Elinikäinen oppiminen on Suomen tulevaisuuden avain

Perinteinen polku opinnoista työelämään ja lopulta eläkkeelle on muuttunut ja sen tilalle on noussut ajatus jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä halki työuran. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän Osaamisen tulevaisuuspaneelin tuoreen kannanoton (pdf) mukaan perinteinen polku opinnoista työelämään ja sieltä eläkkeelle on muuttumassa voimakkaasti, ja tilalle tarvitaan läpi koko elämän ja työuran jatkuvaa oppimista. Koulutukseen on päästävä myös työn ohessa.

”Myös teknologiateollisuudessa työt muuttuvat voimakkaasti”, Teknologiateollisuuden innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi sanoo. ”Uudistukset koulutuksen eri sektoreilla ovat olleet oikean suuntaisia, mutta uudistamista tulee edelleen jatkaa ja tehostaa vaikuttavuuden parantamiseksi.” Teknologiateollisuus julkistaa omat ratkaisunsa osaaja- ja osaamistarpeisiin toukokuun alussa, kun julkaisemme tuoreen koulutus- ja osaamislinjauksemme.  

Ratkaisuja teollisuuden ja työn murrokseen

Oulun yliopistossa etsitään käytännön ratkaisuja teollisuuden ja työn murrokseen. Työn muutoksen keskiössä ovat automatisaatio, robotit ja tekoäly sekä jakamis- ja alustatalouden kehitys. ”Työn murros muuttaa hyvin laajasti yhteiskuntaa ja myös yliopistojen tulee olla hereillä, koska meidän tulee olla muutoksessa mukana”, kertoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä.

Uudessa digitaalisessa taloudessa ihmistä suojaa kyky oppia uutta. ”Siksi tämäkin muutos on yliopistoille iso mahdollisuus, koska uusien lahjakkaiden nuorten koulutus on ollut yliopistojen leipälaji ja etuoikeus jo tuhannen vuoden ajan”, Hentilä toteaa. Tutkimuksen puolella Oulun yliopistolla on menossa esimerkiksi tekoälyyn ja robotiikkaan liittyviä mielenkiintoisia hankkeita, joista tutkimusperustainen koulutus hyötyy välittömästi.

ICT-alan muuntokoulutuksella haetaan helpotusta akuuttiin osaajapulaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuoden lopulla Oulun yliopisto koordinoimille ICT-alan muuntokoulutuksille lähes viiden miljoonan euron rahoituksen. Koulutuksiin voidaan ottaa yli 300 opiskelijaa. Rahoitettavilla hankkeilla turvataan osaajien saatavuutta etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Viimeisin Ohjelmistoyrityskartoitus, jossa Teknologiateollisuuskin oli mukana, arvioi olevan alalla olevan valtakunnallisesti noin 7000 osaajan vaje.

Muuntorahoituksesta neljä miljoonaa euroa osoitettiin Väli-Suomen ICT-alan verkostomaiseen koulutusyhteistyöhön, jossa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Jyväskylän, Itä-Suomen, Vaasan ja Turun yliopistot, Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot. Koulutuksiin suunnitellaan otettavaksi 250 muuntokoulutettavaa. ”Koulutuskokonaisuuksia tarjotaan maantieteellisesti laajalla alueella hyödyntäen etäopetusta ja paikallista ohjausta”, Helka-Liisa Hentilä kuvailee. ”Oulun yliopisto tarjoaa muunto-ohjelmissa opintokokonaisuuksia sulautetuista järjestelmistä, tekoälystä, tuotantotaloudesta ja tietojärjestelmätieteestä sekä sovelletusta ICT:stä.”

Koulutuksessa hyödynnetään etäopetusta ja paikallista ohjausta.

Avustuksilla rahoitettavat koulutukset alkavat vuoden 2018 aikana ja kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Alkuvuosi on käytetty opetuksen suunnitteluun. Jo hakemusvaiheessa selvitettiin alustavasti eri alueiden työvoimatarpeita, joita on koulutuksen käynnistymisen lähestyessä tarkennettu. ”Erityisesti ohjelmistotuotannossa, mutta myös muilla aloilla, kuten tietotekniikassa ja tekoälyssä on positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaa osaamistarvetta”, Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kuvailee.

Muuntokoulutukset johtavat yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Ne on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen henkilöille, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon tai joilla on muutoin edellytyksiä suorittaa korkeakoulututkinto enintään kahdessa vuodessa. ”Pääsemme näin heti tuoreeltaan toteuttamaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota 2030, joka painottaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia”, Hentilä toteaa.

”Myös Teknologiateollisuus on innolla mukana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 -vision toimeenpanossa sekä digi- ja teknologiaosaamisen muunto- ja lisäkoulutushankkeiden valmistelussa ja markkinoinnissa. Tarvitsemme uudenlaisia toimintamalleja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen ja on hienoa, että tekniikan alan korkeakoulut ovat yhdessä elinkeinoelämän kanssa ottaneet tässä aktiivisen roolin”, Mervi Karikorpi kertoo.

Katso, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden huhtikuun uutiskirjeestä.​