Avaruusoikeus on tulevaisuuden ala
Innostuin avaruusoikeudesta, kun tajusin, miten vähän säännelty ja samalla kriittinen avaruus on modernille yhteiskunnalle. Rajapinta lain, teknologian ja tulevaisuuden välillä tuntui valtavan kiinnostavalta.
Innostuin avaruusoikeudesta, kun tajusin, miten vähän säännelty ja samalla kriittinen avaruus on modernille yhteiskunnalle. Opiskellessani oikeustieteitä huomasin, että perinteiset oikeudenalat eivät ulotu avaruuteen: kuka omistaa Kuun mineraalit, miten estetään avaruusromu tai mitkä ovat valtioiden vastuut yksityisten avaruusyritysten toimista? Rajapinta lain, teknologian ja tulevaisuuden välillä tuntui valtavan kiinnostavalta.
Suomen aktiivinen rooli New Space -toiminnassa sai minut ajattelemaan, että jopa Suomen kokoisella maalla voi olla vaikutusta kansainväliseen avaruusoikeuteen. Suomessa tällainen foorumi puuttui, joten perustimme kesällä 2025 Suomen Avaruusoikeuden Yhdistyksen (FSLA) kolmen avaruusoikeudesta kiinnostuneen perustajajäsenen voimin. Yhdistys pyrkii edistämään avaruusoikeutta koskevaa keskustelua Suomessa ja kouluttamaan uuden sukupolven asiantuntijoita. Avaruus ei ole enää pelkästään valtioiden pelikenttä, vaan se koskettaa koko yhteiskuntaa. Siksi tarvitsemme mukaan osaavia juristeja, jotka ymmärtävät alan monitieteisyyden. Avaruusoikeus yhdistää juridiikan, teknologian, kansainvälisen politiikan ja etiikan.
”Huippuosaajia tarvitaan erityisesti nopeasti kehittyvillä aloilla, kuten avaruusteknologiassa, tekoälyssä ja teknologiassa.”
Verrattuna muuhun Eurooppaan Suomessa on hyvä tilanne. Meillä on jo kansallinen avaruuslaki, toimilupia kymmenille satelliiteille ja päivitetty avaruusstrategia 2030, joka tähtää globaaliin kärkeen. Mutta kehitettävää on. Avaruusoikeuden tuntemuksen ja tutkimuksen kehittäminen korreloi suoraan Suomen talouskasvun kanssa.
Selkeä ja ennakoiva lainsäädäntö luo yrityksille luottamusta investoida, kehittää teknologiaa ja ottaa riskejä avaruustoiminnassa. Uusia tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia syntyy esimerkiksi Kuun infrastruktuuriin ja tutkimukseen liittyvissä hankkeissa sekä kaupallisilla avaruusasemilla. Samalla Suomi näyttäytyy houkuttelevana avaruusalan yrityksille ja kansainväliselle pääomalle.
”Avaruus ei ole enää pelkästään valtioiden pelikenttä, vaan se koskettaa koko yhteiskuntaa.”
Nuorten pitäisi uskoa parempaan maailmaan ja siihen, että ihmiskunnalla on kyky tehdä hyvä maailma. Asioihin voi vaikuttaa. Tiede ja teknologia antavat siihen monenlaisia mahdollisuuksia. Huippuosaajia tarvitaan erityisesti nopeasti kehittyvillä aloilla, kuten avaruusteknologiassa, tekoälyssä ja teknologiassa. Olen itse elävä esimerkki siitä, että ei tarvitse välttämättä olla mestari matematiikassa ja luonnontieteissä, jos näille aloille mielii. Kannattaa mennä sitä kohti, mikä kiinnostaa. Olen ollut jo nuoresta lähtien kiinnostunut metafysiikasta, filosofiasta ja avaruudesta, ja soveltanut niitä sitten juristinkoulutukseeni. Nyt seuraan tiiviisti kvanttifysiikan kehitystä ja kaksikäyttöteknologian kehitystä.
Unelmani on tehdä uraa kansainvälisen avaruushallinnon piirissä, Euroopan avaruusjärjestössä tai NASA:ssa. Mahdollista on sekin, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen tai poliittinen päätöksenteko vie mennessään.
Kirjoittaja Alicia Hölttä on avaruusoikeuteen erikoistunut oikeustieteilijä ja Finnish Space Law Associationin perustaja.
Blogi on julkaistu Teknologiateollisuuden TEKNONyt!-lehdessä.
Osaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.