Iskunkestävyys vahvistaa yritysten kilpailukykyä – Teknologiateollisuus tukee jäsenyritystensä varautumista
Yritysten kyky ennakoida häiriöitä, turvata toimintansa jatkuvuus ja sopeutua muutoksiin on yhä tärkeämpi kilpailukykytekijä. Teknologiateollisuus tukee jäsenyritystensä varautumista muun muassa Resilienssifoorumin, käytännön työkalujen ja ennakointiosaamisen kehittämisen avulla. Tavoitteena on vahvistaa toimialan ja samalla koko Suomen iskunkestävyyttä.
Geopoliittinen epävarmuus, toimitusketjujen häiriöt, kyberuhat ja ilmastonmuutos haastavat yrityksiä uudella tavalla. Varautuminen ei koske vain huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä, vaan jokaisen yrityksen on tärkeää tunnistaa toimintansa haavoittuvuudet ja varmistaa kykynsä selviytyä häiriötilanteista.
Teknologiateollisuuden uusissa resilienssilinjauksissa yritykset nähdään yhteiskunnan ensimmäisenä puolustuslinjana. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä jokaisella teknologiateollisuuden yrityksellä on ajantasainen jatkuvuussuunnitelma ja kyberturvallisuuden perussuojaus kunnossa.
– Varautuminen ei ole yritykselle pelkkä kustannus, vaan osa nykyaikaista strategista johtamista ja kilpailukyvyn kehittämistä. Kriisinkestävä yritys on luotettava kumppani, joka pystyy toimimaan myös epävarmoissa olosuhteissa, sanoo Teknologiateollisuuden teollisten ekosysteemien ja varautumisen johtaja Akseli Koskela.
Varautuminen alkaa riippuvuuksien tunnistamisesta
Yritysten varautumisen perustana ovat kriittisten riippuvuuksien tunnistaminen, ajantasaiset jatkuvuussuunnitelmat ja häiriöistä palautumisen harjoittelu. Koskelan mukaan riippuvuudet voivat liittyä esimerkiksi raaka-aineisiin, komponentteihin, ohjelmistoihin, pilvipalveluihin tai osaamiseen.
– Yritysten toimitusketjujen monipuolistaminen on tärkeää. Yritysten täytyy tunnistaa riippuvuutensa koko alihankintaverkostossa ja arvioida myös kriittisten materiaalien varmuusvarastoinnin tarvetta, Koskela painottaa.
Teknologiateollisuus edistää toimialojen välistä yhteistyötä materiaalien saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on myös tuottaa jäsenyritysten käyttöön erilaisia riskiskenaarioita. Lisäksi liitto tarjoaa jäsenyrityksilleen jatkuvuudenhallinnan ja palautumissuunnittelun työkalut ja mallipohjat sekä kehittää ennakointi- ja analyysikyvykkyyttä muun muassa tekoälyavusteisesti.
Myös digitalisoituminen lisää varautumisen vaatimuksia. Yritysten on huolehdittava kyberturvallisuuden perustasosta, kriittisten järjestelmien suojauksesta sekä häiriöiden havaitsemisesta ja toimintakyvyn palauttamisesta. Teknologiateollisuus tukee erityisesti pk-yritysten kyberturvallisuusosaamisen ja valmiuksien kehittämistä ja vahvistaa kyberuhkiin liittyvää tiedonvaihtoa. Energiajärjestelmän toimitusvarmuus on myös tärkeä osa resilienssilinjauksia. Säätövoima, verkkovoima ja hinnan ennakoitavuus ovat osa energiaresilienssiä.
Uusia mahdollisuuksia puolustus- ja kaksikäyttöteollisuudessa sekä kriisinkestävässä rakentamisessa
Euroopan ja Naton puolustuskyvyn vahvistaminen avaa suomalaisyrityksille uusia kasvu- ja innovaatiomahdollisuuksia. Yritysten kannattaa hakeutua mukaan EU:n ja Naton teollisiin ekosysteemeihin, yhteishankintoihin ja TKI-ohjelmiin.
Rakennetussa ympäristössä iskunkestävyyttä puolestaan vahvistetaan ottamalla häiriötilanteet huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Teknologiateollisuus edistää yhdessä suunnittelu- ja konsultointialan kanssa resilienssinäkökulman huomioimista maankäytössä, rakentamisessa ja infrastruktuurin elinkaarisuunnittelussa.
Iskunkestävyys syntyy yhteistyöstä
Teknologiateollisuuden tavoitteena on vahvistaa yritysten ja viranomaisten yhteistyötä sekä tehdä varautumisesta luonteva osa yritysten johtamista ja kehittämistä.
Teknologiateollisuuden perustama Resilienssifoorumi kokoaa yrityksiä, viranomaisia ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöhön. Erityistä huomiota kiinnitetään myös perinteisen huoltovarmuustoiminnan ulkopuolella oleviin yrityksiin.
– Yritysten ei tarvitse kehittää varautumistaan yksin. Yhteiset työkalut, ennakointitieto ja toimialojen välinen yhteistyö auttavat tunnistamaan riskejä ja parantamaan toimintakykyä kaikissa olosuhteissa. Samalla vahvistamme koko suomalaisen yhteiskunnan iskunkestävyyttä, Koskela tähdentää.
Lisätietoja
