Yhdessä kohti vihreää tulevaisuutta
Suomen Meriklusteri järjesti seminaarin otsikolla Yhdessä kohti vihreää tulevaisuutta 27.4.2023.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Hänen mukaansa epäonnistuminen ilmastotoimissa tulee kalliiksi taloudellekin. Taalas mainitsi, että jo 32 maata on pystynyt katkaisemaan yhteyden talouskasvun ja päästöjen kesken.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki kertoi puheenvuorossaan, että meriliikenteen suuret teemat ovat tällä hetkellä päästöjen vähentäminen, geopoliittisten jännitteiden vaikutus maailmankauppaan, osaavien merenkulkijoiden riittäminen, polttoaineiden hintojen nousu sekä automaatio ja digitalisaatio. 5G ja 6G tehostavat ja lisäävät digivihreää toimintaa ja tekevät merenkulkua turvallisemmaksi. Ne mahdollistava tiedon hyödyntämisen nykyistä paremmin ja sitä kautta uudet toimintamallit. Kivimäen mukaan kuluttajat ja kuljetuspalveluita ostavat yritykset haluavat kestäviä ratkaisuja, mikä tarjoaa innovaatiomahdollisuuksia. Raha seuraa vihreää murrosta.
Sääntelyn osalta EU:ssa on paljon meriliikenteen asioita tekeillä, ja ne pitää yhteensovittaa IMO-sääntelyn kanssa. Valtionhallinto hakeekin suurempaa roolia IMOssa, ja Kivimäki on päättänyt hakea IMOn pääsihteeriksi.
Paneelikeskustelussa Elomaticin toimitusjohtaja ja Meriteollisuus ry:n puheenjohtaja Patrik Rautaheimo kertoi, että melkein joka suunnitteluprojektissa mietitään polttoainetaloutta ja sen optimointia, mutta miten laivoissa päästään täysin hiilivapaisiin ratkaisuihin, sitä vielä vähän pallotellaan. Valtamerikuljetukset ovat vaikein asia. Rautaheimon mukaan pitäisi päästä luomaan vihreitä meriliikenteen käytäviä, joissa esimerkiksi metanolin tai ammoniakin tuotanto on lähellä reittiä. Halvin tapa aloittaa olisi Suomen saaristoliikenteen muuttaminen aidosti nollapäästöiseksi. Sen jälkeen voisi edetä teolliseen logistiikkaan. Ratkaisuja ja operointia pitää myös tukea.
Mikki Koskinen ESL Shippingiltä painotti niin ikään, että varustamoilta puuttuu vielä hiiletön polttoaine, ja sen saamiseen tarvitaan systeeminen muutos. Tarvitaan uudenlaisia rahoitusratkaisuja, sillä uusi teknologia on kalliimpaa. Koskinen kertoi kuitenkin olevansa optimisti. Kustannus ei voi kuitenkaan nousta liikaa teollisille kuljettajille.
Marko Mykkänen Oulun Satamasta kertoi, että satamissa on tilaa tehdä vihreitä polttoaineita. Kaikki kuitenkin maksaa, ja investoinnit ovat suuria. Valtiovallalta pitäisi siis saada tukea.
Toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten varmistetaan sujuva ja turvallinen talvimerenkulku tulevaisuudessa. Seitsemän vanhaa murtajaa tulee tiensä päähän lähivuosien aikana, joten töitä meriteollisuudelle riittää. Seuraavan hallituksen pitäisi tehdä päätös uusien murtajien tilauksesta. Hallituskauden alussa olisi jo hyvä tehdä päätös ensimmäisestä murtajasta. Jäänmurtajat ovat kriittistä infraa ja perusedellytys sille, että meillä toimii ympärivuotinen ulkomaankauppa.
Seminaarin päätti Rautaheimon yhteenveto. Hänen mukaansa ilmastohaaste on ratkaistavissa. Meillä on jo kustannustehokasta tuuli- ja aurinkoenergiaa. Energia pitää saada vielä vietyä laivoille. Mistä lähdetään nollapäästöaluksissa liikkeelle, kuka on valmis maksamaan sen lisämaksun, joka siitä tulee, Rautaheimo kysyi. Vientiin nojaavan meriteollisuuden pitää hänen mukaansa joka tapauksessa päästä tekemään uusia tuotteita ensimmäisenä maailmassa, bisnespotentiaali on suuri.
Tilaisuuden järjestämiseen saatiin rahoitusta Merenkulun säätiöltä.
Kuva: Nicholas Doherty, Unsplash