Arktisen politiikan strategia linjaa Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen Arktisen politiikan strategiasta 17. kesäkuuta. Strategia nostaa esiin Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella ja korostaa Suomen arktista maakuvaa sekä osaamista. Strategia ulottuu vuoteen 2030 asti. Edellinen Arktinen strategia julkaistiin vuonna 2013. Uudistetussa strategiassa korostuu erityisesti kestävä kehitys; kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.
Teknologiateollisuuden ratkaisuilla voidaan vastata moniin arktisten alueiden haasteisiin. Suomi on arktisen meriteknologian kärkimaa maailmassa. Osaaminen kattaa mm. laivan suunnittelun ja rakentamisen, materiaalit ja rakenteet, jäänmurron sekä innovatiiviset konseptit jäänmurtajiin ja jäissä kulkeviin laivoihin, laivakoneet ja propulsioteknologian arktisiin olosuhteisiin sekä laivan sähköistyksen, automaation ja navigoinnin. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös arktisiin olosuhteisiin suunnitellut rakenteet, winterization-ratkaisut aluksen laitteiden, tilojen ja järjestelmien suojaamiseksi sekä vähäpäästöisten polttoaineiden ja niiden käyttövalmiuksien kehittäminen.
Suomi on arktisen meriteknologian kärkimaa maailmassa.
Suomalaisella teollisuudessa on muutoinkin laajaa haastavien olosuhteiden osaamista. Arktista osaamista hyödynnetään esimerkiksi ankarissa olosuhteissa käytettäviin työkoneisiin, energiantuotantoon sekä satama- ja laivalaitteisiin. Hiilivapaan teräksen tuotantoon liittyy merkittävä mahdollisuus päästöjen vähentämiseen, mikä on tärkeä panostus teknologiateollisuudelta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Digitaalisilla ratkaisuilla, avaruusteknologialla ja paikannusratkaisuilla voidaan helpottaa toimintaa arktisilla alueilla. Myös terveyttä ja turvallisuutta edistävillä teknologioilla on tärkeä rooli. Yhtenä ratkaisuna päästöttömien energiamuotojen lisäämiseksi toimii merituulivoima, jonka avulla voidaan tuottaa esimerkiksi puhtaita polttoaineita merenkulkuun ja muuhun liikenteeseen. Myös merituulivoimaan liittyvissä teknologioissa haastaviinkin olosuhteisiin Suomen meriteollisuudella on vahvaa osaamista.
Strategiassa linjataan toimenpiteitä liittyen elinkeinoihin. Tavoitteena on tukea arktisen alueen talouden kestävää kasvua sekä yhdistää kysyntä kotimaisen tarjoaman kanssa. Tärkeää on myös varmistaa osaavan työvoiman saatavuus sekä viestiä Suomen erityisosaamisesta. Viestintään ja vienninedistämiseen panostaminen on tärkeää, jotta huippuosaamisemme vientiä voidaan entisestäänkin kasvattaa. Korkealaatuiseen tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen taas varmistaa edelläkävijyyden myös tulevaisuudessa. Esimerkkinä korkeatasoisesta arktisesta tutkimuksesta on Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksen meritekniikan ja lujuusopin ryhmä, jonka tutkimus keskittyy laivojen ja rakenteiden käyttäytymiseen ja mitoittamiseen eri jääolosuhteissa. Tavoitteena on turvallisten ja kustannustehokkaiden sovellusten kehittäminen.
Jotta strategian tavoitteet saavutetaan, merenkulun osalta on tärkeää vaikuttaa tehokkaasti merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn kehittämiseen Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO). Toimivan jäänmurron ja riittävän jäänmurtokapasiteetin ylläpito on keskeistä Suomen viennin kilpailukyvylle. Strategiassa todetaan, että suomalaisen jäänmurtajakaluston uusiminen ja talvimerenkulun yhteistyön vahvistaminen naapurimaiden kanssa otetaan suunniteltavaksi. Suomalainen arktisen meriteollisuuden osaaminen on tässä keskeisessä roolissa.
Elina Andersson, Toimitusjohtaja, Meriteollisuus ry
Yläkuva: Jeremy Bishop / Unsplash