Innovaation kaupallistaminen alkaa jo tutkimuksesta – Osaamistarpeissa korostuvat asiakasymmärrys, tekoäly ja kestävyys
Teknologiayrityksissä tarvitaan yhä vahvemmin kykyä yhdistää teknologia, asiakasymmärrys ja kaupallinen ajattelu. Uudet ideat muuttuvat kasvuksi parhaiten, kun asiakkaat, markkinat ja kaupallistaminen otetaan huomioon jo tutkimuksen ja tuotekehityksen alkuvaiheessa.
Teknologiateollisuuden uusi osaamispulssi tarkastelee innovaatio- ja kaupallistamisosaamisen tarpeita vuosien 2023–2025 työpaikkailmoitusten sekä viime vuosina julkaistujen kansainvälisten tutkimusten perusteella. Lisäksi analyysissa on hyödynnetty EK:n selvitystä yritysten innovaatioprosesseista sekä teknologiayritysten asiantuntijoiden näkemyksiä.
– Kaupallistamisesta näyttäisi tulleen aiempaa strategisempaa ja aikaisemmin alkavaa. Tuoreemmissa työpaikkailmoituksissa kaupallinen osaaminen kytkeytyy yhä vahvemmin strategiaan ja TKI-toimintaan, sanoo Teknologiateollisuuden koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti.
Tekoäly on pulssin mukaan innovaatiotoiminnan nopeimmin kasvava osaamiskokonaisuus. Sitä hyödynnetään sekä innovaatioprosessin työkaluna että yhä useammin osana itse tuotetta tai palvelua.
Apajalahden mukaan erityisen kiinnostavaa aineistossa on kestävään liiketoimintaan liittyvän osaamisen vahva näkyminen. Yrityksissä tarvitaan kykyä muuttaa ratkaisujen kestävyysominaisuudet asiakkaalle syntyväksi arvoksi ja kilpailueduksi.
Innovaatiotyössä tarvitaan yhä laajempaa osaamista
Analyysissa korostuu yksittäisten taitojen sijaan erilaisten osaamisten yhdistäminen. Innovaatiot syntyvät yrityksissä tiimeissä, joissa teknologia- ja tutkimusosaaminen kohtaavat asiakas- ja markkinaymmärryksen, kaupallistamisen, rahoituksen ja sääntelyosaamisen.
Viestintä ja vuorovaikutus ovat aineistossa innovaatiotehtävien yleisin yksittäinen osaamisvaatimus. Tekninen ratkaisu sekä sen kaupallinen malli ja ansaintalogiikka on pystyttävä avaamaan ymmärrettävästi niin asiakkaille, rahoittajille, johdolle kuin oman tiimin jäsenille.
Suomen vahvuutena Apajalahti pitää edelleen korkeatasoista teknologista osaamista.
– Insinöörikoulutuksessa pitää varmistaa huipputason perusosaaminen, mutta sen rinnalla tulisi edelleen vahvistaa kaupallista ja kestävyyteen liittyvää osaamista. Samalla eri alojen opiskelijoita pitäisi törmäyttää rohkeammin toisiinsa, hän sanoo.
Hyväkään tutkimus ei tuota kasvua ilman kaupallistamista
Teknologiateollisuuden innovaatiopolitiikasta vastaava johtaja Erkki Ahola näkee tuloksissa suoran yhteyden Suomen pitkään tunnistettuun haasteeseen: korkeatasoinen tutkimus ja uudet ideat eivät muutu riittävän usein kansainväliseksi liiketoiminnaksi.
– Jo tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa on ymmärrettävä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa ja mitä arvoa uusi idea tuottaa asiakkaalle. Näin myös resurssit voidaan kohdistaa asioihin, joilla on todellista potentiaalia, Ahola sanoo.
Aholan mukaan suomalaisessa innovaatiopolitiikassa on painotettu vahvasti tutkimusta ja teknologian kehittämistä, mutta kaupallistamisen kyvykkyyksiin ja rahoitukseen on kiinnitetty liian vähän huomiota.
– Tuotamme paljon uusia ideoita, mutta liian moni niistä jää kaupallistamatta. Silloin asiakas ei saa uutta arvoa, yritys ei kasva eivätkä tutkimukseen ja kehitykseen tehdyt panostukset tuota täyttä hyötyään.
Instassa korostuu eri osaamisten yhdistäminen
Teollisuusteknologiayhtiö Insta Industryn myynnistä ja kehittämisestä vastaava johtaja Sanna Rantanen tunnistaa osaamispulssin havainnon siitä, että ymmärrys asiakastarpeista on tuotava mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuotekehitystä.
– Meillä tekninen osaaminen yksin ei enää riitä, vaan parhaat ratkaisut syntyvät, kun asiakasrajapinnan, liiketoiminnan ja teknologian näkökulmat yhdistyvät alusta alkaen, Rantanen sanoo.
Yli 1 300 asiantuntijan teknologiakonsernissa monialaisen osaamisen tarve näkyy entistä vahvemmin.
– Tekoäly on saanut paljon huomiota, mutta ehkä vielä suurempi muutos on se, että lähes kaikkien osaamisalueiden, kuten asiakasymmärryksen, kestävyyden, datan ja kyberturvallisuuden, merkitys on kasvanut samanaikaisesti. Yhä harvemmin kilpailuetu syntyy yksittäisestä huippuosaamisesta. Se syntyy kyvystä yhdistää eri osaamisia, tehdä yhteistyötä yli perinteisten rajojen ja muuttaa osaaminen asiakkaalle tuotetuksi arvoksi.
- Asiakas- ja markkinaymmärrys: kyky tunnistaa asiakastarpeet ja markkinamahdollisuudet sekä rakentaa niiden pohjalta kilpailuetua.
- Kaupallistaminen: strategia, liiketoimintamallit, tekninen myynti, markkinointi, hinnoittelu, kumppanuudet ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen.
- Viestintä ja vuorovaikutus: kyky tehdä tekninen ja kaupallinen kokonaisuus ymmärrettäväksi asiakkaille, rahoittajille, johdolle ja monialaisille tiimeille.
- Tutkimuksen kytkeminen liiketoimintaan: kyky tunnistaa markkinoille kantavat tutkimustulokset ja yhdistää tutkimusosaaminen taloudelliseen ajatteluun, patentointiin ja teknologiansiirtoon.
- Tuotteistaminen sekä ohjelmisto- ja pilviosaaminen: kyky muuttaa ideat skaalautuviksi, testatuiksi ja markkinoille vietäviksi tuotteiksi ja palveluiksi.
- Tekoäly, data ja kyberturvallisuus: tekoälyn hyödyntäminen sekä innovaatioprosessin työkaluna että uusien tuotteiden ja palveluiden ytimenä – myös koneissa, tuotannossa ja muissa fyysisissä ympäristöissä.
- Kestävät innovaatiot: kyky rakentaa esimerkiksi energia- ja resurssitehokkuudesta, kiertotaloudesta ja kestävistä materiaaleista asiakkaalle arvoa ja todentaa vaikutukset.
- Johtaminen ja riskienhallinta: kyky tehdä päätöksiä ja johtaa muutosta, epävarmuutta ja riskejä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
- IPR- ja sääntelyosaaminen: innovaatioiden aineettoman arvon suojaaminen sekä sääntelyn, standardien ja markkinoillepääsyn ehtojen ennakointi.
- Rahoitus- ja talousosaaminen: kyky arvioida kannattavuutta, rahoitusta, kustannuksia ja investointeja osana innovaation kehittämistä.
- Ekosysteemi- ja kumppanuusosaaminen: kyky rakentaa yhteistyötä yritysten, tutkimuksen, startupien ja muiden kumppanien välillä sekä viedä yhteisiä innovaatioita markkinoille.
Lisätietoja
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry
Ahola Erkki
Johtaja – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ryInnovaatiot
Yrityksissä tehtävää tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa tulee tukea rahoittamalla kasvuun tähtääviä hankkeita ja kehittämällä yhteistyötä sekä suomalaisten että EU-tutkimustoimijoiden kanssa. Hyvin toimivat rahoitusmallit ja eri tahojen kumppanuudet kannustavat yrityksiä luomaan uusia vientituotteita ja hyvinvointia.
- Lisätään T&K-rahoituksen määrää ja vaikuttavuutta. Suunnataan julkista rahoitusta erityisesti yritysten T&K-toimintaan, jotta se vauhdittaa myös yksityisiä investointeja ja innovaatioiden kaupallistamista.
- Vahvistetaan yhteistyötä ja kansainvälistä rahoitusta. Edistetään yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuuksia sekä kasvatetaan EU-rahoituksen kotiuttamista.
- Hyödynnetään hankintoja ja osaamista innovaatioiden ajureina. Suunnataan julkiset hankinnat tukemaan innovaatioita ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus lisäämällä korkeakoulutettujen määrää ja tutkimusyhteistyötä.