EtusivuAjankohtaistaYritystarinatMitsubishi Logisnext Europen ja Keudan koulutusmalli takaa varman polun työelämään – yritys-oppilaitosyhteistyö tuottaa tulosta
Mitsubishi Logisnext Europen ja Keudan koulutusmalli takaa varman polun työelämään – yritys-oppilaitosyhteistyö tuottaa tulosta
Trukkeja valmistava Mitsubishi Logisnext Europe Oy (MLE) ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ovat kehittäneet innovatiivisen koulutusmallin, joka sujuvoittaa uusien työntekijöiden siirtymistä tuotantoon ja tarjoaa mahdollisuuden tutkinnon osan suorittamiseen.
Jaa
Jaa
Keudan tiloihin Järvenpäähän on rakennettu kopio MLE:n kokoonpanolinjasta, jossa työntekijä-harjoittelijat saavat viikon intensiivikoulutuksen ennen varsinaisiin tehtäviin siirtymistä.
MLE ja Keuda ovat suunnitelleet tiiviiseen yhteistyöhönsä kolme vaihetta: ensin keskitytään teollisuuden kokoonpanotehtäviin, toisessa mahdollisesti hitsausrobotiikkaan ja kolmannessa tavoitteena on kehittää ”trukkiasentaja-akatemia”.
Yritys suunnittelee, valmistaa ja toimittaa korkean teknologian logistiikkaratkaisuja sisältäen valikoiman trukkeja ja automaatiojärjestelmiä sekä niihin liittyviä ratkaisuja ja palveluita.
Työllistää noin 600 ammattilaista Järvenpäässä.
Valmistaa vuosittain noin 11 000 trukkia (varasto-, vastapaino- ja automaattitrukit).
Liikevaihto 186,33 miljoonaa euroa (2024).
Keväällä 2024 käynnistynyt oppisopimusmuotoinen koulutus kattaa kokoonpanotyön perustaidot, Lean-menetelmät, työturvallisuuden ja laadunvarmistuksen. Koulutusmalli tehostaa perehdytystä MLE:n työtehtäviin ja takaa, että työntekijät pääsevät nopeasti kiinni käytännön työhön. Kolmen kuukauden harjoitteluvaiheen jälkeen he suorittavat näyttökokeen ja saavat teollisen kokoonpanotyön tutkinnon osan.
Jarno Jääskeläinen ja Suman Khadayat kuuluvat ensimmäiseen Keudan ja MLE:n koulutuspolun käyneeseen ryhmään. Nyt molemmat työskentelevät työntömastotrukin maston kokoonpanossa. Jääskeläinen kiittelee MLE:n tiimihenkeä: ”Apua saa aina. Työ on monipuolista, ja tässä oppii aina uutta. Kehitysosasto kuuntelee mielellään ehdotuksia, jos itse keksii jotain parannettavaa.”
Mallista hyötyvät kaikki: koulutettavat saavat varman väylän työelämään, MLE saa nopeammin valmiita osaajia ja Keuda pääsee kehittämään koulutustaan tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa.
Mitsubishin hr-asiantuntija Arto Haverinen ja Keudan koulutusjohtaja Arto Lehtola kertovat, että kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä kehitettyyn koulutusmalliin ja tulijoita on ollut enemmän kuin on voitu ottaa.
Miksi teette yritys-oppilaitosyhteistyötä?
Arto Haverinen: ”Oppilaitosyhteistyö on meillä strateginen painopiste. Haluamme lisätä näkyvyyttä, kehittää työnantajakuvaa sekä saada harjoittelijoita ja oppisopimuslaisia. Tämä uusi koulutusmalli vahvistaa perehdytystä ja varmistaa, että uudet tekijät pääsevät sujuvammin ja nopeammin mukaan tuotantoon.”
Arto Lehtola: ”Keudalle tämä on strateginen yhteistyö, ja meillä on kumppanuussopimus Mitsubishi Logisnext Europe Oy:n kanssa. Tämä ei ole vain yksittäinen projekti, vaan pitkäjänteinen kumppanuus. Uusien työntekijöiden kouluttaminen on yksi osa yhteistyötä, harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden saaminen MLE:lle toinen osa.”
HR-asiantuntija Arto Haverinen (oik.) on tuttu mies MLE:n kokoonpanolinjojen työntekijoille. Hän on itsekin aiemmin työskennellyt tuotannon puolella.
Millaista muuta yritys-oppilaitosyhteistyötä teette?
Arto Haverinen: ”Ammattikoulutasolla Keudan kanssa tehtävä yhteistyö on laajinta. Meillä on myös muita yhteyksiä eri oppilaitoksiin, kuten korkeakouluihin, mutta tällä tasolla tämä yhteistyö on merkittävin.”
Arto Lehtola: ”Keudalla on paljon yritysyhteistyötä, mutta tämä edustaa sellaista mallia, jonka saavuttaminen on edellyttänyt aitoa kumppanuutta, hyvää luottamusta sekä rohkeutta lähteä kokeilemaan jotain uutta. Muita yhteistyömuotoja ovat harjoittelujaksot ja työpaikalla hankittavan osaamisen jaksot.”
Miten yhteistyö on sujunut? Mitä hyvää siinä on ollut, ja mitä kehitettävää näette?
Arto Haverinen: ”Yhteistyö sujuu erinomaisesti, ja viesti kulkee matalalla kynnyksellä. Pieninä kehityskohteina olemme keskustelleet siitä, että aikataulutusta seuraaviin kahteen vaiheeseen voisi jatkojalostaa. Iso askel olisi, jos saisimme käyntiin trukkiasentajien koulutuksen.”
Arto Lehtola: ”Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että yrityksen johto on ollut vahvasti mukana. Tuotantolinjan pystyttäminen Keudan koulutustilaan on vaatinut panostuksia. Me taas olemme panostaneet palkkaamalla lisäopettajan, joka keskittyy tähän yhteistyöhön.”
”Keudan tiloissa käydyn perehdytysjakson jälkeen tiesi jo valmiiksi, mistä MLE:n työpisteellä löytää minkäkin työkalun tai tarvittavan osan”, työntömastotrukin kokoonpanossa työskentelevä MD Alam sanoo.
Millaista palautetta yritykseltä ja opiskelijoilta on tullut?
Arto Haverinen: ”Yrityksessä tämä nähdään erinomaisena perehdytysmallina. Opiskelijat saavat vahvan perusvalmiuden työhön. Erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat ovat kokeneet, että tämä toimintamalli on auttanut heitä ryhmäytymään ja sopeutumaan työyhteisöön.”
Arto Lehtola: ”Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä ja innokkaita. Hakijoita on ollut niin paljon, ettei kaikille ole voitu tarjota paikkaa. MLE:n kanssa tehtävä yhteistyö on mahdollistanut monelle myös kesätyöpaikan tai pidempiaikaisenkin työsuhteen.”
Kuinka paljon opiskelijoita on ollut koulutuksessa yhteistyön kautta?
Arto Haverinen: ”Viime vuonna koulutus- ja perehdytyspolun kautta meille tuli noin 20 uutta vakituista työntekijää. He työskentelevät tuotannon eri kokoonpanotehtävissä. Kun harjoittelijat lasketaan mukaan, luku on lähempänä 40:tä opiskelijaa.”
Arto Lehtola: ”Meillä opiskelijamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, ja ensi syksynä olemme lisäämässä aloituspaikkoja.”
”Tämä koulutusmalli vahvistaa perehdytystä ja varmistaa, että uudet tekijät pääsevät sujuvammin ja nopeammin mukaan tuotantoon.”
Arto Haverinen, Mitsubishi Logisnext Europe Oy
Mitä yritys-oppilaitosyhteistyön kehittämiseksi voitaisiin tehdä yleisesti?
Arto Haverinen: ”Yrityksen näkökulmasta on tärkeintä, että yhteistyö rakentuu tarpeeseen ja on yritykselle aidosti hyödyllistä. Meille tämä on ollut erinomainen tapa parantaa perehdytystä ja varmistaa osaamisen taso jo ennen kuin opiskelija-työntekijät siirtyvät tuotantoon.”
Arto Lehtola: ”Yritysten ja oppilaitosten osaamisen siirtoa tulisi vahvistaa. Opettajien osaamisen jatkuva kehittäminen on keskeistä, jotta he pysyvät ajan tasalla teollisen työelämän vaatimuksista. Yritysyhteistyö antaa suoran näkymän työelämään. Suomessa tarvitaan enemmän täsmäkoulutusta aloille, joilla työvoimapula on suurin.”
Suman Khadayat (oik.) on yksi koulutus- ja perehdytyspolun käyneistä. ”Minulla on aiempaa kokemusta autonasentajana, ja siitä on ollut paljon hyötyä ensin koulutuksessa ja nyt varsinaisessa työssä”, Khadayat kertoo.
Ammatillisen koulutuksen saaneista tekniikan alan osaajista noin 21 prosenttia on työttömänä vuoden kuluttua valmistumisesta. Mikä voisi olla syynä tähän?
Arto Haverinen: ”Työllisyystilanne vaihtelee, ja maailmanmarkkinatilanne vaikuttaa suoraan kuhunkin alaan. Esimerkiksi hitsaajille on jatkuvasti kysyntää, mutta osaajapula ja rekrytointivaikeudet aiheuttavat kohtaanto-ongelman. Kansainvälinen suora rekrytointi on yksi keino täyttää työpaikkoja. Työvoiman liikkuvuus on myös merkittävä tekijä – osa työpaikoista voi sijaita toisella paikkakunnalla, ja tämä vaatii työnhakijalta joustavuutta.”
Arto Lehtola: ”Tekniikan alan valmistuneiden alhainen työllistymisaste on herättänyt huolta. Työllisyysalueuudistus asettaa paineita, koska valmistuneiden pitäisi työllistyä 100 päivän sisällä. Työllistymiseen liittyy aina paljon yksilöllisiä tekijöitä, ja niistä on vaikeaa tehdä yleistyksiä. Kuitenkin yritysten ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä pystytään vaikuttamaan nuorten työllistymismahdollisuuksiin.”
”Opettajien osaamisen jatkuva kehittäminen on keskeistä, jotta he pysyvät ajan tasalla teollisen työelämän vaatimuksista.”
Arto Lehtola, KEUDA
Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää päättäjille yritys-oppilaitosyhteistyön kehittämiseksi?
Arto Haverinen: ”Yritykset ja oppilaitokset tarvitsevat tiiviimpää yhteistyötä ja selkeitä, toimivia malleja. Tämänkaltaiset ratkaisut voivat auttaa työllisyystilannetta pitkällä aikavälillä.”
Arto Lehtola: ”Toivoisin, että vastaavaa yhteistyömallia voisi kokeilla muuallakin, ja tällaisen kehittämiseen saataisiin myös tukirahoitusta. Tämäntyyppinen yhteistyö palvelee tehokkaasti työllistymistä sekä tuo verotuloja ja hyvinvointia paikallisesti.”
