Suomessa tekoälyosaamista haetaan teknologiakärki edellä: ”Kapea osaamiskäsitys voi hidastaa tekoälymurrosta”
Kun suomalaisyritysten tekoälyosaajien hakuilmoituksia verrataan globaalien edelläkävijöiden ilmoituksiin, korostuu suomalaisten osaamishakujen it-lähtöisyys. ”Tekoälyosaamista pitäisi Suomessa ajatella laveammin, jotta tekoälyn potentiaali saadaan hyötykäyttöön koko organisaation tasolla”, sanovat asiantuntijat.
Tekoälyyn liittyvä osaaminen on yhä merkittävämmässä roolissa yritysten kilpailukyvyn rakentamisessa.
– Yritykset ovat ymmärtäneet tekoälyn merkityksen ja osaajia etsitään yhä kiivaammin. Tekoälyosaamista on kuitenkin monenlaista ja halusimme yritysten tämänhetkisistä osaajahauista tarkempaa tietoa, sanoo AI Finland -verkoston operatiivinen johtaja Iida Lähdemäki.
Teknologiateollisuus ry analysoi yhdessä AI Finlandin kanssa tekoälyyn liittyviä osaamistarpeita suomalaisen teknologiateollisuuden yritysten työpaikkailmoituksista ja vertaili niitä globaalien edelläkävijäyritysten työpaikkailmoituksiin sekä avoimiin tutkimusjulkaisuihin Suomesta ja maailmalta. Selvityksessä tutkittiin myös suomalaista tutkimuskenttää ja sen erityispiirteitä verrattuna globaaliin tekoälytutkimukseen. Analyysi tehtiin HeadAI:n tekoälytyökalun avustuksella keväällä 2025.
Tunnistetuista osaamistarpeista nousi viisi pääteemaa: data, pilvi ja alustat, tekoälyn soveltaminen, ohjelmointi ja ohjelmistokehitys sekä strateginen johtaminen.
Maailmalla yritykset etsivät tekoälyosaajia strategiseen kehittämiseen ja markkinointiin, Suomessa painottuu teknologiaosaaminen
– Teknologiayrityksissä haetaan erityisesti teolliseen soveltamiseen liittyvää tekoälyosaamista. Monet yritykset ovat vasta rakentamassa uusia ratkaisuja ja etsivät ennen kaikkea datan keräämiseen, saatavuuteen ja hallintaan liittyviä osaamisia, kuvaa Teknologiateollisuuden koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti.
– Globaaleissa edelläkävijäyrityksissä alkuvaiheesta on päästy jo eteenpäin, ja painopiste on datan analyysissa ja monipuolisessa soveltamisessa tekoälyn avulla. Pilvi- ja alustaratkaisut ovat tärkeitä sekä meillä että globaalisti.
Yksi isoimmista eroista suomalaisyritysten ja kansainvälisten verrokkien etsimissä osaamisissa liittyy generatiiviseen tekoälyyn: kansainvälisissä edelläkävijäyrityksissä generatiivisen tekoälyn osaamistarpeet korostuvat , suomalaisten teknologiayritysten työpaikkailmoituksissa ne eivät nouse vahvasti esiin.
Muitakin eroja on nähtävissä.
– Siinä missä globaalit edelläkävijäyritykset näkevät tekoälyosaamisen keskeisenä tarpeena niin strategiatyössä kuin kaupallisissa funktioissa, myynnissä ja markkinoinnissa, meillä Suomessa tekoälyosaaminen liitetään it-osastoon ja teknisiin rooleihin, Iida Lähdemäki kuvaa.
– Tämä on keskeinen havainto, joka kannattaa ottaa yrityksissä huomioon. Jotta voimme saavuttaa kokonaisvaltaisen tekoälymurroksen, meidän on lakattava ajattelemasta tekoälyä it-osaston asiana ja laajennettava osaamista kaikkiin yrityksen funktioihin.
Siili Solutions ennakoi, että yritysten investointirohkeuden kasvu lisää erikoistuneen tekoälyosaamisen kysyntää
Ohjelmistoyritys Siili Solutionsilla on näköalaa tekoälyn osaamistarpeisiin niin oman henkilöstön kuin yritysten ostamien palveluiden kautta.
– Tekoälyn maailma kehittyy juuri nyt kovaa vauhtia, ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneet ohjelmistokehittäjät ovat kovaa valuuttaa, sanoo Siilin johtava tekoälyasiantuntija Tommi Pajala.
Siilillä on yli 940 työntekijää, joista suurin osa on Suomessa, Unkarissa ja Puolassa. Tällä hetkellä Siilissä on kysyntää erityisesti kokeneille generatiivisen tekoälyn osaajille, ns. full-stack-kehittäjille, jotka kykenevät toteuttamaan kokonaisia tekoälyratkaisuja pienellä tiimillä.
– Ennakoimme, että onnistuneiden kokeilujen jälkeen yhä useampi yritys alkaa hyödyntää tekoälyä tuotantojärjestelmissään, mikä kasvattaa mahdollisuuksia hyödyntää myös erikoistuneempaa osaamista, Pajala sanoo.
Pajalan mielestä Teknologiateollisuuden tekoälyosaamisen katsauksessa näkyy Suomen teollisuuspainotteisuus sekä pelifirmojen vahva asema.
– Todennäköisesti syy siihen, että suomalaisyritykset hakevat globaaleja verrokkeja vähemmän generatiivisen tekoälyn osaajia, löytyy rajallisesta investointikyvykkyydestä. Yrityksillä ei ole vielä vahvaa näkemystä tekoälyn hyödyntämisestä eikä myöskään rekrytoinneissa uskalleta painottaa tekoälyä.
Siili Solutionsin osaamisesta vastaavan Timo Miiluniemen mielestä suomalaisen it-konsultoinnin kentässä ei ole suuria tekoälyyn liittyviä osaamiskapeikkoja.
Yritysten varovaisuus investointien kanssa ja tekoälyregulaation tuoma epävarmuus voivat kuitenkin hidastaa osaamiskehitystä myös it-konsultoinnissa.
– Olemme Siilillä pyrkineet taklaamaan tätä ongelmaa nostamalla koko henkilöstön tieto- ja taitotasoja. Ymmärrys siitä, miten tekoäly vaikuttaa koko ohjelmistoprojektin kaareen, on ratkaiseva.
Miiluniemi korostaa, että it-konsultoinnilla on toimialana mahdollisuus ja myös osaamista vaikuttaa merkittävästi yritysten elinvoimaisuuteen etsimällä tekoälyteknologian avulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Olemme Siilillä panostaneet vahvasti strategiseen kyvykkyyteen ja osaamiseen, joita tulemme kasvattamaan ja vahvistamaan myös jatkossa.
Woltissa tekoäly-ymmärrystä halutaan lisätä kaikissa rooleissa
Alustayritys Wolt on esimerkki yrityksestä, jossa tekoälyosaamisen tarve ei rajoitu pelkästään it- ja teknologiatoimintoihin.
– Data science-, koneoppimis- ja ohjelmisto-osaaminen muodostavat toki edelleen tekoälyn kehittämisen ytimen. Näistä osaajista on pulaa, ja markkinassa on todella kova kilpailu osaajista, sanoo Woltin Applied Science -tiimistä vastaava Aatu Kaapro.
Woltissa työskentelee noin 14 000 työntekijää yli 30 maassa, Suomessa yli 1500. Noin joka kymmenes henkilöstöstä tekee töitä teknologia- ja tuotekehityksen parissa.
– Tulevaisuutta ajatellen on kriittistä, että tekoälyn ymmärrys ja soveltaminen laajenevat koko organisaatioon – erityisesti liiketoiminta-, markkinointi-, asiakaskokemus- ja tuotekehitystiimeihin, korostaa teknisten- ja tuotekehitystiimien rekrytoinnista vastaava Laura Teerisuo.
Teerisuon mukaan lähes jokaisessa roolissa on osa-alueita, jotka voidaan kokonaan tai osittain ulkoistaa tekoälylle tulevaisuudessa.
– Tärkeää on huomata, että tekoäly on vain niin hyvä kuin sitä käyttävä asiantuntija – ja tarvitsemme edelleen strategista ja luovaa ohjausta ihmisiltä siihen, miten sitä käytetään liiketoiminnan kannalta järkevällä ja eettisellä tavalla.
Nostaakseen tekoälyosaamista ja tehostaakseen työtapoja Wolt on ottanut käyttöön erilaisia tekoälypohjaisia työkaluja läpi organisaation. Kaikilla työntekijöillä on esimerkiksi yrityslisenssi Geminin ja ChatGPT:n käyttöön. Tämä vaatii myös henkilöstöltä joustavuutta ja uusien työtapojen opettelua.
Woltilla on eri organisaation osien edustajista koostuva AI-ohjausryhmä, joka yhdessä ideoi ja implementoi tekoälyn käyttöä läpi organisaation.
Lisätietoja
Lähdemäki Iida
Operatiivinen johtaja – AI Finland Teknologiateollisuus ry