Teknologiateollisuus: Hallitus teki merkittävän kasvulähdön – Rapistuva osaamispääoma yhä iso kasvun uhka
Hallituksen puoliväliriihessään tekemä veropaketti on merkittävä avaus Suomen kasvuhaasteen ja valtiontukikilpailun taklaamiseksi, Teknologiateollisuus ry toteaa. Verotus on tehokas työkalu, kun talouskasvua pyritään tukemaan parantamalla Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. Kasvun iso uhka on kuitenkin edelleen rapistuva osaamispääoma.
Hallitus teki puoliväliriihessään veronalennuspaketin, joka on ollut pitkään toivottu kasvuavaus. Veropaketti tukee yritysten keinoja tehdä uusia innovaatioita ja investointeja, ja se voi houkutella Suomeen uutta pääomaa herättämällä kansainvälisten yritysten kiinnostusta Suomea kohtaan.
– Verotuksen kokonaisuus tuo Suomelle positiivista huomiota nyt, kun protektionismi ja valtiontukikilpailu käyvät kuumana. Yhteisöveron alennus vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia ja sitä kautta työllisyyttä ja hyvinvointia, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle toteaa.
Viimeaikaisista geopoliittisista vaikeuksista huolimatta globaali vihreä siirtymä on lähitulevaisuudessa yhä Suomen suurimman vientialan, teknologiateollisuuden, merkittävimpiä liiketoiminnan kasvattamisen mahdollisuuksia. Siten investointikannustimien kohdentaminen uudistuvaan teollisuuteen, T&K-määrärahojen oikea suuntaaminen sekä kohdennukset tekoälyn kehittämiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen ovat hallitukselta oikea ratkaisu.
Ansiotuloverotuksen keventäminen ja ylimpien marginaaliverojen laskeminen kannustavat ihmisiä lisäämään osaamistaan ja etenemään urallaan. Alempi veroaste houkuttelee myös paluumuuttajia.
– Suurten kestävien investointien verokannustimen voimassaoloa jatketaan – hyvä! Pk-yritykset on kuitenkin jätetty investointikannustimissa paitsioon, ja myös niiden kestävän siirtymän investointien tukemiseksi olisi vielä löydettävä keinoja.
Osaamispääoman rapistuminen on otettava vakavasti
Hallitusohjelmassa sitoudutaan toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja korkeakoulutukseen pääsyn helpottaminen ovat tähän tervetulleita keinoja, mutta korkeakoulujen perusrahoitukseen samalla tehtävät leikkaukset antavat niiden kanssa ristiriitaisen viestin.
– Yhä suurempi osa uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutusta, mutta suomalaisten nuorten koulutustaso ei ole juuri noussut yli 20 vuoteen. Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla korkean osaamisen ja jalostusarvon vientimaa. Tämä ei kuitenkaan onnistu meidän nykyisellä osaamispääomallamme, joka on pahasti rapistumassa, Helle muistuttaa.
Ongelmaa pahentaa Suomen nurinkurinen väestörakenne.
– Työhön johtavalle maahanmuutolle ei ole enää olemassa talouskasvua takaavaa, kestävää vaihtoehtoa. Kasvupaketissa mainitut Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen yhden luukun periaatteella ovat tärkeitä toimia, ja ne pitäisi käynnistää viipymättä, Helle toteaa.
Datateollisuuden ja ilmastopolitiikan tietopohjan vahvistaminen tarpeen
Hallituksen päätös laatia Suomelle oma datatalouden tiekartta yhdessä alan yritysten kanssa on tärkeä avaus. Keskustelu datateollisuuden investointien näkymistä, energian riittävyydestä sekä sähköjärjestelmän kestävyydestä on tarpeen, jotta investointeja korkean lisäarvon datatalouteen ja tekoälyn kehittymiseen voidaan aidosti vauhdittaa.
Myös hallituksen selvitys kansallisen ilmastolain vaikutuksista on tervetullut. Tämä yhdessä hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen tehtävien panostusten kanssa synnyttää ilmastopolitiikan kaipaamaa, luotettavaa tietopohjaa.
Ilmastotoimissa tarvitaan kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden panos, ja syntynyttä päästökuilua on kirittävä kustannustehokkain keinoin.
– Teknologiayritysten tuottamat ratkaisut auttavat vähentämään päästöjä myös globaalisti, joten alalla on suuri vientipotentiaali. Suomalaisten yritysten mainetta johtavana puhtaiden ratkaisujen toimittajana on olennaisesti tukenut kunnianhimoinen kansallinen ilmastotavoite. Hallituksen päätös pitää kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä on oikea, Helle sanoo.
Lisätietoja
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.