Organisaation edustajat voivat tarkistaa kyberturvallisuuslaista ja Kyberalan NIS2-soveltamisoppaasta, kuuluuko heidän organisaationsa NIS2-toimijoihin. NIS2-sääntelyn soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden on ilmoittauduttava oman toimialansa valvovan viranomaisen ylläpitämään toimijaluetteloon.

Suomessa on arviolta noin 5 000 soveltamisalaan kuuluvaa yritystä. Jos ilmoitusta ei tehdä, vaikka se olisi tarpeen, viranomaisen on määrättävä yritykselle hallinnollinen seuraamusmaksu.

Lisätietoja

Toimialat ja liiketoiminnan jatkuvuus

Sund Peter

Toimitusjohtaja – Kyberala Kyberala ry

+358 505650621 peter.sund@teknologiateollisuus.fi

Vapaaehtoinen sopimusmenettely on jatkossakin valtion ja toimialojen valinta EU:n sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi Suomessa, kertoo TEM huhtikuisessa tiedotteessaan.

Uusi energiatehokkuussopimuskausi 2026–2035

Nykyinen sopimuskausi päättyy 2025 lopussa. Käynnissä olevalla sopimuskaudella on 138 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä mukana.

Nykyisessä sopimuksessa mukana olevien yritysten tulee sitoutua uudestaan uuteen sopimuskauteen.

Uusi sopimuskausi käynnistyy ensi vuoden alusta (2026-2035), ja uusi sopimus tulee pitkälti nykyisen kaltainen. 

Uusi energiatehokkuusdirektiivi (EED) tuo pieniä muutoksia sopimukseen esim. energiahallintajärjestelmän ja pakolliset katselmukset. Sopimus tarjoaa myös vaihtoehtoiset tavat näiden velvoitteiden täyttämiseen.

• Sertifioitu energianhallintajärjestelmä tulee ottaa käyttöön yrityksissä, joiden keskimääräinen vuotuinen energiankulutus kolmen edellisen vuoden aikana ja kaikki energiankantajat huomioon ottaen on yli 85 TJ (23,61 GWh).
• Energiakatselmus tulee tehdä yrityksissä, joiden keskimääräinen vuotuinen energiankulutus kolmen edellisen vuoden aikana on yli 10 TJ (2,78 GWh).

Tulevaan energiatehokkuussopimukseen liittyvän yrityksen tulee asettaa lähtökohtaisesti vähintään 10 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2026–2035 ja välitavoitteen 6 prosenttia vuodelle 2030.

Mitä hyötyjä sopimuksesta on yritykselle?

• Yritykset, jotka sitoutuvat energiatehokkuussopimusjärjestelmään, voivat saada tukea ja kannustimia valtiolta.
• Energiankäytön tehostaminen voi tuoda isoja säästöjä. Sopimukseen liittynyt saa monipuolista tukea sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Energiatehokkuussopimus tarjoaa yritykselle vaihtoehtoisia tapoja energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden täyttämiseen.

Miten toimin, kun Teknologiateollisuuden jäsenyrityksenä haluan liittyä mukaan uuteen sopimukseen?

• Liitot ja TEM allekirjoittavat ensin puitesopimuksen syksyllä 2025. Teknologiateollisuudesta allekirjoittajana on toimitusjohtaja. Tämän jälkeen (lokakuussa 2025) käynnistyvät yritysten liittymiset.
• Yritykset liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan oman toimialansa toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään siinä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
• On tärkeää, että riittävän moni yritys ja julkinen toimija liittyy mukaan jo syksyllä, jotta sopimustoiminta käynnistyy sujuvasti vuoden 2026 alusta ja energiansäästöä alkaa syntyä heti.
• Sopimuksen toimeenpano alkaa 1.1.2026 ja se on voimassa vuoden 2035 loppuun asti.

Lisätietoja

Talous ja kestävä kasvu

Frostell Patrick

Johtava asiantuntija – Kestävä kasvu, Kaapeliteollisuus Teknologiateollisuus ry

+358 408301640 patrick.frostell@teknologiateollisuus.fi

Yritysten ja yrittäjien verotus:

Veropaketilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä yritystoiminnan sijaintipaikkana, kannustetaan investointeihin ja kasvuun. Yhteisöverokannan kahden prosenttiyksikön lasku herättänee kiinnostusta kansainvälisestikin ja voi houkutella tänne lisää yritystoimintaa. Tappioiden vähennysoikeuden jatkaminen 25 vuoteen helpottaa esimerkiksi startupien, voimakkaasti investoivien ja syklisillä toimialoilla toimivien yritysten toimintaa.

• Yhteisöverokantaa lasketaan 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen (nykyisin 20 prosenttia).
• Suurten kestävien investointien verohyvityksen voimassaoloa jatketaan, jos EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelmaa jatketaan. Samalla otetaan käyttöön mahdolliset laajennukset ja tarkastellaan verohyvitykseen oikeuttavan investoinnin alarajaa.
• Yritysten tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen (nykyisin 10 vuotta).
• YEL-järjestelmään tehdään selvitystyön valmistuttua muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.

Ansiotuloverotus ja alv:

Ansiotuloverotuksen alentamisella parannetaan työnteon kannustimia ja tehdään Suomesta houkuttelevampi paikka työskennellä. Ostovoimaa parantaa myös arvonlisäverotuksen pieni alennus.

• Työn verotusta kevennetään yli miljardilla eurolla 2026–2027, niin että merkittävä osa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.
• Ylimpiä marginaaliveroja alennetaan 52 prosenttiin (nykyisin noin 58–59 prosenttia), mutta samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu.
• Ulkomaisten työntekijöiden ns. avainhenkilöiden lähdeveroa alennetaan 25 prosenttiin (nykyisin 32 prosenttia) ja malli laajennetaan kattamaan Suomen kansalaiset eli paluumuuttajat.
• Hallitus käynnistää työn Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi.
• Elintarvikkeita ja lääkkeitä koskeva 14 prosentin arvonlisäverokanta alenee 13,5 prosenttiin.

Perintö- ja lahjaverotus:

Perintöveroa ei korvattu luovutusvoittoverotuksella, mutta pienempiä parannuksia tehdään.

• Perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon. 
• Lahjaveron alarajaa korotetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon. 
• Perintöveron maksuajan korkoa alennetaan korkolain mukaiseen viitekorkoon lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.
• Mahdollistetaan yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennus perintötilanteissa alaikäiselle perilliselle.

Parannuksia yritysjärjestelytilanteisiin ja pääomamarkkinoiden toimivuuteen:

• Osakevaihdon soveltaminen mahdollistuu ETA:n ulkopuolisiin maihin.
• Korjataan yrityskauppojen verotuksen lainkäytössä syntyneitä vääristymiä. Mm. Varainsiirtoverotuksen maksuhetkeä voi lykätä lisäkauppahinnan tilanteissa.
• Otetaan käyttöön EU:n mahdollistamat rahastorakenteet ja tehdään siihen liittyvät tarvittavat veromuutokset (mm. ELTIF-rahastot).
• Kehitetään kansainvälisiä rahastoja vastaava yhtiömuotoinen rahastorakenne.
• Rajoitetusti verovelvollisen sijoittajan ei tarvitse toimittaa Verohallinnolle kotipaikkatodistusta tai muuta selvitystä, vaan soveltaminen perustuisi ensisijaisesti rahaston antamaan ilmoitukseen sijoittajan asuinpaikasta.
• Yleishyödyllisten yhteisöjen ky-muotoisiin pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten säätäminen verovapaaksi vuodesta 2026 alkaen.
• Suomalaisen pääomasijoitustoiminnan edistämiseksi käynnistetään kokonaisarviointiin perustuva uudistustyö.

Pk-yritysten kestäviin investointeihin kaivataan vielä tukea:

• Koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallia ei löydy listalta. Hyvää on se, että isojen kestävien investointien verokannustimen alarajan laskua tullaan tarkastelemaan uudelleen. Pk-yritysten kestävän siirtymän investointien tukemiseksi on löydettävä keinoja. 

Veronalennukset rahoitetaan veronkorotuksin ja tehostuksin:

Hallitus toisti tavoitteensa pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä ja tasapainottamisesta. Siten puoliväliriihessä linjattiin myös veronkorotuksista. Tässä ei käydä läpi puoliväliriihessä linjattuja leikkauksia, joita niitäkin on tulossa paljon.

• Hallitus toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen. Kohtuullisuuteen pyritään käyttöönoton porrastuksella niin, että vero voi nousta enintään 20 prosenttiin vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta ”lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi”. Kiinteistöveron kolminkertaistuminen ei kuulosta kohtuulliselta, ja odotamme uutta hallituksen esitystä lausunnoille.
• Valmisteverotusta korotetaan alkoholin, tupakan (nikotiinipussit ja sähkösavukkeet), sekä virvoitusjuomien osalta.
• Kaivosmineraaliveroa korotetaan jo kolmannen kerran.
• Jäteveron veropohjaa laajennetaan.
• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu.
• Työhuonevähennys poistetaan.
• Työsuhdepolkupyöräetu poistetaan.
• Osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen estäminen
• Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen kuitenkin siten, ettei vähennys kohdistu T&K-tukeen.
• Lisäksi Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaa sääntelyä kehitetään, jotta tarkastusten tehostuminen kasvattaa verotuloja arviolta 100 miljoonaa euroa.

Lisäkorotuksia sähköverosta

Vaikka puoliväliriihipaketissa ei ollut tästä kirjausta, datakeskusten ja kaivosten sähköveron kiristämisen valmistelu jatkuu. Nämä on ehdotettu siirrettäväksi ylempään sähköveroluokkaan, jolloin sähkövero 44-kertaistuisi. Valtiovarainministeriö pyysi asiasta huhtikuun puolivälissä lausuntoja, ja saikin niitä yli 100. Eduskunnalle hallituksen esitys annetaan saamiemme tietojen mukaan vasta syyskuussa. Voimaan korotus tulisi vuoden 2026 alusta.

Puoliväliriihipaketissa on kuitenkin linjaus toivomastamme datatalouden tiekartan laatimisesta.

Perustetaan työ toimialan kanssa datatalouden tiekartan laatimiseksi. Keskustellaan investointien näkymistä, energian riittävyydestä sekä sähköjärjestelmän kestävyydestä. Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa korkean lisäarvon datatalouden investointeja ja tekoälyn kehittymistä. Hallituksen päämääränä on turvata kaikille investoinneille kilpailukykyinen ja ennustettava toimintaympäristö samalla, kun kuluttajalle turvataan edullinen ja riittävä energia. 

Kaivosten osalta veronkorotuksia on tiedossa ylenpalttisesti: kaivosmineraaliveroa päätettiin korottaa 50 miljoonalla eurolla, vaikka edellisetkään kaksi korotusta eivät ole tulleet voimaan. Kiinteistöveron korotukset ja sähköveron korotukset tulevat tähän päälle, ehkä myös jäteveron laajennus. Toivomme, ettei yhteen toimialaan kohdistettaisi näin kohtuuttoman montaa veronkiristystä. Kaivokset ovat olennaisessa roolissa sähköistymisessä, kestävässä siirtymässä sekä Suomen resilienssin ja turvallisuuden rakentamisessa. 

Lopuksi:  

Suuressa kuvassa tarkastellen hallituksen antama veropaketti on positiivinen, kasvua ja kilpailukykyä tukeva kokonaisuus. Suurten kansainvälistäkin huomiota herättävien uudistusten, kuten yhteisöveron alentaminen lisäksi, on myönteistä, että verotusta on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman laajasti ja tehty päätöksiä myös pienemmistä, mutta vaikuttavista verolakimuutoksista.

Yhdysvallat otti 12.3.2025 käyttöön 25 % lisätullit teräs- ja alumiinituotteille sekä näiden eräille jatkojalosteille.

Tulleja sovelletaan kaikkiin kauppakumppaneihin, myös EU:hun. Tullit kohdistuvat siten myös suomalaisyrityksiin. Yhdysvaltojen lisätullit koskevat EU:n vientiä noin 28 miljardin dollarin arvosta.

EU on asettamassa vastatoimena tullinkorotuksia Yhdysvalloista peräisin oleville tuotteille. Komission 12.3. ehdottama vastatoimipaketti sisältää lisätulleja Yhdysvalloista tuotaville tuotteille yhteensä 26 miljardin euron arvosta. Vastatoimien odotetaan tulevan voimaan huhtikuun aikana.

Tietopyyntö koskien mahdollisia muita Yhdysvaltain-kauppaan liittyviä intressejä

On mahdollista, että Yhdysvallat asettaa lähiaikoina edellä mainittujen tullinkorotusten lisäksi myös uusia tulleja muille tuoteryhmille. EU:n ensisijainen tavoite on poistaa tällaiset tullit neuvotteluteitse. EU valmistautuu kuitenkin vastatoimien käyttöönottoon tarvittaessa.

Ulkoministeriö toivoo yrityksiltä ja sidosryhmiltä tietoa Yhdysvaltain-kaupan osalta erityisen tärkeistä tuotteista seuraavasti:

• EU:sta Yhdysvaltoihin vietävistä erityisen tärkeistä tuotteista (HS6-tasolla),
• Yhdysvalloista EU:hun tuotavista erityisen tärkeistä tuotteista (HS8-tasolla).

Vastauksiin tulisi sisällyttää perustelut tuotteen merkityksestä yrityksellenne ja siitä, mikäli lisätullit aiheuttaisivat yrityksellenne kohtuuttomia taloudellisia tai toiminnallisia seurauksia. Tällaiset seuraukset tulisi eritellä mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti.

Vastaukset tulee lähettää ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikköön Ilkka Saariselle, puh. 050 338 4283, ilkka.saarinen(a)gov.fi tai Kristiina Kauppiselle, puh. 050 575 4013, kristiina.kauppinen(a)gov.fi viimeistään torstaina 3.4.2025

Jos olette jo lähettänyt vastaavia tietoja jo vuonna 2025, näitä tietoja ei tarvitse lähettää uudelleen.

Lisätietoja

Lue lisää ulkoministeriön sivuilta

Toimialat ja liiketoiminnan jatkuvuus

Koskela Akseli

Johtaja – Ennakointi ja varautuminen Teknologiateollisuus ry

+358 442771780 akseli.koskela@teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuuden yritykset voivat luonnon monimuotoisuutta vahvistamalla paitsi täyttää sääntelyn vaatimukset, myös rakentaa uutta liiketoimintaa, kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja erottua markkinoilla kilpailijoistaan.

Mutta miten luonnon monimuotoisuuden edistäminen voi olla yrityksille taloudellisesti kannattavaa? 

1. Uusi liiketoiminta ja kilpailuedun kasvattaminen 

Yritykset voivat luonnon monimuotoisuutta tukemalla luoda uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kiertotalousratkaisut, luontopohjaiset teknologiat ja resurssitehokkaat tuotantoprosessit tarjoavat mahdollisuuksia sekä uusille markkinoille pääsyyn että asiakassuhteiden vahvistamiseen. 

• Luontopohjaiset ratkaisut: Rakennetun ympäristön kehittäminen siten, että se tukee ekosysteemipalveluita (esim. hulevesien hallinta, viherkatot ja biodiversiteettiä tukevat materiaalit), voi tuoda uutta kysyntää rakennus- ja infrastruktuurialoilla. 

• Kiertotalouden uudet mahdollisuudet: Yrityksissä voidaan innovoida uusia liiketoimintamalleja, joissa luonnonvarojen käyttö minimoidaan ja materiaalien kierrätettävyys maksimoidaan. Tämä ei ainoastaan vähennä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita, vaan myös pienentää kustannuksia ja parantaa resurssitehokkuutta. 

• Ekologinen kompensaatio ja luontokädenjälki: Yritykset voivat kehittää ja tarjota palveluita, jotka tukevat asiakkaiden luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Esimerkiksi ekologisten kompensaatioratkaisujen kehittäminen ja niihin liittyvät teknologiat voivat luoda täysin uusia markkinoita. 

2. Rahoitus ja markkinoiden paineet 

Investoijat, rahoittajat ja asiakkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten vastuullisuustoimiin. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen voi vaikuttaa positiivisesti rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. EU:n kestävän rahoituksen kriteerit sekä yritysvastuudirektiivit edellyttävät yrityksiltä luonnon monimuotoisuuden vaikutusten arviointia ja hallintaa – ja ne yritykset, jotka toimivat proaktiivisesti, voivat saada kilpailuetua rahoitusmarkkinoilla. 

• Rahoitusedut: Yritykset, jotka sitoutuvat luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimiin, voivat saada paremmat rahoitusehdot ja hyötyä kestävän rahoituksen mekanismeista. 
• Asiakaskysyntä: Kuluttajat ja yritysasiakkaat suosivat yhä enemmän vastuullisia tuotteita ja palveluita. Luontopositiivisuus voi olla merkittävä myyntivaltti ja erottautumistekijä. 

3. Riskienhallinta ja toimitusketjujen vakaus 

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tuo merkittäviä liiketoimintariskejä. Raaka-aineiden saatavuus, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja luonnon resurssien hupeneminen vaikuttavat suoraan myös teknologiateollisuuden yrityksiin. 

• Toimitusketjujen turvaaminen: Luontokadon vaikutukset raaka-aineiden saatavuuteen voivat olla huomattavia. Esimerkiksi tietyt metallit ja mineraalit voivat muuttua harvinaisemmiksi, jos luonnon monimuotoisuus heikkenee entisestään. 
• Sääntelyn ennakointi: Luonnon monimuotoisuuden hallintaan liittyvä sääntely tiukkenee jatkuvasti. Yritykset, jotka omaksuvat ennakoivan lähestymistavan ja integroivat luonnon monimuotoisuuden osaksi strategiaansa, ovat valmiimpia vastaamaan tuleviin vaatimuksiin ja voivat välttää odottamattomia kustannuksia. 

4. Maine ja houkuttelevuus työmarkkinoilla 

Yritykset, jotka panostavat luonnon monimuotoisuuteen, voivat vahvistaa mainettaan ja houkutella parhaat osaajat. Yhä useampi työntekijä, erityisesti nuorempi sukupolvi, haluaa työskennellä yrityksessä, joka kantaa vastuunsa ympäristöstä ja yhteiskunnasta. 

• Työntekijöiden sitoutuminen: Vastuullisuustoimet lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista, mikä voi parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. 
• Brändin vahvistaminen: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen voi olla osa yrityksen vastuullisuusstrategiaa ja brändin rakentamista, mikä kasvattaa asiakasuskollisuutta ja parantaa yrityksen näkyvyyttä. 

”Luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa on liiketoiminnan tulevaisuus.” 

Yritysten ei kannata nähdä luonnon monimuotoisuutta vain ympäristövastuullisuuden näkökulmasta, vaan myös merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena. Kiertotalousratkaisut, luontopohjaiset teknologiat ja biodiversiteetin huomioivat liiketoimintamallit voivat avata uusia markkinoita, parantaa kannattavuutta ja luoda kestävää kasvua. 

Yritykset, jotka tarttuvat luonnon monimuotoisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin ennakoivasti, ovat huomisen voittajia – sekä liiketoiminnassa että ympäristövastuullisuudessa. Alkuun pääsee esimerkiksi tutustumalla tuottamaamme Luonnon monimuotoisuuden käsikirjaan yrityksille.

Yrityksille oli lähetetty raskaita selvityspyyntöjä. Vielä selvityksenkin jälkeen verotuspäätöksellä oli linjattu, ettei kuvattu T&K-toiminta ole T&K-toimintaa, vaan yrityksen normaalia liiketoimintaa. Lue ongelmista tarkemmin täältä. 

Kuinka paljon T&K-verokannustinta käytettiin? 

Verohallinnon yhteisöverotusta koskevat tilastot julkaistiin helmikuun 2025 alussa. Hyvityksen sai loppujen lopuksi hyödynnettyä 80 prosenttia sitä hakeneista yrityksistä. Tämä on kohtuullinen ensimmäinen vuosi.  

• T&K-vähennystä myönnettiin verovuoden 2023 verotuksessa n. 141 miljoonaa euroa. Vähennystä vaadittiin yhteensä noin 175 miljoonaa euroa, eli euromääräisestä vähennysvaatimuksista hyväksyttiin 81 prosenttia.
• Vähennystä vaati 939 yritystä ja sitä myönnettiin 769 yritykselle eli 82 prosentille hakijoista. 
• Myönnetyn vähennyksen keskiarvo oli 184 000 euroa. 
• Maksimivähennystä eli 500 000:ta euroa haki 161 yritystä. Näistä 134 yritykselle vähennys myönnettiin kokonaan ja 10:lle osittain. 

Verokannustimelle on varattu budjetissa 80 miljoonaa euroa. Myönnettyjen tukien määrällä budjettivaikutus jää alle 30 miljoonaan euroon. Toivottavasti T&K-investointien määrä piristyy ja kannustin saadaan tehokkaammaksi.

Mikä muuttuu – mitä pyysimme ja mitä on tekeillä? 

Teknologiateollisuuden esitys: sellaisen toiminnan, jonka Business Finland ja ELY-keskukset ovat aiempina vuosina tulkinneet tukeen oikeuttavaksi T&K-toiminnaksi, tulisi olla myös T&K-verokannustimen tulkinnassa T&K-toimintaa. Viranomaisilla ei voi olla toisistaan eriäviä määritelmiä. Verohallinnon tulisi käydä jo annetut kielteiset veropäätökset uudelleen läpi ja pyytää tarvittaessa tulkinta-apua.

Tekeillä: 

• Verohallinto ja ELY-keskukset ovat käyneet asiasta keskusteluja. 
• Teknologiateollisuus on toiminut viestinviejänä ja kouluttajana viranomaisten välillä. 

Verohallinnon tulisi resurssiensa puitteissa antaa yrityksille laajempaa neuvontaa. Verotuspäätösten keskittäminen ja koulutus on yhä tarpeen.  

• Sisäinen koulutus on tekeillä  
• Yhteistyö aloitettu ELYn ja Verohallinnon välillä 

Veroilmoituksen liitelomakkeella 67Y vaadittava ”vapaamuotoinen selvitys” tulee määritellä tarkemmin. Esimerkiksi selvityspyynnöillä toistuvasti pyydetyt kysymykset voisi lisätä tähän. Myös esimerkkimalli riittävästä selvityksestä olisi toivottava. Jos yritykset osaavat heti toimittaa verotukseen tarvittavat tiedot, säästetään kaikkien aikaa ja vaivaa.  

• Verohallinto tekee muutoksia lomakkeeseen  

Verohallinnon syventävään ohjeeseen tulisi lisätä muutama lisäesimerkki, etenkin koskien ohjelmistoinvestointeja, joiden määrittelemisessä näyttää usein olleen haasteita. Lisätään suora linkki ohjelmistoinvestointien T&K-määritelmää koskeviin Frascati-oppaan esimerkkilistoihin. 

• pohdinnassa 

Verohallinnon tulisi käyttää harkintavaltaa ja jättää veronkorotus määräämättä ensimmäisten kahden vuoden aikana (verovuosien 2023–2024 osalta).  

• kohtuullistamisia kahdesta prosentista yhteen prosenttiin on tehty jonkin verran 
• poistaminen vaatisi todennäköisesti lakimuutoksen, jolla annettaisiin laajempi harkintavalta Verohallinnolle  

Tarvitaan hallitusohjelman kirjaus T&K-vähennyksen kehittämisestä: analyysi siitä, miten kannustin on toiminut ja parannusehdotukset.  

• Verohallinnon tilastot julkaistu 4.2.2025 
• Teknologiateollisuuden puoliväliriihiviesteissä on ehdotuksia verokannustimen laajentamisesta (korkeammat prosenttiosuudet, lisätään sivukulut mukaan) 

Climate Leadership Coalition, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Teknologiateollisuus sekä Miltton toteuttavat yhteistyössä Suomen paviljongin YK:n ilmastokokouksessa 2025. Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksentekoareena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma, joka tuo yhteen valtioiden, yritysten, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. 

Paviljongin tavoitteena on vahvistaa Suomen ja suomalaisten yritysten sekä muiden toimijoiden mainetta ilmastoratkaisujen edelläkävijänä ja tukea vaikuttavia ilmastoimia. Oma paviljonki on mahdollisuus nostaa esiin innovatiivisia ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamisessa ja vastauksia ilmastonmuutoksen polttaviin kysymyksiin.  

”Suomi toteutti Dubain ilmastokokoukseen ensimmäistä kertaa oman paviljonkinsa, jossa suomalaiset yritykset ja organisaatiot pääsivät esittelemään ilmastoratkaisujaan kansainväliselle yleisölle ja päättäjille. Tavoitteenamme on jälleen osoittaa, että ilmastoratkaisuissa mitattuna Suomi on kokoaan suurempi”, sanoo CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.  

Ilmoittautuminen paviljonkiin on auki 4.4.2025 asti – paikkoja rajatusti 

Yritysten, kaupunkien, järjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden ilmoittautuminen tämän vuoden paviljonkiin on auki 4.4.2025 asti. Mukaan haetaan organisaatioita esittelemään suomalaisia innovaatioita, ratkaisuja ja näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. 

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo näkee ilmastokokouksen mahdollisuutena suomalaisille yrityksille:  
 
“YK:n ilmastokokous tarjoaa korkeatasoisia keskusteluja ja tilaisuuden kohdata maailman johtavien päättäjien, kansainvälisesti merkittävien yritysten kanssa. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä suomalaisia ratkaisuja ja vastauksia ilmastonmuutokseen. On tärkeää, että suomalaiset yritykset ovat aktiivisesti mukana vihreän siirtymän keskusteluissa ja päätöksissä kansainvälisillä areenoilla.” 

Paikkoja on rajoitetusti. Oletko kiinnostunut tulemaan kumppaniksi paviljonkiin? Täytä lomake täällä ja osoita alustava kiinnostuksesi kuulla lisää.   

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Brasilian suurlähetystö sekä Business Finland. Hankkeen toteutuksesta vastaa Miltton ja paviljonki rahoitetaan kumppanirahoituksella. 
 
Lisätietoja:  
Miltton Oy, Jan Westö: +358 40 572 2481, jan.westo@miltton.com 
Climate Leadership Coalition, Tuuli Kaskinen: +358 50 514 9752, tuuli.kaskinen@clc.fiElinkeinoelämän keskusliitto, Janne Peljo: +358 40 528 5754, janne.peljo@ek.fi 
Keskuskauppakamari, Teppo Säkkinen: +358 50 516 2868, teppo.sakkinen@chamber.fi 
Teknologiateollisuus, Annukka Saari: +358 44 578 9139, annukka.saari@teknologiateollisuus.fi 

Yhdysvaltojen seuraava presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa 20.1.2025. Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan odotetaan uuden hallinnon vuoksi muutoksia, ja tällä tulee olemaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia myös teknologiateollisuuden jäseniin. Olemme pyrkineet arvioimaan, mitä kaikkea on luvassa ja toivomme jäsenyritystemme edustajilta yhteydenottoja matalalla kynnyksellä.

Teknologiateollisuus on mukana kolmessa erillisessä työnyrkissä, joissa seurataan vallanvaihtumista USA:ssa sekä sen vaikutuksia jäsenyrityksiin. Olemme osallisena ulkoministeriön järjestämässä seurantaryhmässä, EK:n liittojen yhteisessä työnyrkissä ja kattojärjestömme Digital Europen EU–USA-task forcessa. Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia on useita.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisuhde on maailman suurin ja osapuolilla on laajasti yhteisiä intressejä. EU tavoittelee uuden hallinnon aikana yhteistyön vahvistamista eri aloilla. On siis selvää, etteivät suorat, kauppaa vaarantavat toimet ole itsestäänselviä. Suurempi riski vallitsee kolmansissa markkinoissa.
 
Trump on ilmoittanut syksyn 2024 aikana nostavansa tulleja 60 prosenttiin Kiinasta peräisin olevilta tuotteilta ja jopa 10–20 prosenttiin Euroopasta tulevalta tuonnilta.

Vaikka mahdollisista tulleista ei vielä ole tarkempaa tietoa, voi yritysten olla tarpeen pohtia alustavasti mahdollisten tullien vaikutuksia omiin tuotantoketjuihinsa (ml. mahdollisuuksiin käyttää vaihtoehtoisia tuotantokanavia tai raaka-aine- tai komponenttilähteitä) sekä kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Teknologia-alan tilaukset ovat usein niche-tapahtumia tullin tilastoissa eikä niiten siten puolusteta. Tämän vuoksi meidän tulee itse nostaa profiiliamme, jos koemme tariffiuhkien nousevan.

Olennaista on saada selville, miten USA:n mahdolliset tullit vaikuttavat Kiinan toimintaan. Lisääntyykö kiinalaisten ja eurooppalaisten vientiyritysten kilpailu kolmansilla markkinoilla (missä ja minkä tuotteiden osalta) ja miten eurooppalaiset sisämarkkinat ylikuumenevat Suomessa dumppauksesta?

Muutama vinkki USA:n politiikassa toimineilta siitä, miten Trump toimii:

1. Donald Trumpin kauppapolitiikka keskittyy pääasiassa tavaroiden, ei palveluiden, kauppataseeseen. Hän uskoo, että kauppataseessa tulisi huomioida vain tavarat, mikä heijastuu hänen päätöksissään ja lausunnoissaan.
2. Tullit ovat tuloja ja niistä vastaa kongressi. Trump näkee tullit tulonlähteenä, ja Yhdysvaltain kongressi on vastuussa niiden säätämisestä. Tämä näkemys korostaa tullien merkitystä valtion tulojen kannalta.
3. Transatlanttinen kauppaneuvosto (TTC) ei ole mainittavien asioiden listalla. Tämä on meille harmi, sillä TTC on keskeisin kauppapoliittinen vuoropuheluelin kriittisten uusien teknologioiden kannalta. Tämä voi viitata siihen, että Trumpin hallinto ei pidä TTC:tä merkittävänä tekijänä kauppapolitiikassaan. Toivomme jatkoa. Olemme esittäneet eurooppalaisella tasolla myös kriittisten teknologioiden neuvoston perustamista EU:n ja USA:n välille.
4. Yhdysvallat ei ymmärrä keskustelua Kiina-riskien vähentämisestä (decoupling-derisking). Tämä retoriikka ei merkitse Trumpille mitään. Meidän tuleekin pohtia, miten Kiina-suhde voisi toimia kauppapolitiikassa parhain tavoin EU:n näkökulmasta. USA pitää EU:ta edelleen kauppakumppaninaan suhteessa Kiinaan.
5. Kauppatase – puolustuskauppa. Kauppataseen ja puolustuksen välinen yhteys tullee olemaan Trumpin kauppapolitiikassa merkittävä. Brysselissä huhuillaan, että puolustukseen liittyvä kaupankäynti saattaa linkittyä Naton taloudelliseen tukemiseen (Natoa siis tuetaan vain, jos Eurooppa ostaa aseensa USA:sta). Washingtonista on kuiskailtu, että jatkossa läpi voivat mennä vain kaupallistaloudelliset viestit, joissa vedotaaan kansalliseen turvallisuuteen.

Teknologian kauppasota Kiinan kanssa tulee kuumenemaan ja tekoälyyn ja huipputeknologian siruihin kohdistuvat pakotteet todennäköisesti tiukentuvat.

Sekä Trump että hänen läheinen neuvonantajansa, miljardööri Elon Musk ovat vastustaneet sähköautojen tukia (vaikka ne olivat suuri osa Teslan menestystä). Toistaiseksi on epäselvää, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Sähköautojen tuotanto on keskeisessä roolissa myös uuden EU-komission agendalla. Teknologiateollisuudessa sähköisen liikenteen toimiala seuraa tarkkaan käynnissä olevaa keskustelua.

Odotettavissa on monenlaista kauppapoliittista poseerausta ja vähintäänkin pyrkimyksiä eurooppalaiseen, Yhdysvaltain teknologiayrityksiin kohdistuvaan sääntelyyn. Erityisesti näin voi käydä silloin, kun EU yrittää soveltaa politiikkaansa Yhdysvaltain yrityksiin Yhdysvalloissa. Monet teknologia-alalla näkevät tämän yksinkertaisena protektionismina. Miten Yhdysvallat reagoi seuraavaan suureen DMA/DSA-sakkoon?

Jäsenyrityksiltämme toivotaan tietoja yritysten tärkeimmistä tuotteista, joihin kohdistuvat Yhdysvaltojen tai EU:n mahdolliset uudet lisätullit tulisi välttää. Tietoja pyydetään siltä varalta, että asiassa ryhdytään etenemään nopeastikin. Tietoja tulisi toimittaa Yhdysvaltoihin viennin osalta esimerkiksi CN6-tasolla ja Yhdysvalloista tai Kiinasta EU:hun tulevan tuonnin osalta CN8-tasolla. Jäsenyrityksiltä saatu tieto on vaikuttamistyössä ensisijaisen tärkeää. Tulleja ei välttämättä pystytä pysäyttämään, mutta tähän pyritään vaikuttamaan vahvasti.

Teknologiateollisuuden jäseniä pyydetään välittämään tietoa myös siitä, miten EU:n ja Yhdysvaltojen kauppapoliittista yhteistyötä tulisi tiivistää. Toivottuja ovat näkemykset, jotka voisivat avata suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia.

Lisätietoja

Toimialat ja liiketoiminnan jatkuvuus

Koskela Akseli

Johtaja – Ennakointi ja varautuminen Teknologiateollisuus ry

+358 442771780 akseli.koskela@teknologiateollisuus.fi

Hallitusohjelmaan kirjattiin vain vähän verolinjauksia, mutta uusia veromuutoksia vahvistettiin alkamaan osin jo vuoden 2024 aikana, sekä alkaen vuoden 2025 alusta.

• Yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron verokanta korotettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin alkaen 1.9.2024.

Valmisteltavana on merkittäviä veroehdotuksia, jotka voivat tulla voimaan vielä 2025 aikana:

• Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien mittavan verohyvityksen odotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian, sillä verohyvityksen hakemiselle ja hyödyntämiselle asetetaan tiukat aikarajat.
• Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen on sanottu tulevan eduskuntaan käsittelyyn toukokuun lopussa. Riskinä ovat merkittävät veronkorotukset yrityksille, varsinkin suurille tehdaskiinteistöille sekä kaivosalalle.

1) Yrityksen verotus

Suurten kestävien investointien verohyvitys

(HE 207/2024 vp)

Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esitys annettiin juuri ennen joulua. Verohyvitys on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian vuoden 2025 alkupuolella. Hallituksen esityksen mukaan lakia sovelletaan sen voimaantultua investointeihin, joita koskeva hakemus on tehty 19.12.2024 tai sen jälkeen. Verohyvityksen soveltamisalasta tehdään EU:n kriisi- ja siirtymäpuitteiden rajoitteiden sekä kehysriihessä sovittujen rajausten puitteissa mahdollisimman laaja.

Verohyvitys koskettaisi yli 50 miljoonan euron ilmastoneutraaliin talouteen tähtääviä investointihankkeita. Hyvityksenä vähennetään 20 prosentin investointikustannuksista yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta ennen veron maksuunpanoa. Maksimihyvitys on 150 miljoonaa euroa/yhtiö. Enimmäismäärä lasketaan konsernikohtaisesti. Hyvitystä saa vähentää 2028 alkaen (kuitenkin aikaisintaan investoinnin valmistumisvuonna), ja sitä seuraavana 19 vuotena, enimmillään 10 prosenttia vuodessa.

Lue lisää verohyvityksestä lausunnostamme.

Koneiden ja laitteiden nopetutettujen poistojen malli jatkuu vain vuoden loppuun 2025 asti

Yritykset ovat voineet vuoden 2020 alusta tehdä kone- ja laiteinvestoinneista korotettuja poistoja. Lain voimassaoloa päätettiin pidennettäväksi kahdella vuodella niin, että soveltamisalaan kuuluvat kalenterivuosien 2020–2025 käyttöönotetut uudet koneet ja laitteet. Huomioi kuitenkin, että murrettujen tilikausien yrityksillä edun käyttö loppuu jo aiemmin (2025 aikana päättyvä tilikausi). Teknologiateollisuus ry pyrkii saamaan jatkoa tämän varsinkin pk-yrityksille tärkeän mallin soveltamiselle.

Varainsiirtoverolakiin muutoksia: Yhtiön jakamat osingot

(HE 40/2023 vp)

Varainsiirtoverolaki muuttui 1.1.2025. Lakimuutoksen jälkeen osinkoa jakavan yhtiön pitää tehdä varainsiirtoveroilmoitus OmaVerossa ja maksaa vero, jos yhtiö jakaa osinkoa osakkeina tai muina arvopapereina.

2) Ansiotuloverotus ja ennakonpidätys

Vuoden 2025 tuloveroasteikkolaki

(HE 108/2024 vp)

Vahvistettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon ja muita muutoksia lainsäädäntöön. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2025 alusta.

• Ansiotuloverotukseen tehdään hallitusohjelmaan kirjatut indeksitarkistukset valtion tuloveroasteikkoon. Tämä keventää ansiotuloverotusta. Kahden ylimmän tulorajan osalta indeksitarkastusta ei kuitenkaan tehdä.
• Työtulovähennyksen vähennysprosenttia, enimmäismäärää, poistuman tulorajoja ja poistumaprosentteja muutetaan sekä perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan.
• Ansiotulovähennys poistuu, mutta työtulovähennykseen tulee korvaava korotus. Lisäksi työtulovähennys kasvaa niiden osalta, joilla on alaikäisiä lapsia. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena.
• Työnantaja voi laajemmin kustantaa työntekijälle verovapaasti ns. asettautumispalveluita, eli esimerkiksi työskentelypaikan sijainnista johtuvia muuttokustannuksia sekä viranomaisrekisteröinneistä ja niiden hoitamiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetuista palveluista syntyneitä kuluja.
• Lisäksi työnantajan kustantama kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus olisi työntekijälle verovapaa etuus rajat ylittävän työskentelyn tilanteissa.
• Nollapäästöisten työsuhdeautojen 170 euron suuruista kuukausittaisen verotusarvon alennusta jatketaan vuoteen 2029 asti.
• Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin tulee myös muutoksia, joista voit lukea esimerkiksi Verohallinnon ohjeesta: Sosiaalivakuutusmaksut
• Kotitalousvähennykseen tulee useita muutoksia, heikentäen vähennystä. Enimmäismäärää lasketaan 1 600 euroon (aiemmin 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta). Myös omavastuuta korotetaan 100 eurosta 150 euroon ja vähennysprosentteja alennetaan.
• Vuonna 2024 matkakuluvähennystä alennettiin, mutta tänä vuonna lisämuutoksia ei tule. Siten enimmäismäärä pysyy 7 000 eurossa ja asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennyksen omavastuuosuus 900 eurossa.
• Ennakkoveron alaiset (esimerkiksi vuokratulot) yli 7 000 euron tulot voi jatkossa valita lisättäväksi verokortille tai maksaa ennakkoverona, kuten nykyisin.
• Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan jo tammikuussa, aiemman helmikuun sijaan. Verokortin tuloraja on siis jatkossa laskettu 12 kuukaudelle.

Lue palkkojen verotuksen muutoksista tarkemmin esimerkiksi tästä Taloustaidon artikkelista.

Työnantajan koulutusvähennys poistuu

(HE 108/2024 vp)

(HE 168/2024 vp)

Elinkeinotulosta ja maatilatalouden tulosta vähennettävä työnantajan koulutusvähennys poistuu verovuodesta 2025 alkaen. Perusteluiden mukaan vähennystä käytettiin vähän, se on hallinnollisesti raskas, eikä täyttänyt sille asetettuja tavoitteita.

3) Kiinteistöjen verotus

Kiinteistöveron arvostamisuudistus

Valmistellussa lakiehdotuksen myötä yrityksille saattaa aiheutua kohtuuttomia korotuksia kiinteistöverotukseen. Lue lisää uutisestamme ja lausunnostamme. Lakiehdotus on näillä näkymin eduskunnan käsiteltävänä toukokuussa 2025. 

4) Arvonlisäverotus

Alennettuja arvonlisäverokantoja korotetaan

(HE 141/2024 vp)

Arvonlisäverokantojen soveltamisaloihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen. Alennetun 10 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan nykyisin kuuluvat tavarat ja palvelut siirretään alennetun 14 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan (poislukien sanoma- ja aikakauslehdet sekä yleisradiotoiminta). Kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään nykyisestä yleisen verokannan 25,5 prosentin piiristä alennetun 14 prosentin verokannan piiriin.

Pienyritykset: Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan raja nousee 20 000 euroon. Kevennyksiä EU-myyntien arvonlisäverotukseen

(HE 50/2024 vp)

Vuoden 2025 alusta yrityksen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa (aiemmin 15 000 euroa). Alarajahuojennus kuitenkin poistuu samalla.

EU:n alueella otetaan käyttöön uusi pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että suomalainen yritys voi myydä tavaroita ja palveluja tietyin edellytyksin arvonlisäverottomasti toisessa EU-maassa. Sama koskee EU-maiden yritysten myyntejä Suomessa.  Samoin toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys voi myydä tavaroita ja palveluja arvonlisäverottomasti Suomessa.

5) Muita veroasioita

Väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi

Väylämaksuja korotetaan 1.1.2025 alkaen. Väylämaksut on peritty puolitettuna vuodesta 2015 alkaen väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Lakimuutoksella korotetaan väylämaksun yksikköhintoja ja enimmäismääriä tasasuhteessa 75,2 prosentilla. Väylämaksuihin myönnetty erillinen viennin kauttakulkukuljetusten alennus poistuu laista.

Viivästyskorot ja hyvityskorko nousevat

Perintöveron viivästyskorko nousee 7,5 prosentista 8 prosenttiin ja muiden verolajien korko 11 prosentista 11,5 prosenttiin. Perintöveron nosto vesittää entisestään viime vuonna voimaan tullutta perintöveron maksuajan pidentämisen mallia. Maksuaikaa voi pidentää kymmeneen vuoteen, mutta maksamattomasta perintöverosta peritään vuoden 2025 alusta 8 prosentin viivästyskorko.

Huojennettu viivästyskorko nousee 6 prosentista 6,5 prosenttiin. Huojennettua viivästyskorkoa maksetaan jäännösverosta ja lisäennakosta niiden eräpäivään saakka.

Myös veronpalautuksille maksettava hyvityskorko nousee 2 prosentista 2,5 prosenttiin.

Verohallinnon palvelumaksut nousevat roimasti

Verohallinnon maksullisista palveluista perittäviä maksuja korotetaan noin 75 prosentilla kustannusten kattamiseksi. Myös keskusverolautakunnan antamien ennakkoratkaisujen päätösmaksuja korotetaan 20 prosentilla. Korotus perustuu Valtiovarainministeriön antamaan uuteen maksuasetukseen, joka tulee voimaan 1.1.2025.

6) Uusia ja päivitettyjä verohallinnon ohjeita

Elinkeinoverotus:

• Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen yhteisöjen verotuksessa VH/3968/00.01.00/2024
• Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu VH/2668/00.01.00/2024
• Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen VH/3102/00.01.00/2024
• Poistot elinkeinoverotuksessa VH/315/00.01.00/2024
• Konserniavustus VH/1714/00.01.00/2024
• Luettelo tonnistovelvollisista
• Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille VH/5164/00.01.00/2024
• Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus VH/6691/00.01.00/2024
• Rakentamisen tiedonantovelvollisuus VH/6804/00.01.00/2024
• Liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan nettovarallisuus tuloverotuksessa VH/4371/00.01.00/2024
• Yhtiön palkkavelat ja muut velat osakkaalle VH/3796/00.01.00/2024
• Verohallinnon ohje ns. DAC2-direktiivin voimaanpanolain sekä verotusmenettelylain 17 b, c ja d -§:n soveltamiseksi VH/4324/00.01.00/2024
• CRS – lista osallistuvista valtioista (liittyy DAC2)
• Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen VH/2832/00.01.00/2024
• Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa VH/82/00.01.00/2024
• Osittain verovelvollisten yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloveroprosentit 2024–2026
• Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus VH/6691/00.01.00/2024
• Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa VH/6149/00.01.00/2024
• Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa VH/441/00.01.00/2024
• Korkotulojen verotus VH/3315/00.01.00/2024
• Verovalitusmenettelyä koskeva ohje VH/2179/00.01.00/2024
• Verotuksen muuttaminen viranomaisaloitteisesti VH/6746/00.01.00/2023
• Seuraamusmaksut varainsiirtoverotuksessa VH/6167/00.01.00/2023
• Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa VH/7443/00.01.00/2024
• Peitelty osinko VH/3035/00.01.00/2024
• Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit

Valmisteverotus:  

• Energiaverotus VH/6309/00.01.00/2024
• Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan verotuksesta VH/1904/00.01.00/2024
• Vesillä liikkuvien alusten polttoaineiden valmisteverotus VH/3676/00.01.00/2024
• Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen alaiset valtiontuet valmisteverotuksessa VH/2841/00.01.00/2024

Kiinteistöverotus:

• Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa VH/6667/00.01.00/2023
• Seuraamusmaksut kiinteistöverotuksessa VH/1101/00.01.00/2024

Arvonlisäverotus:

• Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus VH/5994/00.01.00/2024
• Rakentamispalvelun myynti ja oma käyttö arvonlisäverotuksessa VH/1222/00.01.00/2024
• Rahoituspalvelut arvonlisäverotuksessa VH/2893/00.01.00/2023
• Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle VH/419/00.01.00/2024
• Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus VH/253/00.01.00/2024
• Koulutustoiminnan arvonlisäverotus VH/5600/00.01.00/2024
• Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus VH/5599/00.01.00/2024
• Komissiokaupan ja välitystoiminnan arvonlisäverotus VH/7930/00.01.00/2024

Yritysjärjestelyt:

• Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen VH/6216/00.01.00/2024
• Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa VH/2503/00.01.00/2024
• Yritysmuodonmuutosten ja yritysjärjestelyjen varainsiirtoverotus VH/7068/00.01.00/2023
• Perintö- ja lahjaverotuksen arvostamista koskevien ohjeiden koontisivu
• Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdos verotuksessa VH/7168/00.01.00/2023
• Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa VH/7281/00.01.00/2024

Ennakonpidätys ja ansiotuloverotus:  

• Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n opinto-ohjelmat verotuksessa VH/8213/00.01.00/2024
• Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus VH/7914/00.01.00/2024
• Työsuhdeoptioiden verotus VH/7145/00.01.00/2024
• Vakuutetun sairausvakuutusmaksu VH/1986/00.01.00/2024
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu VH/1984/00.01.00/2024
• Työnantajan ottaman sairauskuluvakuutuksen verotus VH/7085/00.01.00/2023
• Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa VH/8236/00.01.00/2024
• Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotuskysymyksiä VH/8201/00.01.00/2024
• Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2024 toimitettavaa verotusta varten
• VH/7233/00.01.00/2024
• Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa VH/2371/00.01.00/2024
• Vahingonkorvaukset verotuksessa VH/7706/00.01.00/2024
• Kotitalousvähennys verotuksessa VH/7683/00.01.00/2024
• Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä fysio- ja toimintaterapiasta VH/7681/00.01.00/2024
• Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä sekä öljylämmityksestä luopumisesta aiheutuneista töistä VH/7684/00.01.00/2024
• Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotus VH/6774/00.01.00/2024
• Työnantajan ottamien vapaaehtoisten riskihenkilövakuutusten verotus VH/7538/00.01.00/2024
• Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu vuosi-ilmoitusvelvoitteista verovuodelta 2024 VH/6820/00.01.00/2024
• Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa VH/7606/00.01.00/2024
• Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa VH/7824/00.01.00/2024
• Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus VH/4285/00.01.00/2024
• Yhtiön palkkavelat ja muut velat osakkaalle VH/3796/00.01.00/2024
• Luontoisedut verotuksessa VH/7600/00.01.00/2024
• Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus VH/6269/00.01.00/2023
• Työasuntovähennys VH/1715/00.01.00/2024
• Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus VH/91/00.01.00/2024
• Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus VH/5964/00.01.00/2023
• Ulkomaantyöskentelystä saatua palkkaa koskeva kuuden kuukauden sääntö VH/6130/00.01.00/2023
• Ulkomailla työskentelyn verotus VH/6129/00.01.00/2023
• Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus VH/7267/00.01.00/2023
• Henkilökuntaedut verotuksessa VH/7540/00.01.00/2024
• Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa VH/7315/00.01.00/2024