Kohti maailman sujuvinta luvitusta
Ympäristölupajärjestelmämme on aikojen saatossa kasvanut laajaksi ja monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Pahimmillaan useiden viranomaisten hallinnoima lupaviidakko pitkine käsittelyaikoineen ja valituksineen jarruttaa investointeja.
Myös päättäjät ovat havahtuneet raskaisiin lupaprosesseihin. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on ollut sääntelyn keventäminen sekä asiakaslähtöisten, yhden luukun periaatteella toimivien digitaalisten palvelukokonaisuuksien luominen. Lupamenettelyjä onkin kuluvan hallituskauden aikana pyritty sujuvoittamaan sekä uudistamalla lainsäädäntöä että ottamalla käyttöön sähköisiä palveluita esimerkiksi rakennusluvan hakemisessa.
Yksi odotetuimmista uudistuksista oli marraskuun lopussa eduskunnalle annettu lakiesitys, joka mahdollistaa eräiden ympäristöön liittyvien lupien käsittelyn yhdistämisen. Lain ehdottamassa yhden luukun mallissa lupa-asiakas voi kerralla hakea sähköisesti yhdeltä asiointipisteeltä useiden eri viranomaisten lupia. Lupa-asioita koordinoiva viranomainen hoitaa yhteydet muihin lupaviranomaisiin asiakkaan puolesta.
Yhteensovittaminen on mahdollista ympäristönsuojelulain, vesilain tai maa-aineslain mukaisissa lupa-asioissa silloin, kun samaan aikaan haetaan ainakin yhtä lupaa, joka koskee luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa tai maankäyttö- ja rakennuslain, kaivoslain taikka vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa.
Jatkossa eri hakemusten toisiaan vastaavat käsittelyvaiheet voidaan siis toteuttaa samalla kertaa. Tällaisia yhdistettäviä tehtäviä ovat esimerkiksi lupahakemuksen täydentäminen, erilaiset kuulemiset, lupapäätösten antaminen ja tiedottaminen. Lisäksi viranomaiset velvoitetaan tekemään yhteistyötä lupamääräysten yhteensopivuuden varmistamiseksi. Yhden luukun mallin on tarkoitus pohjautua valtion ja kuntien sähköisiin asiointijärjestelmiin.
Seuraavassa vaiheessa on tärkeää koota sirpaleinen ympäristölainsäädäntö yhdeksi kokonaisuudeksi sekä varmistaa LUOVA-viraston synty ja yhtenäisen sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönotto.
Yhteensovittamisesta vastaa joko maakuntauudistuksen yhteydessä perustettava Valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA tai kunta riippuen siitä, kumpi niistä on hankkeeseen liittyvissä luvissa toimivaltainen viranomainen.
Koordinaatiosta huolimatta lupahakemusten käsittely ja päätösten antaminen säilyvät eri viranomaisilla itsellään, koska lupalait säilyvät erillisinä säädöksinä ja lupaviranomaiset erillisinä toimijoina. Poikkeuksen tähän muodostavat valtiolliset lupahakemukset, jotka voitaisiin käsitellä yhdessä ja antaa yksi yhteinen LUOVAn päätös. Lupaprosessin lopputuloksena voi siis yksi yhteinen tai useampi erillinen lupapäätös, jotka ovat valituskelpoisia.
Vaikka uusi laki on aito edistysaskel, ei se vielä riitä. Lainsäädäntöä ja viranomaistoimintaa tulee kehittää edelleen niin, että teollisuushankkeille luodaan koko niiden elinkaaren kattava yhtenäinen lupa- ja valvontajärjestelmä. Sen olisi katettava kaikki teollisuuden investointien suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöön tarvittavat ratkaisut, luvat ja raportit. Yhdelle hankkeelle tulee voida hakea lupaa yhdeltä sähköiseltä luukulta menettelyssä, jonka lopputuloksena myönnetään yksi lupa valitusmahdollisuuksineen.
Kun vielä avaamme tietolähteitä ja automatisoimme raportoinnin, viemme Suomen maailman huipulle myös ympäristöhallinnon sujuvuudessa.
Seuraavassa vaiheessa on tärkeää koota sirpaleinen ympäristölainsäädäntö yhdeksi kokonaisuudeksi sekä varmistaa LUOVA-viraston synty ja yhtenäisen sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönotto. Kun vielä avaamme tietolähteitä ja automatisoimme raportoinnin, viemme Suomen maailman huipulle myös ympäristöhallinnon sujuvuudessa.
Helena Soimakallio, @HSoimakallio
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden toimintaympäristöjohtaja ja SKOL ry:n toimitusjohtaja.
Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden joulukuun uutiskirjeessä.
