Järjestimme 12.3.2024 verkkotietoiskun siitä, miten jäsenyritykset, opiskelijat ja yliopistot voivat hyötyä investoinnista ja mitkä ovat eri rahoitusinstrumenttien ehdot:
Jäsenyritysten ja yliopistojen soveltavan tekoälytutkimuksen yhteistyöhankkeet ja kansainvälisten huippututkijoiden rekrytointi (3,8 miljoonaa euroa)
Jäsenyritysten tekoälyn kehitys- ja käyttöönottohankkeiden siemenrahoitus (2,8 miljoonaa euroa)
Stipendit ylemmän korkeakoulututkinnon lopputöihin osana jäsenyritysten tekoälyyn liittyviä tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohankkeita (2,4 miljoonaa euroa)
Yritysvetoisen AI Finland -tekoälyverkoston käynnistäminen (1 miljoonaa euroa)
Tutustu tekoälyinvestoinnin etenemiseen ja rahoitusinstrumentteihin täältä.
Tutustu tietoiskun tallenteeseen:
Lisätietoja
AI@teknologiateollisuus.fi
Lähitulevaisuuden suurimmat uhat ovat kyberhyökkäykset ja tietomurrot (82 %), Venäjän poliittinen ja sotilaallinen painostus (79 %) sekä kansainvälinen rikollisuus (74 %).
Erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistamat laittomat hyökkäykset ovat synnyttäneet laajaa keskustelua digitaalisesta turvallisuudesta. Venäjä pyrkii vahingoittamaan Ukrainaa digitaalisin keinoin tietomurtojen avulla, jonka lisäksi toiminta on laajentunut myös muihin EU-maihin. Organisaatioita uhkaavat täten kiristyshaittaohjelmat, joiden uhreiksi useat suomalaisyritykset ovat viime aikoina joutuneet.
– Uhkien listauksen sijaan olennaista on havaita, että kaikki kolme huolta liittyvät digitaaliseen toimintaympäristöön. Kyberrikollisuus on valtioiden rajat ylittävää ja muodostaa merkittävän osuuden kaikesta kansainvälisestä rikollisuudesta, muistuttaa Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund
Tänä keväänä annetaan EU:n verkko- ja tietoturvallisuusdirektiivin (NIS2) toimeenpanolaki, jonka on määrä vahvistaa EU:n ja jäsenvaltioiden kyberturvallisuuden tasoa. EU:n Kyberkestävyyssäädös asettaa puolestaan vähimmäisvaatimukset lähes kaikille verkkoon kytketyille laitteille ja ohjelmistoille. Asetus astuu voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2027.
Teknologiateollisuus ry pitää yllä tilannekuvaa jäsenyritysten toiminnan suunnittelun ja strategiatyön tueksi.
Ammattiliitot aloittivat 11. maaliskuuta kaksi viikkoa kestävät poliittiset lakot. Teknologiateollisuuteen suoraan kohdistuvien lakkojen lisäksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pitää vientisatamat suljettuina 11.–24.3.2024, ja tämä vaikeuttaa muun muassa teknologiateollisuuden yritysten toimintaa.
Elinkeinoelämän työnantajajärjestöjen mukaan palkanmaksu yrityksissä voidaan laintulkinnan perusteella lopettaa välittömästi työnteon estyessä poliittisen lakon vuoksi, koska lakoilla on riippuvuussuhde työntekijän työehtoihin.
Jokainen yritys päättää itse, miten menettelee palkanmaksun osalta.
”Työ yrityksissä estyy nyt poliittisen lakon vuoksi, joten kyseessä ei ole työnantajien työtaistelutoimi, kuten julkisuudessa on väitetty. Satamalakolla on selkeä vaikutus teknologiateollisuusyritysten raaka-aineiden ja komponenttien saantiin niissäkin yrityksissä, jotka eivät ole poliittisen lakon piirissä. Jos lakon aiheuttama, olennaisten materiaalien puute estää työnteon yrityksissä kokonaan, voidaan palkanmaksu lakkauttaa saman tien”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle.
Yksityiskohtainen ohjeistus poliittisiin työtaisteluihin liittyvistä työsuhdekysymyksistä jäsenyrityksille löytyy Työsuhdepalvelusta.
Lisätietoja
Pääministeri Petteri Orpo on pyytänyt valtiosihteeri Mika Nykästä käymään työmarkkinajärjestöjen kanssa nopealla tahdilla keskustelut siitä, voivatko ne aloittaa kaksikantaiset neuvottelut kansantaloutta ja työllisyyttä vahvistavasta Suomen työmarkkinamallista. Tunnusteluihin osallistuvat samat järjestöt, jotka käynnistivät viime marraskuun lopulla keskustelut vientivetoisen työmarkkinamallin kehittämisestä.
Pääministeri Orpo sekö työministeri Arto Satonen ovat kertoneet pitävänsä kaksikantaista neuvottelua parempana kuin hallitusohjelmakirjausta työmarkkinamallista. Hallitus odottaa ratkaisua uudesta mallista kevään aikana.
– Teknologiateollisuuden työnantajat on valmis käymään keskusteluita mahdollisten neuvotteluiden aloittamiseksi. Olennaista on, että keskusteluissa ovat mukana myös SAK:laiset liitot. Ilman heitä Suomen työmarkkinamallia ei voi rakentaa, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Lue koko uutinen Teknologiateollisuuden työnantajien sivuilta.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle kirjoittaa naistenpäivän blogissaan, että teknologiateollisuuteen tarvitaan lisää tyttöjä ja naisia monesta syystä:
”Tasaisempi sukupuolijakauma varmistaa, että teknologiayrityksiin saadaan parhaat osaajat. Monimuotoiset työpaikat ovat myös innovatiivisempia, hyötyvät ongelmanratkaisussa eri näkökulmista ja lisäävät muutoinkin ihmisten ymmärrystä erilaisuutta kohtaan, mikä on välttämätöntä nykypäivän työelämässä.”
Teknologia-alalla nähdään onneksi koko ajan enemmän naisia. ”Mutta se, että naiset saadaan hakeutumaan tekniikan alan opintoihin, ei vielä riitä. On huolehdittava myös siitä, että työkulttuurit tukevat naisten hakeutumista teknologiayrityksiin, heidän urakehitystään sekä pysymistään alalla. Tässä on vielä tehtävää.”
Lue blogikirjoitus kokonaisuudessaan Teknologiateollisuuden verkkosivuilta.
Teknologiateollisuuteen uusi ilmoitus massiivisesta poliittisesta lakosta
Teollisuusliitto ja AKT ovat ilmoittaneet 6. maaliskuuta jälleen uusista, aiempaa massiivisemmista poliittisista lakoista, jotka koskevat muun muassa teknologiateollisuutta 11.–24. maaliskuuta. Lakon piirissä on teollisuudessa yli 4 000 työntekijää ja vientisatamat suljetaan kahdeksi viikoksi.
Teollisuusliitto ja Sähköliitto ovat ilmoittaneet 6.3. uusista, laajoista poliittisista lakoista, jotka kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille. Työnseisaukset kestävät kaksi viikkoa ja ne toteutetaan 11.–24.3. Lisäksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT on ilmoittanut poliittisesta lakosta 11.–24. maaliskuuta. Lakossa ovat käytännössä kaikki Suomen satamien satamaoperaattorit, joten lakko on valtakunnallinen.
Ammattiliitot vastustavat toimillaan maan hallituksen sosiaaliturva- ja työmarkkinauudistuksia.
– Yrityksissä on muutosneuvotteluita, lomautuksia ja jo irtisanomisia päällä, ja tilanne on vaikea tilausten ja kysynnän heikkenemisen vuoksi. Jokainen uusi lakkotoimi synkentää yritysten ja työllisyyden näkymiä entisestään. Aina kun viennin toimintaa ehdoin tahdoin heikennetään, on viimesijainen kärsijä suomalainen työntekijä, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Lakko koskee 11.–24. maaliskuuta seuraavia Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiä:
Okmetic, Vantaa
Outokumpu Chrome, Tornion tehdas
Outokumpu Stainless, Tornio
SSAB Europe, Raahe
Myös Sähköliitto on ilmoittanut samaan aikaan järjestettävästä poliittisesta työnseisauksesta. Lakko koskee sähköliittolaisia, jotka työskentelevät yllä mainittujen toimipaikkojen palveluksessa tai kyseisillä työpaikoilla työskentelevien alihankkijoiden palveluksessa.
Lisätietoja muista ammattiliittojen työtaistelutoimista täältä.
Tarkemmat toimintaohjeet poliittisiin työtaisteluihin liittyen löydät työsuhdepalvelustamme osoitteestatyosuhdepalvelu.fi.
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset voivat nyt hakea tekoälyhankkeisiinsa siemenrahoitusta. Siemenrahoitus on osa Teknologiateollisuus ry:n marraskuussa 2023 päättämää kymmenen miljoonan euron investointia tekoälyn hyödyntämisen vauhdittamiseen Suomessa.
Investoinnista 2,8 miljoonaa euroa kohdistuu Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja näiden ryhmittymien tekoälyyn liittyville kehittämis- ja käyttöönottohankkeille siemenrahoituksena.
Yhden yrityksen saama rahoitus on enintään 15 prosenttia yritykselle hankkeesta koituneista hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin korkeintaan 50 000 euroa per hanke.
Siemenrahoituksen tarkoituksena on kiihdyttää tekoälyratkaisujen kehitystä ja käyttöönottoa teknologiateollisuuden toimialojen yrityksissä, kannustaa yrityksiä tekoälyinvestointeihin ja näin vahvistaa Suomen talouden pitkän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiä.
Teknologiateollisuus ry myöntää siemenrahoitusavustusta kolmen vuoden ajan aloituksesta tai niin kauan kuin tähän varatut varat riittävät.
Järjestämme tietoiskun yritysten siemenrahoituksesta ja muista tekoälyinvestoinnin mahdollisuuksista 12.3. Ilmoittaudu mukaan täällä. Tietoisku tallennetaan.
Rahoitushaku kansainvälisten huippuosaajien rekrytointiin yritysten ja yliopistojen yhteistutkimukseen avautuu viikon 10 aikana. Opiskelijoille suunnattu stipendihaku tekoälyaiheisten maisteri-, DI- ja YAMK-lopputöiden tekemiseen jäsenyrityksissä avautuu myös lähiaikoina. Voit seurata hankkeiden etenemistä täältä.
Yritysvetoinen tekoälyverkosto AI Finland käynnistymässä
Tekoälyverkoston tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa ja kehittämistä suomalaisissa yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Verkostossa voidaan esimerkiksi neuvoa datan keräyksessä, esitellä tekoälyn käyttötapauksia sekä jakaa uusinta tietoa ja osaamista.
Verkostoon toivotaan liittyvän niin palveluntarjoajia kuin tekoälyä hyödyntäviä tahoja. Pyrkimyksenä on tehdä laaja-alaisesti yhteistyötä myös Business Finlandin ja tutkimustoimijoiden kanssa sekä käynnistää yhteisiä hankkeita. Verkoston johtajaksi valittu Karoliina Partanen aloittaa tehtävässä 25.3.
Lisätietoja
Tekoälyinvestointi: Matti Mannonen, 040 544 7047 AI Finland -verkosto: Ville Peltola 040 553 9941, 25.3. alkaen Karoliina Partanen 040 823 7434 Käytännön kysymykset rahoitusinstrumenteista: AI@teknologiateollisuus.fi
Mekanismi koskee maahantuontia EU:n ulkopuolelta, myös verkkokaupasta tilattujen tavaroiden ja lahjatavaroiden tuontia. Velvoitteet koskevat kaikkia yli 150 euron suuruisia CBAM-tavaroiden tuontieriä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Hiilirajamekanismin velvoitteet koskevat kaikkia, jotka tuovat maahan CBAM-tavaroita.
Mekanismin toimeenpano käynnistyi 1.10.2023, jolloin alkoi maahantuojien raportointivelvollisuus. Maksujen kerääminen alkaa 1.1.2026.
CBAM-tavarat ovat
tietyt rauta- ja terästavarat (näistä tavaroista valmistetut ruuvit, mutterit ja prikat)
rautamalmi
tietyt lannoitteet
tietyt alumiinitavarat
tietyt sementtitavarat
tietyt kemikaalit
sähkö
Vaikutukset CBAM-maahantuojiin
Mekanismin käyttöönotto merkitsee uusia velvollisuuksia maahantuojille. Maahantuojan tulee varmistaa, että tarvittavat tiedot siirtymäajan CBAM-raportteihin ovat saatavilla tavaran valmistajalta tai myyjältä.
Ohjeistusta ja lisätietoa raportointivelvollisuudesta sekä aikataulusta löydät oheisista linkeistä.
Tullin cbam@tulli.fi – sähköposti palvelee maahantuojia käytännön kysymyksissä.
Maahantuojien ja kolmansissa maissa toimivien toiminnanharjoittajien tiedonvaihtoa varten laadittu Excel-pohja, jossa myös kattava CN-koodi listaus CBAM-tuotteista
Yhteyshenkilöinä Tullissa hiilirajamekanismitoiminnan päällikkö Jarkko Koho, lakimies Jussi Törmänen sekä erityisasiantuntijat Marja Salo ja Tuula Tasala-Lappalainen.
Tuoreet tiedot suomalaisten teknologiateollisuusyritysten tilauskertymästä ja kysynnän kehittymisestä ennakoivat Suomen talouteen edelleen haastavaa alkuvuotta. Toimialan yritysten liikevaihdon arvioidaan yhä laskevan seuraavan puolen vuoden aikana. Vuosi sitten ennätykseen noussut henkilöstömäärä on kääntynyt laskuun ja lomautettujen määrä on kasvanut huomattavasti, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.
Saatujen uusien tilausten arvo teknologiateollisuudessa oli viime loka−joulukuussa 33 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 19 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.
– Näillä näkymin vältämme viime vuoden lopulla pelätyn kriisin, mutta monilla yrityksillä tulee olemaan vaikeuksia eikä äkkinäistä käännettä parempaan kannata odottaa. Joudumme sopeutumaan melko aneemiseen nollakasvuun, sanoo pääekonomisti, johtaja Petteri Rautaporras.
Teknologiateollisuus ry pitää yllä tilannekuvaa jäsenyritysten toiminnan suunnittelun ja strategiatyön tueksi.
