Oppisopimus on liian vähän hyödynnetty mahdollisuus
Oppisopimus on erittäin tehokas väylä työelämään, mutta sen mahdollisuuksia ei tunneta riittävän hyvin. Kauppakamarin viime vuonna tekemän kyselyn mukaan Helsingin seudun yrityksistä vain 13 prosenttia oli käyttänyt oppisopimuskoulutusta säännöllisesti viimeisen viiden vuoden aikana.
Tekniikan alalla kärsitään monin paikoin työvoimapulasta, ja koulutus- ja oppisopimusten hyödyntämistä tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa kannattaisi harkita nykyistä useammin. Oppisopimus sopii erinomaisesti myös nykyisen henkilöstön osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen.
”Oppisopimus sopii erinomaisesti myös nykyisen henkilöstön osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen.”
Keväällä julkaistun tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen palvelukykyselvityksen perusteella oppisopimus on opiskelijoille tehokas väylä työelämään: oppisopimuksessa tekniikan alan tutkintonsa suorittaneiden työllisyys on selvästi korkeammalla tasolla kuin muilla tavoilla suoritetuissa tutkinnoissa. Tämä on toki loogista, kun koulutus tapahtuu työelämässä jo toimien.
Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen eron voisi tiivistää seuraavasti
- oppisopimuksella hankitaan ja vahvistetaan osaamista ammattia opiskelevalle, rekrytoitavalle tai työssä olevalle henkilölle
- koulutussopimuksella hankitaan ja vahvistetaan osaamista työpaikalla opiskelijana.
Koulutussopimusta voisi luonnehtia työssäoppimiseksi (mikä sen nimi aiemmin olikin) tai harjoitteluksi. Koulutussopimuksessa opiskelija onkin vielä oppilaitoksen vastuulla, kun taas oppisopimuskoulutettavan kanssa solmitaan työsuhde.
Kävin taannoin vierailulla jäsenyrityksessämme, jossa hyödynnetään oppisopimusta säännöllisesti. Yritys rekrytoi CNC-koneistajiksi haluavia nuoria ammatillisesta koulutuksesta ja tarjoaa heille mahdollisuuden suorittaa ison osan tutkinnostaan oppisopimuksena työpaikalla. Yrityksessä toimii motivoitunut ohjaaja, joka perehdyttää ja ohjaa oppisopimuskoulutettavia. Yrityksen edustajat kertoivat olevansa järjestelyyn erittäin tyytyväisiä – he saavat opiskelijat jo koulutuksen aikana sitoutettua yritykseensä ja omat ympäristönsä ja työkalunsa tutuiksi. Koulutukseen osallistuja taas pääsee suorittamaan opintojaan käytännön työtehtävissä ja samalla kartuttamaan ammattitaitoaan.
Toimiva yhteistyö paikallisen ammatillisen oppilaitoksen kanssa on tärkeää. Säännöllinen yhteydenpito tukee oppisopimuksen suorittajia, vaikka he fyysisesti tekevätkin tutkintoaan yrityksen palveluksessa.
Koulutus- ja oppisopimuksen käyttö on yritykselle parhaimmillaan todella joustavaa:
- Oppijan ei tarvitse suorittaa koko tutkintoaan oppisopimuksessa, vaan se voi kattaa vain osan tutkinnosta.
- Mahdollista on myös aloittaa opiskelijan kanssa koulutussopimuksella ja siirtyä menestyksekkään koulutussopimusjakson jälkeen tekemään oppisopimuskoulutuksella lisää opintoja, jolloin solmitaan työsuhde.
- Jos oppisopimuksen suorittaa ns. monityönantajamallina, koulutettava pääsee tekemään osia tutkinnostaan eri yrityksiin ja samalla näkemään yhtä tai useampaa toimialaa laajemmin. Kannustamme lämpimästi yrityksiä ja oppilaitoksia tämänkaltaiseen yhteistyöhön.
Koulutus- ja oppisopimuksen käyttö edellyttää yritykseltä sitoutumista ja resurssejakin. Yrityksen tulee nimetä työpaikkaohjaaja tukemaan ja ohjaamaan opiskelijaa. Opiskelijalle tulee tarjota hänen alansa kannalta mielekkäitä työtehtäviä.
Yritykset tuovat usein esiin sen, että onnistuneeseen koulutukseen tarvitaan toimivaa yhteistyötä paikallisen koulutuksenjärjestyksen kanssa. Jos yhteistyö ei toimi, saattaa niin yritys kuin oppisopimuskoulutettavakin kokea jäävänsä yksin ja vastuut epäselviksi, mikä on omiaan huonontamaan oppisopimuksen laatua kaikkien osapuolten näkökulmasta.
Liikkeelle pääset helpoiten ottamalla yhteyttä hyvissä ajoin oman alueesi oppisopimuskoulutuksen järjestäjään.
Hiidenvuori Eero
Johtava asiantuntija, ammatillinen koulutus ja työhön johtava maahanmuutto – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.