Nainen katsoo kameraan ja hymyilee.

Äijäkulttuuri ei kuulu moderniin työyhteisöön

|
Minna Helle

Teknologiateollisuudessa toivotaan, että alalle saataisiin lisää naisia.  Uusia osaajia tarvitaan runsaasti. Kolmella neljäsosalla tulee olla tekniikan koulutus, ja perinteisesti tekniikan alat ovat olleet miesvaltaisia.

Tyttöjä ja naisia tarvitaan enemmän monesta syystä. Tasaisempi sukupuolijakauma varmistaa, että teknologiayrityksiin saadaan parhaat osaajat. Monimuotoiset työpaikat ovat myös innovatiivisempia, hyötyvät ongelmanratkaisussa eri näkökulmista ja lisäävät muutoinkin ihmisten ymmärrystä erilaisuutta kohtaan, mikä on välttämätöntä nykypäivän työelämässä.

Teknologia-alalla nähdään onneksi koko ajan enemmän naisia. Viime vuosina on ollut erityisen ilahduttavaa, että naiset ovat kiivenneet vuosittain uuteen ennätykseen tekniikan alan koulutukseen hakijoissa. Kevään 2023 yhteishaussa tekniikan alan yliopistokoulutuksessa ensisijaisista hakijoista oli naisia 36 prosenttia ja ICT-alan koulutuksissa 28 prosenttia.

Se, että naiset saadaan hakeutumaan tekniikan alan opintoihin, ei vielä riitä. On huolehdittava myös siitä, että työkulttuurit tukevat naisten hakeutumista teknologiayrityksiin, heidän urakehitystään sekä pysymistään alalla. Tässä on vielä tehtävää.

Engineers Finland, joka koostuu Suomessa toimivista insinöörijärjestöistä, selvitti viime vuonna laajalla kyselytutkimuksella tekniikan alan osaajien kokemuksia yhteenkuuluvuudesta. Tutkimuksesta selviää, että naiset eivät tunteneet kuuluvansa tekniikan alalle yhtä vahvasti kuin miehet. Suurin ero tulee siitä, miten vastaajat kokivat muiden näkevän heidän kuulumisensa alalle. Miehistä 88 prosenttia koki, että muut näkevät heidän kuuluvan tekniikan alalle. Naisilla vastaava luku oli 71 prosenttia.

Ulkopuolelle jäämisen kokemukseen ei ole varaa yhdenkään teknologia-alan osaajan kohdalla.

Ero naisten ja miesten kokemusten välillä ei ole jättimäinen, mutta kuitenkin suuri. Yrityksillä ei ole varaa siihen, että yksikään nainen jättää alan sen takia, että ei koe voivansa olla työssä oma itsensä tai kokee, etteivät muut arvosta häntä sen takia, ettei kuulu ”muottiin”. Ulkopuolelle jäämisen kokemukseen ei itse asiassa ole varaa yhdenkään teknologia-alan osaajan kohdalla, oli henkilön sukupuoli, kieli tai tausta mikä hyvänsä. Muotit joutavat romukoppaan.

Jos työyhteisön työntekijät ovat samaa sukupuolta ja ajattelevat samalla tavalla, edistää se epäilemättä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mutta mukana piilee ansa. Vaarana on, että suljetaan ulos niitä, jotka poikkeavat kaavasta tai ajattelevat eri tavalla. Pahimmillaan tilanne voi johtaa syrjintään ja kiusaamiseen. Esimerkiksi sukupuolittuneet vitsit tai kommentit voivat olla ulossulkevia tai jopa loukkaavia. Eikä kyse ole pelkästään sukupuolesta. Myös monet nuoret miehet kokevat perinteisen mieskuvan vanhanaikaiseksi ja rajoittavaksi.

Työnantajille tämä asettaa haasteen. On rohjettava ravistaa työpaikka irti sellaisista asenteista, jotka estävät erilaisten ihmisten viihtymistä ja kokemusta tulla osaksi työyhteisöä. Työnantajan lisäksi vastuuta on kaikilla. Ei riitä, että itse viihtyy töissä. Jokainen vaikuttaa myös siihen, miten muut viihtyvät.

Äijäkulttuuri ei välttämättä ole työpaikalla tietoisesti valittu suunta, vaan vanha tapa, joka ei katoa itsestään, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

Työpaikalla kulttuuri voi elää seinissä ja sen muuttaminen vaatii usein aktiivista työtä, etenkin kun ihmiset kokevat eri tavalla, mikä on ookoo ja mikä ei. Usein kyse ei ole edes varsinaisesta syrjinnästä vaan piilevistä asenteista ja tiedostamattomista toimintatavoista, mikä tekee niiden tunnistamisesta työlästä. Se kuitenkin kannattaa, sillä erilaisuudelle avoin työpaikka saa parhaat osaajat ja kaikilla on kiva olla töissä.

Lisätiedot:

Varatoimitusjohtaja Minna Helle, minna.helle@teknologiateollisuus.fi, puh. 050 341 4884

LISÄÄ AIHEESTA:

Uutinen: Naiset kiipeävät vuosittain uuteen ennätykseen tekniikan alan koulutukseen hakijoissa
Teknoblogi: Syrjintä ja monimuotoisuuden vastustaminen ovat huonoa liiketoimintaa
Yritystarina: ”Vain ajattelun monimuotoisuudella pystymme luomaan uutta” – Sitowise on aloittanut henkilöstön monimuotoisuustyön
Jäsenille: Monimuotoisuusopas yrityksille ja tietoa monimuotoisuuden kehittämisestä työyhteisössä