Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Yritystarinat Tekoälymuutos vaatii johtajuutta – CGI kouluttaa koko henkilöstönsä tekoälyn käyttöön

Tekoälymuutos vaatii johtajuutta – CGI kouluttaa koko henkilöstönsä tekoälyn käyttöön

IT- ja konsultointiyritys CGI investoi tekoälyyn globaalisti miljardi dollaria. Se kouluttaa järjestelmällisesti koko henkilöstöään ja auttaa asiakasorganisaatioitaan läpi tekoälymuutoksen. "Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain tekninen kehityshanke, vaan koko organisaatiota koskeva muutosprosessi”, CGI:n muutosjohtamisen asiantuntija Henna Poutiainen sanoo.

Organisaatioiden on rakennettava osaamista, toimintamalleja ja kulttuuria, jossa generatiivisesta tekoälystä tulee luonteva osa arjen työtä ja päätöksentekoa. Muutos koskee koko organisaatiota – yksilöitä, tiimejä, johtoa ja rakenteita – ja edellyttää johdonmukaista, vastuullista ohjausta.

Muutosjohtamisen asiantuntija Henna Poutiainen CGI:ltä kertoo, miten muutos generatiivisen tekoälyn kanssa kannattaa viedä organisaatioissa läpi ja miksi johdon rooli on nyt tärkeämpi kuin koskaan.

Mitä asioita organisaation ja henkilöstön tekoälymuutoksessa tulisi erityisesti huomioida?
– Tärkeää on, että organisaatiolla on selkeä muutosstrategia ja visio: miksi tekoälyä halutaan hyödyntää, mihin ollaan menossa ja mitä tavoitellaan. Nämä asiat on tuotava lähelle ihmisiä esimerkiksi roolikohtaisen koulutuksen ja viestinnän avulla. On myös olennaista mitata etenemistä sekä teknologian että ihmisten näkökulmasta.

– Tekoäly ei itsessään tuo hyötyjä – sen käyttöönotto ei riitä, ellei sitä käytetä. Ihmisille täytyy rakentaa varmuutta tekoälyn hyödyntämiseen ja ymmärrys siitä, milloin se tukee työtä ja milloin tarvitaan ihmisen osaamista.

Vaaleahiuksinen valkopaitainen nainen nojaa mustaan kaiteeseen ja katsoo kameraan.
”Koulutus, viestintä ja tekoälylukutaito korostuvat tekoälymuutoksessa. Kaikki ei voi tulla vain it-osastolta”, Henna Poutiainen muistuttaa.

Kannattaako tekoälymuutoksessa mennä teknologia vai ihminen edellä?
– Tarvitsemme molempia. Teknologian on oltava kunnossa, mutta yhtä tärkeää on huomioida ihmiset ja organisaation toiminta. Teknologia kehittyy nopeasti, mutta ihmiset omaksuvat uutta hitaammin. Muutosjohtamisen tehtävänä on varmistaa, että tekoäly otetaan oikeasti osaksi työtä – vasta silloin syntyy hyötyjä.

– Samalla on tärkeää, että ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tämä nopeuttaa hankkeita ja sujuvoittaa käyttöönottoa. Kun valmius muutokseen kasvaa, uusia sovelluksia voi ottaa käyttöön ilman, että jokaisen kanssa lähdetään nollasta. Koulutuksen lähtökohtana tulisi olla käsitys tekoälyvalmiudesta: mitä osataan nyt ja mitä tarvitaan jatkossa.

Tekoälyn avulla todellisen liiketoimintaongelman kimppuun

Mitkä ovat yleisimpiä karikkoja tekoälymuutoksessa, ja miten ne voi välttää?
– Yksi karikko liittyy asenteisiin ja epätietoisuuteen siitä, missä tekoälyä voi aidosti hyödyntää. Parhaat tulokset saadaan, kun tekoälyn avulla ratkaistaan todellinen liiketoimintaongelma – ei ulkoa annettua ongelmaa. Tärkeää on, että liiketoiminta omistaa ongelman ja lähtee itse ratkaisemaan sitä. IT:n tehtävänä on tukea tätä prosessia tarjoamalla oikeat työkalut ja alusta, mutta ongelman määrittely ja omistajuus on liiketoiminnalla.

– Toinen keskeinen asia on roolikohtaisuus. Eri toiminnoissa tekoälyä sovelletaan eri tavoin, joten koulutuksen ja työkalujen on oltava kohdennettuja. Lisäksi tarvitaan selkeät ohjeet käyttöperiaatteista ja eettisyydestä. Ilman niitä ihmiset jäävät helposti yksin pohtimaan, mitä saa ja ei saa tehdä. Odotukset voivat joskus myös olla epärealistisia – tekoäly ei ole ratkaisu kaikkeen, vaan sen hyödyntäminen vaatii työtä ja jatkuvaa keskustelua.

Miten vastuullinen tekoälyn käyttö varmistetaan?
– Datasta pitää huolehtia, koska tekoäly on vain niin hyvä kuin sen taustadata on. Organisaatiossa pitää tietää, kuka vastaa mistäkin datasta ja kuka huolehtii sen ajantasaisuudesta. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi silloin, kun tekoälyä on koulutettu sisäisillä ohjeistuksilla – vanhentunut tieto johtaa virheellisiin lopputuloksiin.

– Tietoturvakulttuuri on keskeinen osa muutosta. Suljettujen tekoälyjärjestelmien käyttö on yleistynyt, mutta niissäkin tarvitaan harkintaa. Kaikkea ei voi eikä saa syöttää niihinkään. Ihmisten on ymmärrettävä, mitä voi tekoälyn kanssa tehdä ja mitä ei.

Ilman ymmärrystä ei synny tekoälyn käyttötapauksia

Millaisia tekoälyyn liittyviä tarpeita CGI:n asiakkailla on?
– Asiakkaat kaipaavat tukea siihen, miten tekoäly saadaan vietyä läpi organisaatiossa ja osaksi ihmisten arkea. Tarvitaan apua koulutuksen ja viestinnän rakentamiseen sekä ymmärrystä siitä, mitä käyttöönotossa täytyy huomioida. Asiakkaat tarvitsevat myös tukea hallintamalleihin ja strategisiin kysymyksiin – mikä on organisaation suunta tekoälyn kanssa?

– Tuotekehityksen puolella kaivataan konkreettista teknistä apua, mutta muutoksen johtamisessa painopiste on siinä, miten teknologia saadaan oikeasti käyttöön. Koulutus, viestintä ja tekoälylukutaito korostuvat. Ilman ymmärrystä ei synny käyttötapauksia – esimerkiksi henkilöstöhallinnon on itse havaittava, että tekoälyä voisi hyödyntää. Tämä ei voi tulla vain IT-osastolta.

Vaaleahiuksinen valkopaitainen nainen kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.
”Ihmisille täytyy rakentaa varmuutta tekoälyn hyödyntämiseen ja ymmärrys siitä, milloin se tukee työtä ja milloin tarvitaan ihmisen osaamista”, Hennan Poutiainen neuvoo.

Miten CGI on toteuttanut tekoälymuutosta omassa organisaatiossaan?
– CGI on panostanut tekoälyyn vahvasti. Koko henkilöstö käy läpi tekoälyn perusteet, ja sen jälkeen koulutus syvenee roolikohtaisesti eri teknologioihin. Koulutus on yksilöllistä ja rakennettu osaksi henkilöstön osaamisen kehittämistä.

– Globaalisti CGI investoi tekoälyyn miljardiluokassa. Lisäksi meillä on kehitetty vastuullisen tekoälyn raamit: varmistamme, että käytössä on läpinäkyviä ja selitettäviä malleja, joiden tuotokset ovat luotettavia ja eettisesti kestäviä. Tekoälyä tarkastellaan oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja luotettavuuden näkökulmista – ja että se on linjassa tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten kanssa.

Tekoälymuutoksessa johtajuus on tärkeämpää kuin koskaan

Missä vaiheessa tekoälykehitys on nyt Suomessa ja maailmalla?
– AI Finlandin raportin mukaan Suomi pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa – tosin suunta on laskeva. Pohjoismaista Suomi oli korkeimmalla sijalla. Stanfordin vuosittaisessa tekoälyselvityksessä Suomi oli viidennellä sijalla suhteessa väkilukuun ja yleissijoitus oli noin 20. Meillä on vahvaa tutkimusta ja hyvä infrastruktuuri, mutta yksityiset investoinnit ovat vähäisiä.

 Miten tekoälymuutos etenee eri tasoilla – yhteiskunnassa, organisaatiossa ja yksilössä?
– Yhteiskuntatasolla sääntelyä vasta rakennetaan ja tarkennetaan. Organisaatiotasolla tarvitaan systemaattista muutoksen johtamista: on selkeytettävä roolit, vastuut, prosessit ja datan hallinta. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää laajamittaista ja koordinoitua toimintaa.

– Yksilötasolla eteneminen on hidasta, koska ihmiset omaksuvat uutta eri tahtiin. Alakohtaiset erot ovat suuria, ja siksi koulutus ja viestintä ovat erityisen tärkeitä. Ei voida olettaa, että kaikki oivaltavat tekoälyn mahdollisuudet itse.

Mikä on johdon rooli tekoälymuutoksessa?
– Organisaatioissa on tärkeää nimetä vastuuhenkilö, joka koordinoi tekoälymuutosta. Tekoäly ei yksin vie muutosta eteenpäin – se vaatii aktiivista johtamista. Johdon täytyy ymmärtää, mitä tekoäly on, millaisia projekteja organisaatiossa tehdään ja mitä vaikutuksia niillä on. Vain siten tekoälyä voidaan johtaa aidosti.

– Systemaattinen lähestymistapa tuo suurimmat hyödyt – siksi tekoälymuutoksessa johtajuus on tärkeämpää kuin koskaan.

  • CGI on vuonna 1976 Kanadassa perustettu maailmanlaajuinen IT- ja liiketoimintakonsultointipalveluita tarjoava yritys.
  • Suomessa noin 3 700 asiantuntijaa.
  • Globaali henkilöstö yli 94 000.
  • Liikevaihto 14,68 miljardia Kanadan dollaria (noin 9,9 miljardia euroa) vuonna 2024.

Teksti: Mikko Viljanen / Kuvat: Liisa Takala