Suomen ja suomalaisen teknologiateollisuuden menestys rakentuu pitkälti osaamisen varaan. Ilman osaamista ei synny uusia investointeja, ei vientiä eikä lopulta myöskään hyvinvointia.Tämä on myös edellytys sille, että Suomi säilyy houkuttelevana investointikohteena.
Ammattiosaajien määrä teknologiateollisuudessa on pysynyt pitkään vakaana, ja ala tarvitsee edelleen noin 3 600 uutta ammatillisen koulutuksen suorittanutta joka vuosi. Lisäksi yhä useamman korkeakouluopiskelijan tulee jatkossa tulla ammatillisesta taustasta, joten teknologiateollisuuden osaajatarve haastaa ammatillisen koulutuksen kehittämistä kahdesta suunnasta: yhä useammalla valmistuvalla tulee olla sellaiset taidot, että niillä työllistyy ja/tai pääsee sujuvasti jatkamaan korkeakouluopintoihin.
Teknologiateollisuus on pitkään korostanut työelämälähtöisyyden merkitystä koulutuksessa. Ammatillinen koulutus on tässä suhteessa ainutlaatuisessa asemassa: se yhdistää oppimisen ja työn tekemisen tavalla, joka tuottaa nopeasti valmiuksia työelämään siirtymiseen. Erityisen tärkeää on tiivis yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä. Kun koulutuksen sisältöjä kehitetään yhdessä elinkeinoelämän kanssa, varmistetaan, että valmistuvilla osaajilla on juuri niitä taitoja, joita yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa.
Erityisen tärkeää on tiivis yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä.
Tekniikan aloilla osaaminen syntyy tekemällä. Tarvitaan riittävä määrä toistoja, käytännön harjoittelua ja oikeiden työtilanteiden kaltaisia opetusmuotoja. Hitsaajaksi oppii vain hitsaamalla, eikä käytännön kokemusta voi korvata teorialla tai opettaa etänä. Juuri työelämää lähellä olemisessa ammatillinen koulutus on parhaimmillaan. Kun opiskelija pääsee jo opintojen aikana työpaikoille ja todellisiin ympäristöihin harjoittelemaan, syntyy paras ymmärrys tulevasta ammattialasta ja tarvittavista työelämätaidoista sekä usein myös ensimmäiset kontaktit työllistymiseen. Tällä on iso merkitys myöhemmän uran kannalta.
Yritykset eivät odota, että vastikään valmistuneet olisivat heti täysin valmiita ammattilaisia. Sen sijaan odotetaan riittävää perusosaamista, jonka päälle voidaan yrityksissä sitten rakentaa lisää. Tässä on myös yksi keskeinen kehittämiskohde. Kuulemme yrityksistämme liian usein viestiä, että osaamisen taso vaihtelee eikä kaikilla valmistuneilla ole vielä riittäviä valmiuksia työllistyä. Ratkaisujakin on onneksi tunnistettu. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa, enemmän käytännön harjoittelua ja selkeä fokus työelämässä tarvittavaan osaamiseen.
Ammatillisen koulutuksen avulla on mahdollista saavuttaa sekä työelämässä kaivattua osaamista että hyvät valmiudet jatko-opiskeluun.
Taitaja-kisat ovat erinomainen esimerkki siitä, mitä ammatillinen koulutus parhaimmillaan on: huippuosaamista, intohimoa ja ammattiylpeyttä. Kilpailut inspiroivat nuoria, tuovat esiin eri alojen monipuolisuutta ja muistuttavat siitä, että huippuosaaminen syntyy harjoittelun, ohjauksen ja motivaation yhdistelmästä. Samalla Taitaja-viikko tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia tuoda esiin omia uramahdollisuuksiaan ja tietysti myös kohdata tulevaisuuden osaajia.
Taitaja-kisojen innostavassa hengessä haluankin korostaa ammatillisen koulutuksen suorastaan ainutlaatuista roolia: ammatillisen koulutuksen avulla on mahdollista saavuttaa sekä työelämässä kaivattua osaamista että hyvät valmiudet jatko-opiskeluun. Tämä olisi tärkeää ymmärtää niin perusasteen oppilaitoksissa, suomalaisissa kodeissa kuin päättäjien pöydissä.
EU:n datasäädös (Data Act) tuli sovellettavaksi syyskuussa 2025, ja se muuttaa merkittävästi kytkettyjen laitteiden käytöstä syntyvän datan hyödyntämisen pelisääntöjä. Säädös antaa käyttäjille pääsyn laitteiden käyttödataan, mutta käytännössä datan hyödyntäminen edellyttää selkeitä sopimuksia eri osapuolten välillä. Uudet malliehdot vastaavat tähän tarpeeseen.
Kolme valmista mallia eri tilanteisiin
Malliehdot on laadittu kolmeen keskeiseen sopimustilanteeseen:
datan haltijan ja käyttäjän välille
datan haltijan ja datan vastaanottajan välille
käyttäjän ja datan vastaanottajan välille
Ne tarjoavat valmiiksi mietittyjä sopimuslausekkeita ja rakenteita, joita yritykset voivat hyödyntää sellaisenaan tai muokata omiin tarpeisiinsa sopiviksi.
– Datasääntely tuo yrityksille uusia velvoitteita, mutta myös mahdollisuuksia. Halusimme tarjota jäsenille konkreettisen työkalun, joka helpottaa sopimista ja nopeuttaa datan hyödyntämistä liiketoiminnassa, sanoo Jussi Mäkinen.
Tukea muuttuvaan sääntelyyn ja datakyvykkyyksien kehittämiseen
Datan merkitys yritysten kilpailukyvylle kasvaa jatkuvasti, ja samalla EU-tason sääntely lisääntyy. Datasäädöksen lisäksi esimerkiksi digitaalinen tuotepassi tulee vaikuttamaan siihen, miten dataa kerätään, jaetaan ja hyödynnetään.
Malliehdot auttavat yrityksiä:
ottamaan datasääntelyn vaatimukset huomioon käytännössä
nopeuttamaan sopimusprosesseja
rakentamaan toimivia ja tasapainoisia datan hyödyntämisen malleja
Kyse ei ole valmiista sopimuksista, vaan pohjista, joita yritysten tulee täydentää omiin tilanteisiinsa sopiviksi esimerkiksi datan sisällön, käyttöoikeuksien, liikesalaisuuksien ja henkilötietojen käsittelyn osalta.
Saatavilla nyt, englanninkielinen versio tulossa
Malliehdot on julkaistu 27.3.2026 suomeksi. Englanninkielinen versio julkaistaan myöhemmin käännöksen valmistuttua. Malliehdot ovat maksuttomat Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille.
Parhaillaan käydään vilkasta keskustelua tekoälystä, muun muassa kielimalleista, generatiivisesta tekoälystä, tietotyön muutoksesta ja tuottavuudesta. Keskustelu on tärkeää ja tarpeellista, mutta samalla jokseenkin kapeaa. Tekoäly nähdään meillä edelleen ennen kaikkea ohjelmistona, joka analysoi dataa tai tuottaa tekstiä ja kuvia. Vähemmälle huomiolle jää se, että tekoäly on ottamassa seuraavaa isoa askelta – se oppii toimimaan fyysisessä maailmassa.
Fyysisellä tekoälyllä tarkoitetaan järjestelmiä, joissa tekoäly yhdistyy robotiikkaan, sensoreihin ja mekaniikkaan. Tällöin tekoäly ei ainoastaan tee laskelmia ja ennusteita, vaan myös havaitsee ympäristöään, tekee päätöksiä ja toteuttaa ne konkreettisina tekoina.
Se liikkuu, tarttuu, siirtää, kokoaa ja reagoi muuttuviin tilanteisiin. Tämä erottaa fyysisen tekoälyn perinteisestä automaatiosta, joka perustuu ennalta ohjelmoituihin ja rajattuihin toimintamalleihin.
Maailmalla fyysinen tekoäly on noussut nopeasti keskeiseksi puheenaiheeksi. Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang on kuvannut kehitystä siirtymänä digitaalisesta tekoälystä kohti fyysistä tekoälyä. Se on vaihe, jossa tekoäly ei toimi enää vain ”näytöillä” vaan myös tehtaissa, varastoissa ja osana infrastruktuuria. Meta AI:n tutkimusjohtaja Yann LeCun on puolestaan todennut, että todellinen tekoälyn läpimurto edellyttää kykyä oppia jatkuvasti vuorovaikutuksessa fyysisen maailman kanssa. Kansainväliset raportit ennakoivat, että tällainen kehitys muuttaa seuraavaksi muun muassa teollisuutta, logistiikkaa ja huoltopalveluita.
Kehitys muuttaa seuraavaksi muun muassa teollisuutta, logistiikkaa ja huoltopalveluita.
Suomessa keskustelu ei kuitenkaan vielä heijasta tätä orastavaa muutosta. Tekoäly mielletään yhä vahvasti tietotyön ja palvelujen teknologiana, vaikka Suomen talouden ja hyvinvoinnin perusta on edelleen pitkälti teollisuudessa. Juuri teollisuudessa fyysisen tekoälyn potentiaali on suurin. Se voi mahdollistaa joustavamman tuotannon, paremman laadun, turvallisemmat työolosuhteet sekä kyvyn sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin – toisin sanoen asioita, joita perinteinen automaatio ei ole kyennyt toistaiseksi ratkaisemaan.
Fyysinen tekoäly ei tarkoita teollisten työpaikkojen katoamista, vaan niiden muuttumista. Ihmisten rooli siirtyy uuden teknologian myötä raskaista, toistuvista ja vaarallisista tehtävistä kohti valvontaa, ongelmanratkaisua, järjestelmien ohjausta ja yhteistyötä älykkäiden koneiden kanssa. Tätä siirtymää on tapahtunut jo aiemminkin, mutta nyt se kiihtyy entisestään. Muutos on erityisen merkittävä Suomessa, jossa muun muassa työvoimapula ja väestön ikääntyminen haastavat teollisuuden kilpailukykyä.
Tekoäly mielletään yhä vahvasti tietotyön ja palvelujen teknologiana, vaikka Suomen talouden ja hyvinvoinnin perusta on edelleen pitkälti teollisuudessa. Juuri teollisuudessa fyysisen tekoälyn potentiaali on suurin.
Suomella on hyvät lähtökohdat hyödyntää fyysistä tekoälyä. Meillä on korkea tekninen osaaminen, vahva konepaja- ja laitevalmistuksen perinne, korkealaatuista huoltoliiketoimintaa, luottamukseen perustuva työkulttuuri sekä paljon tuotantoa, jossa vaaditaan joustavuutta ja laatua massavolyymien sijaan. Nämä vahvuudet eivät kuitenkaan muutu kilpailueduksi itsestään. Fyysinen tekoäly on nostettava osaksi kansallista tekoälykeskustelua, teollisuusstrategiaa ja investointipäätöksiä.
Jos tekoäly nähdään Suomessa jatkossakin vain digitaalisten sovellusten tai tietotyön ilmiönä, vaarana on, että seuraava teollinen murros tapahtuu muualla kuin täällä meillä. Kun tekoäly oppii toimimaan fyysisessä maailmassa, muuttuu myös teollisuuden logiikka. Kysymys kuuluu, olemmeko valmiita tunnistamaan tämän seuraavan murroksen ajoissa ja toimimaan sen mukaisesti.
Tämä kirjoitus avaa juttusarjan, jossa tarkastelemme fyysistä tekoälyä suomalaisen teollisuuden näkökulmasta. Sarjassa avaamme LUT-kauppakorkeakoulun tutkimushankkeen teemoja ja nostamme esiin kysymyksiä, joihin teknologiateollisuuden yritysten on syytä hakea vastauksia jo nyt.Lue myös sarjan toinen osa.
Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2026–2027. Hankkeen tutkijatiimi ovat professori Paavo Ritala, teollisuusprofessori Mika Ruokonen sekä nuorempi tutkija Vesa Korhonen. Hankkeen rahoittajana toimii Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö, ja yrityskumppaneina mukana ovat KONE Oyj, AMD Silo AI Oy, Kemppi Oy, Kempower Oyj, Halton Oy ja Oilon Oy.
Lisätietoa hankkeesta
Mika Ruokonen
Teollisuusprofessori, LUT-yliopisto
mika.ruokonen@lut.fi +358 41 447 5652
23.4. Palkka-avoimuuslainsäädännön tarkka sisältö ei ole vieläkään tiedossa
Palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano viivästyy jälleen. Hallituksen esityksen antaminen on kestänyt, ja tämänhetkisen tiedon mukaan se annetaan juhannusviikolla eli viikolla 25. Hallituksen esityksen myötä olemme viisaampia uuden lainsäädännön sisällöstä.
Vielä ei ole tiedossa, milloin uusi sääntely tulee voimaan. Joka tapauksessa se ei ehdi tulla voimaan direktiivin asettamassa aikataulussa eli kesäkuussa. Eduskunta käsittelee asiaa syksyllä, joten voimaantulo voi venyä jopa vuoden 2027 alkupuolelle.
Teknologiateollisuus tiedottaa jäseniään sitä mukaa, kun asiasta on saatavilla varmempaa tietoa.
Euroopan komission Digital Decade –raportti osoittaa, että datan ja tekoälyn käyttö eurooppalaisissa yrityksissä laahaa tavoitteista ja on selvää, että tämä on haaste Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle.
– Totesimme Teknologiateollisuudessa, että emme jää voivottelemaan yrityksille hankalaa tilannetta, vaan tartumme toimeen. Työvaliokunta päätti käynnistää hankkeen, jossa valmistelemme yhdessä yritysten referenssiryhmän ja ulkoisen asiantuntijan kanssa komission malliehtojen pohjalta parannetun version. Tavoitteena on tarjota yrityksille yksinkertaiset ja helppokäyttöiset pohjat datan käytöstä sopimiselle, sanoo Jussi Mäkinen.
Kumppaniksi valikoitui Dittmar & Indrenius asianajotoimisto, ja referenssiryhmässä on edustus kymmenestä yrityksestä.
Teknologiateollisuuden jäseninä on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näiden yritysten digitalisaatiota yhtenäiset sopimuskäytännöt helpottaisivat suuresti. Yritykset hyötyisivät myös siitä, että digitalisaatiota ja datan käsittelyn kehittämistä varten olisi tarjolla erilaisia palveluita. Palvelumarkkinan syntymistä pyritään sopimusehdoilla vauhdittamaan madaltamalla datan liikkumisen kynnystä.
Tavoitteena on tehdä hyvin yksinkertaiset ja helppokäyttöiset malliehdot datan haltijan (usein valmistaja) ja kytketyn laitteen käyttäjän väliseen suhteeseen sekä mallisopimukset käyttäjän ja datan haltijan sekä kolmansien osapuolten välille.
– Selkeät, tasapainoiset ja helppokäyttöiset malliehdot voivat tarjota mahdollisuuksia myös yritysten ja tutkimusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön: seuraavassa vaiheessa niiden pohjalta voidaankin muokata mallit, jotka helpottavat yritysten tutkimusyhteistyötä, Mäkinen kertoo.
Malliehdot julkaistaan suomeksi maaliskuun lopussa ja ne käännetään myöhemmin myös englanniksi.
Teknologiateollisuuden ja Digipoolin uudessa julkaisussa kartoitettiin yrityspäättäjien näkemyksiä pilviriippuvuuksista. Selvitykseen haastateltiin 20 yrityspäättäjää ICT- ja teollisuusyrityksistä.
Suomalaisyritykset ovat selvityksen mukaan riippuvaisia pilvipalvelualustoista ja niihin perustuvista sovelluksista. Tilanne on erityisen korostunut huoltovarmuuden kannalta keskeisissä yrityksissä.
Valtaosa yrityspäättäjistä seuraa aktiivisesti keskustelua aiheesta, mutta omaa yritystä koskevat riskianalyysit tai varautumissuunnitelmat ovat toistaiseksi harvinaisia.
Selvityksen mukaan ainakin tilannekuvan päivittäminen ja erilaisten varautumisskenaarioiden systemaattinen tarkastelu ovat perusteltuja. Raportin kaksi varautumisskenaariota tarjoavat konkreettisen lähtökohdan näiden kysymysten tarkasteluun.
Teknologiateollisuus haluaa tukea jäsenyrityksiään tässä muutoksessa tarjoamalla ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa luontotyön edistämisestä. Toteutimme jäsenyrityksille vuonna 2025 kyselyn luontotoimista ja koostimme sen opit syventävillä haastatteluilla ja asiantuntija-arvioilla täydennettynä.
Toivomme, että raportti ja sen case-esimerkit toimivat käytännön tukena ja inspiraationa yrityksille luontotyön seuraavissa askelissa.
Jäsenkysely ja sitä täydentäneet haastattelut osoittavat, että Teknologiateollisuuden yrityksissä on vahvaa halua toimia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Jäsenkyselyyn vastasi 52 yritystä teknologiateollisuuden eri toimialoilta:
65 % vastaajista tekee jo luontotoimia
lisäksi 17 % haluaa aloittaa niiden tekemisen
Moni yritys on jo käynnistänyt työn esimerkiksi luontovaikutusten arvioinnin, raportoinnin tai tuotesuunnittelun kautta. Samalla yritykset kaipaavat lisää selkeyttä siihen, mistä kannattaa aloittaa ja mitkä toimet ovat vaikuttavimpia.
Mitkä asiat hidastavat luontotyötä?
Luontotyön etenemistä haastavat erityisesti kolme teemaa:
Mittarit ja vaikuttavuuden arviointi – miten luontovaikutuksia voidaan mitata luotettavasti?
Datan kerääminen – mistä tarvittava tieto saadaan ja miten se integroidaan yrityksen prosesseihin?
Arvoketjun yhteistyö – luontovaikutukset syntyvät usein toimitusketjuissa, jolloin ratkaisut vaativat kumppaneita.
Lisäksi kehittyvä sääntely-ympäristö herättää epävarmuutta. Yritykset toivovat EU-tason ohjausta ja kannustimia, jotka tukevat konkreettista tekemistä.
Luontotyö avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Yritykset, jotka ennakoivat luontoon liittyviä riskejä ja vastaavat niihin ratkaisuilla, vahvistavat samalla kilpailukykyään. Luontotyö linkittyy luontevasti myös muihin vastuullisuuden teemoihin, kuten ilmastotyöhön, kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen.
Luontovaikutusten parempi ymmärtäminen voi:
ohjata tuote- ja palvelukehitystä
vahvistaa resurssitehokkuutta
tukea innovaatioita, joille on kasvavaa kysyntää
lisätä yrityksen resilienssiä pitkällä aikavälillä.
Uskomme, että suomalaisella teknologiateollisuudella on hyvät edellytykset olla edelläkävijä luonnon monimuotoisuutta tukevissa ratkaisuissa. Yhdessä oppien ja yhteistyötä vahvistaen voimme rakentaa kestävämpää ja kilpailukykyistä tulevaisuutta.
Tutustu myös luonnon monimuotoisuuden käsikirjaan:
Varapuheenjohtajiksi on valittu Fujitsu Finland Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kivelä ja Finnsonic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Nurminen.
Hallituksen työvaliokunta
CEO, Håkan Agnevall, Wärtsilä Oyj Abp
Toimitusjohtaja, Maija Jokela, Ramboll
Toimitusjohtaja, Jussi Ohlsson, Stera Group Oy
Toimitusjohtaja, Esa Rautalinko, Patria Oyj
Toimitusjohtaja, Kati ter Horst, Outokumpu
Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja, Tommi Uitto, Nokia Oyj
Hallitus
Toimitusjohtaja, Hatakka Pasi, Mariachi Oy
Hallituksen varapuheenjohtaja, Herlin Jussi, KONE Oyj
Maajohtaja, Hietto Thomas, Sweco Finland Oy
Toimitusjohtaja, Hörkkö Mikko, Elinar Oy Ltd
Toimitusjohtaja, Järvelä Ari, Tietoevry Finland Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Kalliokoski Petri, High Metal Oy
Toimitusjohtaja, Kähkönen Sailamarja, ABB Oy
Toimitusjohtaja, Levoranta Timo, Digia Oyj
Toimitusjohtaja, Mantsinen Mia, Mantsinen Group Ltd Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Matikainen Tommi, ITA Nordic Oy
President, Consumables, Metsälä Heikki, Metso Finland Oy
Toimitusjohtaja, Moilanen Markku, Ensto Oy
Toimitusjohtaja, Muuranto Erno, GE Healthcare Finland Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Mäkelä Petri, Mäkelä Alu Oy
President & CEO, Niiranen Sami, Kalmar Oyj
CEO, Nurminen Anne, Helkone Group Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Nykänen Heli, Tehden Oy
Toimitusjohtaja, Nyström Tomas, Accenture Oy
Toimitusjohtaja, Oksanen Nicholas, AFRY Finland Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Parmasuo Tomi, Meconet Oy
Toimitusjohtaja, Pirttijoki Janne, SSAB Europe Oy
Varatoimitusjohtaja, Saksi Ville, Meyer Turku Oy
Johtaja, Manufacturing, Sood Niraj, CGI Suomi Oy
Toimitusjohtaja, Sääskilahti Simo, Valmet Flow Control Oy
Toimitusjohtaja, Trög Yrjö, Norrhydro Oy
Toimitusjohtaja, Tulokas Marko, Konecranes Oyj
Hallituksen puheenjohtaja, Tuomi Vesa, Kesla Oyj
Toimitusjohtaja, Vikkula Marianne, Wolt Oy
Toimitusjohtaja, Vuopala Johanna, Makron Oy
Toimitusjohtaja, Yli-Villamo Harri, WSP Finland Oy
Työantaja voi tehdä sopimuksen suoraan työntekijän kanssa ilman pääluottamusmiehen kanssa laadittua kehyssopimusta. Sopimiseen liittyvät käytännöt tulee kuitenkin käydä läpi pääluottamusmiehen kanssa, minkä lisäksi niistä pitää tiedottaa työntekijöitä. Sopimiseen liittyvillä käytännöillä tarkoitetaan mm. sitä, miten sopimus tasaamisvapaan vaihtamisesta työpäiväksi tehdään, miten monta kertaa työntekijä voi vaihtaa pekkasia työpäiviksi tai miten tasaamislisä maksetaan vaihdetuilta päiviltä.
Sopimiskäytännöt tulee käydä läpi pääluottamusmiehen kanssa vuosittain, minkä lisäksi uusista käytänteistä on tiedotettava työntekijöitä 15.1. mennessä.
Työnantajan tulee lisäksi antaa pääluottamusmiehelle vuosittain selvitys siitä, kuinka moni työntekijä on edellisen vuoden aikana vaihtanut työajantasaamispäiviä työpäiviksi ja kuinka monta päivää yrityksessä on tasaamispäiviä vaihdettu työpäiviksi. Myös tämä selvitys on annettava vuosittain 15.1. mennessä.
Sopimus tasaamisvapaiden vaihtamisesta tulee tehdä 30.9. mennessä. Työajan lisäämistä koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja se voi koskea enintään kalenterivuotta kerrallaan. Sopimuksesta tulee ilmetä vaihdettavien tuntien lukumäärä ja sopimisen yhteydessä tulee todeta, milloin tasaamislisä työajaksi vaihdetuilta päiviltä maksetaan. Mahdollista on sopia asiasta myös useammin kuin kerran, esimerkiksi yksittäisiä päiviä koskien. Sopimus on irtisanottavissa 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen.
Mikäli sopimuksessa ei ole tasaamislisän maksuajankohdasta muuta mainittu, työajaksi vaihdettujen päivien osalta työnantaja maksaa:
Tuntipalkkaiselle työntekijälle sovittu säännöllisen työajan palkka sekä tasaamislisä kyseisen palkanmaksukauden palkanmaksun yhteydessä, ellei tasaamislisän maksusta ole paikallisesti sovittu muuta.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry toivoo kaikkien jäsentensä hyödyntävän työehtosopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia työajan lisäämiseksi sekä muutoinkin työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesti toisin sopimiseen.
Lisätietoja
Kaikissa työehtosopimukseen liittyvissä kysymyksissä kehotamme olemaan yhteydessä Teknologiateollisuus ry:n työsuhdepäivystykseen joko puhelimitse numerossa (09) 1923 222 tai osoitteessa https://tyosuhdepaivystys.teknologiateollisuus.fi/
Suomella on huippuluokan osaamista ja tutkimusta mikroelektroniikassa, puolijohteissa, fotoniikassa ja kvanttiteknologiassa. Mutta edes parhaat teknologiat eivät skaalaudu ilman pääsyä markkinoille, kumppaneihin ja sijoittajiin. Monille startupeille pullonkaula ei ole tiede, vaan markkinoille pääsy, kaupallistamisosaaminen ja oikeat kontaktit. Juuri tässä kokeneet teollisuuden mentorit voivat olla ratkaisevan tärkeitä.
Mentorina toimiminen
Liittymällä mentoriverkostoon voit:
Jakaa kokemusta: Auttaa perustajia välttämään tyypilliset sudenkuopat kaupallistamisessa, skaalaamisessa ja kansainvälistymisessä. Avata ovia: Tarjota startupille yhteyksiä asiakkaisiin, kumppaneihin tai sijoittajiin, joihin heidän olisi muuten vaikea päästä käsiksi. Vaikuttaa tulevaisuuteen: Tukea seuraavaa suomalaisten deep tech -yritysten aaltoa, joka voi vahvistaa Euroopan siruekosysteemiä.
Miksi mukaan?
Tee vaikutus: Kiihdytä sellaisten startupien kasvua, jotka ratkovat globaaleja teknologisia haasteita. Anna takaisin: Jaa osaamisesi ja kokemuksesi perustajille, jotka sitä tarvitsevat. Opi ja verkostoidu: Tapaa muita mentoreita, kasvata omaa verkostoasi ja pysy lähellä nousevia innovaatioita. Joustava sitoutuminen: Mentoroiminen voi olla kevyttä – esimerkiksi tunnin lounaskeskustelu tai muutama kohdennettu sparraus – ilman raskasta byrokratiaa.
Seuraavat askeleet
Kokoamme parhaillaan ensimmäistä mentoriryhmää keväälle 2026 suunniteltuun pilottiin. Kyseessä on käytännönläheinen kokonaisuus: pieni joukko startupeja yhdistettynä kokeneisiin mentoreihin nopean, konkreettisen tuen varmistamiseksi. Nyt luotava mentoripooli voi palvella myös tulevia samankaltaisia hankkeita. Huomaathan, että mentorointi on vapaaehtoistoimintaa, josta ei makseta korvausta.
