RELEX hakee kasvua agenttisesta tekoälystä – ”NHL-loikka vaatii uskallusta”
Kansainväliseksi ohjelmistotaloksi kasvanut RELEX Solutions optimoi vähittäiskaupan toimitusketjuja miljardeilla ennusteilla joka yö. Nyt suomalaisyritys rakentaa agenttista tekoälyä, joka muuttaa tavan koodata, palvella asiakkaita ja eliminoida globaalia hukkaa. ”Tässä kapitalismi auttaa planeettaa”, tekoälyjohtaja Tommi Vilkamo sanoo.
Jokaisella suurella ruokamarketilla on hyllyissään kymmeniä tuhansia eri tuotteita. Jotta maito on tuoretta ja hyllyt täynnä, taustalla raksuttaa näkymätön numeroita murskaava koneisto. RELEX Solutionsin algoritmit ennustavat, mitä kuluttaja ostaa, missä ja milloin. Järjestelmä optimoi saatavuuden niin, ettei tavaraa ole liikaa eikä liian vähän.
”Ratkaisumme pyörittävät laskelmia ja optimoivat maailman menoa joka yö. Vähennämme hävikkiä ja varmistamme, ettei myyntiä menetetä. Ratkaisumme pyrkii eliminoimaan hukkaa arvoketjun jokaisessa vaiheessa”, RELEXin tekoälyjohtaja Tommi Vilkamo sanoo.
Miljardien arvoinen kasvuyhtiö
Eri puolille maailmaa laajentuneesta RELEXistä on puhuttu suomalaisena unicornina, siis listaamattomana yli miljardin dollarin arvoisena kasvuyhtiönä. Sen tausta poikkeaa monesta muusta suomalaisesta ohjelmistoyhtiöstä.
”Yrityksen perustajat eivät olleet teknologiaihmisiä, vaan tuotantotalouden tutkijatohtoreita. He huomasivat, että kaupan logistiikka toimii maailmalla äärimmäisen tehottomasti. Hukkaa ja hävikkiä syntyi käytännössä joka käänteessä. He yrittivät ensin kirjoittaa tutkimuspapereita, mutta sitten ympärille rakennettiin startup”, Vilkamo kertoo.
- Perustettu: 2005
- Perustajat: Mikko Kärkkäinen, Johanna Småros ja Michael Falck
- Pääkonttori: Helsinki
- Toimiala: vähittäiskaupan ja kuluttajatuoteyhtiöiden toimitusketjun, kysynnän ennustamisen ja vähittäiskaupan suunnittelun ohjelmistot
- Henkilöstö: 2 249 globaalisti, Suomen emoyhtiössä 883 työntekijää
- Liikevaihto: 369,2 miljoonaa euroa vuonna 2025 (Suomen emoyhtiö)
Vilkamon mukaan RELEXin ratkaisut säästävät yhtiön asiakkailta vuosittain miljardeja euroja ja vähentävät samalla merkittävästi toimitusketjujen ympäristökuormitusta.
”Olemme arvioineet, että ratkaisumme säästävät yli miljoona tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa, kun hävikki vähenee. Tässä kapitalismi auttaa planeettaa. Ohjelmistojen myyminen on meille tavallaan helppoa, koska pystymme mittaamaan ja osoittamaan asiakkaalle, paljonko syntyy rahallista hyötyä”, Vilkamo selvittää.
Neljä tekoälyaskelta sääntöpohjaisuudesta agentteihin
RELEX on siirtymässä innovaatioissa uuteen vaiheeseen. Tekoälyjohtaja Tommi Vilkamo jakaa tekoälyn kehityksen yrityksessä neljään kehityspolkuun. Alussa oli sääntöpohjainen matematiikka, jota seurasi klassinen koneoppiminen ja optimointialgoritmit. Kolmannessa vaiheessa mukaan tulivat AI-assistentit, ja nyt vahvana suuntana on agenttisen tekoälyn aikakausi.
Agenttiset järjestelmät eroavat aiemmista siinä, etteivät ne vain kirjoita tai ehdota asioita vaan alkavat toimia itsenäisesti. Tämä muuttaa radikaalisti tapaa käyttää ohjelmistoja.
”Uskomme, ettei kestä kauankaan, kun ohjelmistojamme käyttävät enemmän botit kuin ihmiset. Ihminen määrittelee edelleen ylätason tehtävän – esimerkiksi kampanjan luomisen johonkin sesonkiin – ja bottikerros hoitaa operatiivisen työn ohjelmistossamme. Tämä on suuri muutos softan suunnittelussa”, Vilkamo ennustaa.
Muutos heijastuu suoraan RELEXin sisäiseen tuotekehitykseen. Vilkamo vertaa nykytilaa mikrosirujen valmistukseen: 1950-luvulla transistoreita juotettiin käsin piirilevylle, mutta nykyään ihminen rakentaa ja operoi valtavaa tehdasta, joka hoitaa prosessin. Ohjelmistotuotanto on nyt samanlaisessa käännekohdassa.
”Kysyin juuri tiimiltäni, kuinka suuren osan koodiriveistä ihmiset kirjoittavat itse. Vastaus oli, että koodi on kokonaan agenttien tekemää. Linjastoa ohjeistava insinööri kertoi, ettei hän kirjoita koodia enää yhtään itse.”
Ihminen määrittelee edelleen ylätason tehtävän – ja bottikerros hoitaa operatiivisen työn ohjelmistossa.
Vilkamon mukaan muutos ei koske vain koodausta, vaan koko linjastoa. Käyttöliittymäsuunnittelu, tietoturvatarkistukset ja laadunvarmistus voidaan automatisoida boteilla, jotka katselmoivat toistensa työtä. Tämä nopeuttaa prosesseja, jotka aiemmin kestivät kuukausia.
Ihmisen rooli ei kuitenkaan kokonaan katoa. Suorittavan työn sijaan ihmiset suunnittelevat arkkitehtuuria, määrittävät tietoturvan ja laadunvarmistuksen pelisääntöjä sekä ohjaavat ja valvovat bottien muodostamaa linjastoa.
Strateginen katse suunnattu Yhdysvaltoihin
RELEXin kasvuluvut ovat olleet vakaita: noin 30 prosentin vuotuinen kasvu on jatkunut jo 15 vuotta. Kun liikevaihto lasketaan nykyään sadoissa miljoonissa, kasvuvauhdin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa laajentumista.
Suomi on yritykselle tärkeä kotipesä, jossa sijaitsevat pääkonttori ja suurin osa tuotekehityksestä. Silti ylivoimainen enemmistö liikevaihdosta tulee ulkomailta. Strateginen katse on suunnattu erityisesti Yhdysvaltoihin, jossa sijaitsee puolet maailman kaupan alan ohjelmistomarkkinasta. Markkinan koko tuo mukanaan omat vaatimuksensa.
”Amerikan valloitus on suomalaisille ohjelmistoyrityksille perinteisesti vaikeaa. Tarvitaan riittävän vahva läsnäolo, jotta asiakkaille tulee tunne yhdysvaltalaisen yrityksen kanssa toimimisesta. Siirtyminen Suomen liigasta NHL-tasolle on kulttuurihyppy, joka vaatii yrittäjiltä ja sijoittajilta aiempaa kovempaa riskinottokykyä”, Vilkamo sanoo.
Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi
Suomen asemaa kansainvälisessä tekoälykilpailussa Vilkamo tarkastelee realistisesti. Hänen mukaansa täällä ei kannata yrittää kilpailla rakentamalla omia horisontaalisia peruskielimalleja.
”Kannattaa kilpailla sillä, että olemme maailman parhaita tekoälyn soveltajia. Vertikaaliset ratkaisut ovat hyvä tie: valitaan tietty siivu ja voitetaan siinä maailmanmestaruus sen sijaan, että yritettäisiin rakentaa tekoälyalustaa, joka tekee kaikkea mahdollista”, Vilkamo linjaa.
Kun valtio toimii jonkin innovaation ensitilaajana, viennille tulee uskottavuutta.
Vilkamo näkee, että julkisen sektorin aktiivisempi ote tekoälyn hyödyntäjänä voi luoda uusia startup-menestystarinoita ja samalla karsia kuluja. Kun valtio toimii jonkin innovaation ensitilaajana, viennille tulee uskottavuutta. RELEX on saanut julkista tukea muun muassa Business Finlandilta agenttisen tekoälyn kehityksen kiihdyttämiseen.
RELEX panostaa noin neljäsosan liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen. Strategia on pysynyt vakaana, vaikka keinot ja teknologiat vaihtuvat.
Osaamisprofiili muuttuu – monipuolisuus valttia
Teknologian murros muuttaa väistämättä myös osaamistarpeita. Vilkamon mukaan kapean erikoistumisen merkitys vähenee ja monipuolisen osaamisen painoarvo kasvaa.
”En palkkaisi enää ihmistä, joka kieltäytyisi tekoälyn hyödyntämisestä tai ahdistuisi siitä. On elinehto, että ihmiset osaavat käyttää näitä työkaluja osana ammattitaitoaan.”
Tommi Vilkamon 3 toivetta päättäjille
- AI:n hyödyntäminen keskeiseksi osaksi opiskelua kaikissa aineissa. Jo lähitulevaisuudessa on vaikeaa työllistyä tietotyöhön, jos ei osaa sujuvasti käskyttää AI:ta.
- AI ja automaatio ovat elintärkeä vastaus julkisen sektorin velkaantumiseen. Teknologia on viime kuukausien aikana kehittynyt ällistyttävän hyväksi useimpiin tehtäviin.
- Elä yksi päivä niin, että yrität hoitaa jokaisen asian ensin AI-työkaluilla. Opit enemmän kuin vuoden koulutuksella.
Teksti: Mikko Viljanen
Kuvat: Liisa Takala
Innovaatiot
Yrityksissä tehtävää tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa tulee tukea rahoittamalla kasvuun tähtääviä hankkeita ja kehittämällä yhteistyötä sekä suomalaisten että EU-tutkimustoimijoiden kanssa. Hyvin toimivat rahoitusmallit ja eri tahojen kumppanuudet kannustavat yrityksiä luomaan uusia vientituotteita ja hyvinvointia.
- Lisätään T&K-rahoituksen määrää ja vaikuttavuutta. Suunnataan julkista rahoitusta erityisesti yritysten T&K-toimintaan, jotta se vauhdittaa myös yksityisiä investointeja ja innovaatioiden kaupallistamista.
- Vahvistetaan yhteistyötä ja kansainvälistä rahoitusta. Edistetään yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuuksia sekä kasvatetaan EU-rahoituksen kotiuttamista.
- Hyödynnetään hankintoja ja osaamista innovaatioiden ajureina. Suunnataan julkiset hankinnat tukemaan innovaatioita ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus lisäämällä korkeakoulutettujen määrää ja tutkimusyhteistyötä.