auttaa tehtävien vaiheistamisessa ja antaa oppijalle mahdollisuuden harjoitella omaan tahtiin. Opettajalle se voi olla sparrauskaveri opetuksen suunnittelussa, eriyttämisessä ja materiaalien valmistelussa.
Mutta tekoäly ei automaattisesti paranna oppimista. Ratkaisevaa on käyttötapa. Jos tekoälyä käytetään oikotienä valmiiden vastausten tuottamiseen, oppimisprosessi jää ohueksi. Jos sitä taas käytetään ajattelun, harjoittelun ja palautteen tukena, se voi auttaa tekemään oppimista näkyväksi.
Tekoäly voi parhaimmillaan tukea oppimista monin tavoin.
Huolia liittyy myös tietosuojaan, tekijänoikeuksiin, vinoumiin ja yhdenvertaisuuteen. Kaikki tekoälypalvelut eivät sovellu opetuskäyttöön, eikä niitä kannatakaan tuoda kouluun. Juuri siksi opettajat tarvitsevat ymmärrystä siitä, mihin tekoäly soveltuu, mihin ei ja millaisia pedagogisia valintoja sen käyttö edellyttää.
Opettajien digi- ja tekoälyosaaminen vaihtelevat paljon. Tämä heijastuu myös oppilaiden osaamiseen ja siihen, millaisia mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen kouluissa syntyy.
Opettajien täydennyskoulutuksella onkin keskeinen rooli siinä, kuinka tasavertaisesti tekoälyosaaminen kehittyy. Yksittäisten opettajien kiinnostus tai oma aktiivisuus ei yksin voi ratkaista osaamiseroja, vaan tarvitaan pitkäjänteistä tukea, tutkimukseen perustuvaa koulutusta ja käytännönläheisiä pedagogisia malleja.
Tarvitsemme myös lisää tutkimustietoa siitä, miten tekoäly vaikuttaa oppimiseen, ajatteluun, arviointiin ja koulutukselliseen tasa-arvoon eri ikäryhmissä.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö valmistautuu tukemaan tulevina vuosina tekoälyyn, oppimiseen ja pedagogiikkaan liittyvää tutkimusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Tavoitteena on vahvistaa koulujen ja opettajien valmiuksia hyödyntää tekoälyä tavalla, joka tukee oppimista, kriittistä ajattelua ja yhdenvertaisuutta.
Konkreettinen askel: videosarja kouluille syksyllä 2026
Tarvitaan myös käytännön työkaluja ja yhteistä keskustelua tekoälyn käytöstä kouluissa. On tärkeää, että jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus ymmärtää uusia teknologioita sekä käyttää niitä turvallisesti.
- Teknologiateollisuus julkaisee syksyllä 2026 koulujen käyttöön suunnatun videosarjan yhteistyössä Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien sekä Kopioston kanssa. Videosarjan tavoitteena on vahvistaa opetushenkilöstön, oppilaiden ja huoltajien yleissivistystä tekoälystä sekä tarjota käytännöllisiä ja turvallisia toimintamalleja tekoälyn hyödyntämiseen arjessa.
- Videot käsittelevät tekoälyn käyttöä opetuksessa ja oppimisessa sekä tarjoavat mahdollisuuden aiheesta keskustelulle ja yhteiselle ymmärtämiselle. Tavoitteena ei ole tarjota valmiita vastauksia kaikkeen, vaan rakentaa yhteistä ymmärrystä ja madaltaa kynnystä turvallisiin kokeiluihin.
- Videoiden kaveriksi olemme luoneet keskustelupohjia, jotka auttavat kouluja käymään keskustelua aiheesta. Videot ja materiaalit julkaistaan osoitteessa www.mytech.fi 3.8.2026.
Lisätietoja
Pöntynen Leena
Johtaja, osaamispolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry
Jokila Marianna
Kehityspäällikkö – Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.