ATA Gears hakee kasvulleen tekijöitä – ”Meillä olisi markkinoilla enemmänkin otettavaa”
Tampereella toimivan ATA Gearsin hammaspyörät liikuttavat niin laivoja, raitiovaunuja kuin Näsinneulan huipulla pyörivää ravintolaakin. Pula osaavista tekijöistä on noussut kasvun pullonkaulaksi. ”Meillä koneistaja on myös ohjelmoija ja prosessin kehittäjä”, toimitusjohtaja Petri Rantamaa sanoo.
ATA Gearsin suunnittelemat ja valmistamat komponentit siirtävät voimaa muun muassa laivojen kääntyvissä pääpotkurilaitteissa sekä keulapotkurilaitteissa. Kyseisiä potkurilaitteita käytetään esimerkiksi hinaajissa, konttilaivoissa sekä erilaisissa työaluksissa, joiden on pysyttävä paikallaan kovassakin merenkäynnissä.
”Meillä olisi markkinoilla enemmänkin otettavaa, jos toimitusaikamme olisivat lyhyempiä. Tuotantomme on ollut jo useamman vuoden täyteen kuormitettu, eikä kapasiteettia ole ollut helppoa kasvattaa kysynnän tahdissa. Emme tällä hetkellä pysty vastaamaan kaikkiin tarjouspyyntöihin”, ATA Gearsin toimitusjohtaja Petri Rantamaa kertoo.
Yrityksessä työskentelee noin 150 ihmistä. 40 miljoonaa euron liikevaihdosta viennin osuus noin 70 prosenttia. Valtaosa ATA Gearsin asiakkaista toimii meriteollisuudessa, ja yrityksen päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat, Japani, Saksa, Yhdysvallat ja Kiina.
- Perustettu: 1937
- Toimiala: Hammaspyörien ja voimansiirtokomponenttien valmistus (kartio- ja lieriöhammaspyörät)
- Henkilöstö: Noin 150
- Liikevaihto: Noin 40 miljoonaa euroa (2023/2024)
- Vienti: Noin 70 prosenttia liikevaihdosta
Määrätietoista yhteistyötä oppilaitosten kanssa
Pahin pullonkaula ATA Gearsin kasvulle on pula osaavista työntekijöistä. Vastatakseen osaajapulaan ATA Gears on järjestelmällisesti panostanut yhteistyöhön Tampereella toimivien oppilaitosten, kuten Tredun, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston, kanssa.
HR-asiantuntija Nora Duncker kertoo, että oppilaitosyhteistyön tuloksena ATA Gearsiin on tullut monia opiskelijoita, joista on lopulta tullut pysyviä työntekijöitä.
”Olemme tehneet viime vuosina useita oppisopimuksia ja ottaneet harjoittelijoita. Koulutus antaa hyvän pohjan, mutta vasta käytännön kokemus tekee koneistajasta ammattilaisen. On tärkeää, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan oikeilla koneilla”, Duncker sanoo.
”Kesäisin otamme tuotantoon yleensä kymmenkunta kesätyöntekijää, ja moni jatkaa sen jälkeen oppisopimuksella. Tämä on meille tärkeä kanava uusien osaajien löytämiseksi ja kouluttamiseksi.”
Opettajat, opiskelijat ja päättäjät tervetulleita kylään
Nora Dunckerin mukaan myös opettajilla on merkittävä rooli tulevien osaajien löytymisessä.
”Meillä on käynyt opettajia tutustumassa konepajatyöhön, ja se on ollut todella hyödyllistä. Kun opettajat tuntevat yritykset ja niiden toiminnan, he osaavat ohjata opiskelijoita eri aloille.”
Duncker kiittelee muun muassa Teknologiateollisuuden kouluyhteistyötä, jossa yläkoululaiset ovat päässeet bussikyydillä tutustumaan yrityksiin.
”Nuoret saavat mahdollisuuden nähdä, miten konepajoilla tehdään tänä päivänä siistiä ja monipuolista sisätyötä. Tällaisia tilaisuuksia tarvittaisiin lisää”, hän toteaa.
Toimitusjohtaja Rantamaa toivottaa myös päättäjät tervetulleiksi vierailulle.
”Toivoisin, että päättäjät kävisivät useammin pk-yrityksissä. On hienoa, että meillä Suomessa on isoja pörssiyhtiöitä, mutta täällä pk-kentässä tehdään valtavasti sellaista, mikä ei näy julkisuudessa. Olisi tärkeää, että päättäjillä olisi realistinen kuva siitä, mitä suomalaisissa konepajoissa oikeasti tapahtuu.”
Rekrytoinnit ulkomailta paikkaavat osaajapulaa
Koska ATA Gearsille ei ole ollut tarjolla riittävästi kotimaisia tekijöitä, yritys on laajentanut rekrytointia myös ulkomaille. Tällä hetkellä ATA Gearsilla työskentelee koneistajia muun muassa Filippiineiltä. Toimitusjohtaja Petri Rantamaan mukaan rekrytointia ulkomailta on tarkoitus jatkaa.
”Filippiiniläiset ovat sopeutuneet hyvin. Heillä on Tampereella oma yhteisö, mikä auttaa arjessa paljon. Kun ensimmäiset työntekijät ovat viihtyneet, uusien houkuttelu on helpompaa.”
ATA Gearsilla toimii myös oma koulutusohjelma, ATA Akatemia, jossa perehdytään sellaiseen voimansiirron erityisosaamiseen, jota ei opeteta kouluissa. ATA Gears erottuu monista muista konepajoista siinä, että koneistajan työ sisältää ohjelmointia ja monikoneosaamista. Yrityksen tuotanto on lähes kokonaan piensarjatuotantoa, mikä tekee työstä vaihtelevaa ja vastuullista.
”Markkina, jossa toimimme, on aika niche. Meillä koneistaja ei ole vain koneen käyttäjä, vaan myös ohjelmoija ja prosessin kehittäjä, joka vastaa kappaleen koneistusohjelmasta ja sen onnistumisesta alusta loppuun. Lähes jokainen kappale on erilainen, ja työssä pääsee kehittämään osaamistaan jatkuvasti”, Rantamaa kuvaa.
Rantamaan mukaan osaajapulaan vaikuttavat myös työn käytännön realiteetit. Kaikki eivät halua tehdä vuorotyötä, vaikka se on teollisuudessa usein perusedellytys.
”Moni haluaisi tehdä vain päivävuoroa, mutta tämä ala ei pyöri kahdeksasta neljään. Meillä on miljoonien eurojen koneita, jotka eivät voi olla käynnissä vain yhden vuoron ajan. Siksi kehitämme joustavia malleja, kuten miehittämättömiä yövuoroja, joissa koneet tekevät työtä ilman, että koneistaja on paikalla.”
Investoinneilla ja muutolla kohti modernimpaa tuotantoa
Osaavien tekijöiden rinnalla kasvu vaatii myös teknologiaa. ATA Gearsilla on käynnissä 16 miljoonan euron investointiohjelma, joka kattaa vuodet 2022–2027. Yritys modernisoi konekantaansa, uusii tuotantoteknologiaa ja aikoo keskittää toimintansa yhteen tuotantopaikkaan Tampereen Hautalankadulle vuoteen 2028 mennessä.
”Nykyinen Atalan tehdas on 1940-luvulta, ja sen ympärille on kasvanut asuinalue. Uudessa teollisuusympäristössä meillä on paremmat mahdollisuudet kasvuun ja tehokkaampaan logistiikkaan”, Rantamaa kertoo.
Ata Gearsin uusista koneinvestoinneista kolme on jo käytössä, ja useita on vielä tulossa. Investointien lisäksi myös työtavat kaipaavat jatkuvaa kehittämistä kasvun pohjaksi.
“Olemme tehneet lähes 90 vuotta hammaspyöriä ja osaamme sen hyvin. On kuitenkin aina syytä pohtia, onko perinnön mukana kulkeutunut tapa tehdä kappale tänä päivänä optimaalinen.”
Rantamaan mukaan tärkeintä on kokonaisuus: vakaa ja pitkäjänteinen kehitys.
”Meillä on positiivinen näkymä. Ensi vuodesta tulee hyvä, ja investoinnit antavat meille sopivaa vauhtia. Muuttoprojekti ravistelee organisaatiota sopivasti ja pakottaa uudistumaan. Kun kaikki saadaan saman katon alle, olemme varmasti entistä tehokkaampia.”
ATA Gearsin 3 vinkkiä toimivaan yhteistyöhön yrityksen ja oppilaitoksen välillä
- Kutsu kylään. Pyydä oppilaitosten edustajia vierailulle ja esittele modernia tuotantoympäristöä. Kun opettajat tietävät alasta ja yrityksestä, he pystyvät viestimään siitä totuudenmukaisesti myös oppilaille ja opiskelijoille.
- Aktiivisuus kannattaa. Ole itse aktiivinen oppilaitosten suuntaan, ei kannata jäädä odottamaan yhteydenottoa. Kerro avoimesti tulevaisuuden tarpeistanne, ja miettikää yhdessä oppilaitosten kanssa, miten tarpeet saadaan kohtaamaan.
- Verkostoidu tuttuja ympyröitä laajemmin. Joskus tarvittava osaaminen varsinkin niche-aloille löytyy kauempaa, joko muualta Suomesta tai ulkomaisista oppilaitoksista. Etsi tietoa ja rakenna verkostoja myös nykyistä ympäristöä laajemmin, jotta löydät parhaat tulevaisuuden osaajat juuri teidän yrityksenne tarpeisiin.
Teksti: Mikko Viljanen
Kuvat: Matias Ahonen