”Suomella ei tule enää koskaan olemaan tällaista mahdollisuutta” – Suomi johtaa tänä vuonna sekä EU:ta että unionin kilpailukykypolitiikkaa
Teksti: Heli Satuli/MustRead
Suomen näytön paikka
- Suomi toimii tänä vuonna sekä EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alusta vuoden loppuun että neuvoston korkean tason kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajana.
- TEM:n Janne Känkäsen johtama työryhmä linjaa EU:n kilpailukykypolitiikan painopisteitä uudelle vaalikaudelle. Suomen puheenjohtajuus kestää poikkeuksellisesti 1,5 vuotta.
- EU:n murrosvuosi ja hajaannuksen tila avaavat Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa unionin suuntaan, politiikan sisältöihin ja koko Euroopan tulevaisuuteen.
- Miten Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa on yksi EU:n tärkeimmistä kysymyksistä. Sen ytimessä ovat digitaaliset markkinat.
- EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahden mukaan EU:n tulee keskittyä sisämarkkinoihin ja kauppapolitiikkaan.
- Suomen tavoitteena on päästä eroon siiloista ja muuttaa neuvottelukulttuuria. Vaikein haaste on kuitenkin löytää yhtenäisyys EU-maiden kesken.
Hyvin vedit puheenjohtaja, onneksi olkoon, huikkaa eteläeurooppalainen nainen neuvoston Europa-rakennuksen aulassa Brysselissä. Työ- ja elinkeinoministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden johtaja Janne Känkäselle riittää nyt onnittelijoita.
Suomen puheenjohtajuuskausi on jo täydessä käynnissä Brysselissä. Känkänen aloitti vuoden alussa neuvoston korkean tason kilpailukyvyn ja kasvun työryhmän puheenjohtajana. Työryhmässä istuu edustaja joka jäsenmaasta. Mukana on lisäksi komissio ja neuvoston sihteeristö.
EU:lla on vielä pari vuotta aikaa kiriä USA ja Kiina kiinni digitaalisilla markkinoilla. Ensi vaalikaudella on saatava tuloksia aikaan EU-tasolla, sanoo neuvoston kilpailukykytyöryhmän puheenjohtaja Janne Känkänen. (kuva: Heli Satuli)
”Laadimme työryhmässä EU:n tulevan vaalikauden strategisia painopisteitä kilpailukyvyn osalta eli asioita, jotka ovat kriittisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn kannalta ja joihin komission tulee työohjelmassaan tarttua”, kertoo Känkänen.
Työryhmä tukee myös kilpailukykyneuvoston ja EU-huippukokouksien toimintaa.
”Keskitymme niihin kysymyksiin, joissa EU-tasolla tehtävillä päätöksillä on aidosti merkitystä siellä, missä bisnes tehdään”, vakuuttaa Känkänen.
Suomen posti kestää puolitoista vuotta. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä yleensä jäsenmaat ovat nuijan varressa vain puoli vuotta eli maan EU-puheenjohtajuuskauden ajan. Nyt Suomi toimii puheenjohtajana myös Romanian ja Kroatian kausilla. Päätös tehtiin kolme vuotta sitten.
”Puoli vuotta on lyhyt aika saada asioita aikaiseksi EU-tasolla. Nyt mahdollisuudet ovat ihan toiset”, huomauttaa Känkänen.
”Tästä vuodesta on rutiini kaukana”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti on huolissaan, tiedostetaanko, kuinka ennennäkemätön vaikuttamisen paikka Suomella on tänä vuonna käsissään. Lahti ei ole huolensa kanssa yksin. Puheenjohtajuuskauden valmisteluissa ovat lähinnä korostuneet viestit kustannussäästöistä. Kyseessä on kolmas EU-puheenjohtajuus ja moni tuntuu ajattelevan, että tämä vedetään vanhalla rutiinilla.
Tästä vuodesta on Brysselissä kuitenkin rutiini kaukana.
”Suomella on käsissään ainutkertainen mahdollisuus vaikuttaa unionin uudelleen suuntaukseen, politiikkalohkoihin ja koko Euroopan tulevaisuuteen”, painottaa Lahti, joka on työskennellyt yli 10 vuotta komissiossa, muun muassa varapuheenjohtajien Valdis Dombrovskisin ja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä.
Taneli Lahti (kuva: EK)
Asiat ovat EU-tasolla auki poikkeuksellisella tavalla. Toukokuiset vaalit näkyvät instituutioiden toiminnassa jo nyt. Niiden jälkeen alkaa ankara EU:n suunnan ja agendan määrittely seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Populistien ennakoidaan nousevan nykyistä merkittävästi isompaan valta-asemaan. Varmaa on, että nykypolitiikan jatkuvuutta ei ole odotettavissa, vaan instituutioiden sisäinen ja niiden välinen tasapaino on menossa uusiksi. Samoin politiikan prioriteetit. Unionia vedetään nyt ennennäkemättömällä tavalla eri suuntiin. Suomen kaudella pöydällä ovat lisäksi brexit tavalla tai toisella, EU:n tuleva rahoitus ja kauppasopimusneuvottelut.
Lahti toivoo, että unioni pääsisi nopeasti eteenpäin nykyisestä hajaannuksen tilasta. Se on ollut hänen mukaansa kuitenkin tarpeellinen herätys siitä, että EU on mennyt joissain asioissa äärirajoille. Samalla etsikkoaika on mahdollisuus Suomelle. Se pitää nyt käyttää.
”Tällaista mahdollisuutta ei ole koskaan ennen ollut, eikä sellaista tule enää koskaan olemaan. Sen voi joko käyttää tai jättää käyttämättä.”
EU:lla vielä pari vuotta aikaa
Kilpailukyky on tämän suunnanmäärittelyn ytimessä. Seuraavat pari vuotta EU-keskustelua hallitsee kysymys, miten huolehditaan Euroopan pärjäämisestä globaalissa kilpailussa. Toisin sanottuna, miten saamme kirittyä Yhdysvallat ja Kiinan kiinni.
Känkäsen mukaan Euroopan kilpailukykypolitiikka tarvitsee lisää joustavuutta, nopeutta ja ennakoitavuutta. Neuvoston työryhmässä keskitytään Suomen johdolla neljään teemaan: teollisuuspolitiikkaan, sisämarkkinoihin, digitaalisuuteen ja vähähiilisyyteen. Näissä kaikissa on paljon petrattavaa.
Digitaalisuuden suhteen Eurooppa tarvitsee sääntelykehyksen, joka mahdollistaa digitaalisten palveluiden kehittymisen ja teollisuuden digitalisoitumisen EU-maissa nykyistä helpommin. EU-maista löytyy osaamista ja kapasiteettia, mutta se ei muutu euroiksi.
Känkänen huomauttaa, että esimerkiksi alustataloudessa ei ole ainuttakaan isoa eurooppalaista toimijaa. Suuri syy siihen on sisämarkkinoiden toimimattomuus. Yrityksille on hidasta ja kallista skaalata toimintaansa 28:n erilaisen toimintaympäristön verkossa. Tähän on saatava muutos.
Yksi akuuteimmista asioista koskee dataa.
”Datapolitiikka pitää saada sellaiseen kuosiin, että se aidosti edistää eurooppalaisen digibisneksen syntyä ja kehittymistä. On rakennettava selkeä kokonaisratkaisu datan saatavuutta, liikkuvuutta ja omistajuutta koskeviin kysymyksiin. Nyt EU-tasolla on olemassa vain osaratkaisuja”, kuvailee työryhmän puheenjohtaja.
Datapolitiikka pitää saada sellaiseen kuosiin, että se aidosti edistää eurooppalaisen digibisneksen syntyä ja kehittymistä.
EU:n kunnianhimoisen tietosuoja-asetuksen eli gdpr-standardin yhteyteen tarvitaan pikaisesti datan hallintaa koskeva EU-tason standardi tai lainsäädäntökokonaisuus, joka mahdollistaa dataan ja myös yksityisyydensuojaan perustuvan digiliiketoiminnan Euroopassa. Känkänen uskoo, että EU:n gdpr:stä voi tulla globaali standardi. Tietoturvaa ei enää nähdä maailmalla pelkkänä kustannustekijänä.
Kunhan vastaavanlainen ratkaisu datan hallintaan saadaan aikaiseksi liiketoimintapuolelle, eurooppalaiset yritykset voivat nousta tietoturvan ja digitaalisten ratkaisujen osalta globaalisti johtoasemaan. Tasapainoisen ratkaisun löytäminen ei kuitenkaan tule olemaan helppoa.
”Meillä on vielä pari vuotta aikaa. Mutta ei yhtään enempää. Siksi näissä asioissa on pakko saada tuloksia aikaan EU-tasolla ensi vaalikaudella”, sanoo Känkänen.
”Toivottavasti suomalaiset tajuavat eduskuntavaaleissa, että he valitsevat samalla EU:n seuraavaa puheenjohtajaa”, sanoo EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.
Aika kääriä hihat
Lahti puolestaan kehottaa EU-päättäjiä unohtamaan säihkyvät visiot ja tavoitteet ja palaamaan perusasioiden äärelle. Se on hänen mukaansa paras lääke nykyisen hajaannustilan hoitoon.
”Viime vuosina on tullut selväksi, että isot visiot ja tavoitteet jakavat jäsenmaita enemmän kuin yhdistävät.”
EU tarvitsee nyt EK:n Brysselin toimiston johtajan mukaan käytännönläheistä hihojen käärimistä. On keskityttävä arkiseen uurastukseen asioissa, joissa EU on hyvä ja joissa sillä on vahva toimivalta, kokemus ja osaaminen.
”Nämä asiat ovat sisämarkkinat ja kauppapolitiikka. Ne ovat myös kiistatta EU:n suurimpia menestyksiä. Keskittyminen näihin kahteen keräisi jäsenmaat puolelleen.”
EK:n Lahti ei kaipaa ”juurikaan lisää” sääntelyä. Sen sijaan EU:n pitää sulatella, mitä kaikkea on sovittu ja varmistaa, että sovitut asiat toimeenpannaan joka maassa yhteismitallisesti, luotettavasti ja ennakoitavasti. Nyt näin ei ole. Tavoite kuulostaa vaatimattomalta, mutta se on tosiasiassa vaikea harjoitus, jonka toteuttaminen vaatii resursseja, osaamista ja ennen kaikkea poliittista tahtoa.
”EU:n bkt on 15 biljoonaa euroa. Se on yksi maailman suurimmista talouksista. Euroopan kilpailukyky kumpuaa toimivista sisämarkkinoista.”
Lahti painottaa, että Suomi ei puheenjohtajana saa unohtaa myöskään kauppaa. EU on tällä vaalikaudella neuvotellut ennätystahtiin kahdenvälisiä kauppasopimuksia. Uusi kauppasopimus esimerkiksi Kanadan ja EU:n välillä on jo voimassa ja Japanin, Singaporen sekä Vietnamin sopimukset tulossa voimaan tänä vuonna. Lisäksi neuvottelut Australian, Meksikon ja Mercosur-maiden kanssa ovat parhaillaan käynnissä.
”EU on ottanut tässä selvästi johtajuutta, mutta seuraavat pari vuotta ovat kriittisiä. Käyntiin lähtenyt vahva kauppapoliittinen agenda on nyt saatava maaliin eli sopimukset neuvoteltua ja voimaan. Eurooppalaisten yritysten on pystyttävä tekemään kauppaa ja investoimaan kohtuullisin ehdoin.”
Tässäkin Suomi on Lahden mukaan hyvä esimerkki.
”Pohjoismaissa olemme näyttäneet, kuinka avoin kilpailu ja vahva hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista yhdistää ilman, että syntyy isoa häviäjien joukkoa”.
Kolmas kilpailukyvyn rakennuspalikka on sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Ihmiset haluavat, että unioni tekee enemmän yhteistyötä asioissa, joihin jäsenmaat eivät yksin pysty. Suomen EU-puheenjohtajuusohjelma rakentuukin todennäköisesti turvallisuuden, kasvun ja ilmastoteeman ympärille. Lopullisen poliittisen päätöksen ohjelman sisällöstä tekee kuitenkin eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus.
”Toivon, että äänestäjät tiedostavat eduskuntavaaleissa, että he valitsevat samalla EU:n seuraavaa puheenjohtajaa”, huomauttaa Lahti.
Lisää debattia, vähemmän siiloja
Suomi yrittää puheenjohtajana uudistaa myös toimintatapoja. Se on monessa suhteessa vielä politiikan sisältöjen muuttamista vaikeampaa. EU-tasolla asiat liikkuvat yhä tiukasti omilla kaistoillaan. Teollisuuspolitiikalle ja sisämarkkinoille on omat pääosastonsa ja tekijänsä. Digitaalisuus kulkee jossain kaukana omalla kaistallaan.
”Teollisuuspolitiikasta ja palveluista puhutaan erillään, vaikka teollisuus elää pitkälti palveluista. Kun palvelut toimivat, se on myös teollisuuden etu. Meidän on saatava kaistat yhdistettyä”, toteaa Känkänen.
Suomi yrittää tuoda kilpailukykyyn liittyvät asiat yhteen kestävän kasvun konseptin alle. Yksi esimerkki on vähähiilisyys. Suomen viesti on, että ilmastonmuutoksen torjunta ei ole kustannus-, vaan myös kilpailukykytekijä. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on välttämätöntä, mutta päästövähennykset on toteutettava kustannustehokkaasti.
”Teknologialla on tässä avainrooli. Jos pystymme toteuttamaan siirtymän suomalaisen ja eurooppalaisen teknologian avulla, kyseessä on valtava bisnesmahdollisuus. Siksi on tuettava kaupallisesti kestävien ratkaisujen syntymistä”, toteaa Känkänen.
Toinen ongelma koskee kokouskulttuuria. EU-asiantuntijat kuvailevat jäsenmaiden kokousten sujuvan Brysselissä lähes aina samalla kaavalla: Kokousedustajat lukevat vuorollaan pääkaupungissa valmistellun paperin. Pahimmassa tapauksessa kellotettu puhe on vain luettelo itsestäänselvyyksiä ilman, että siitä selviää edes jäsenmaan kanta. Kokouksista on vuorovaikutus kaukana.
”Usein edustajat eivät ole luomassa mitään yhteistä ”hyvää Eurooppaa”, vaan valvomassa heidät sinne lähettäneen tahon etuja. Kukin keskittyy joko estämään muutokset tai varmistamaan muutoksilla maalleen aiempaa enemmän etuja”, kertoo tutkimuksen ja teollisuuden yhdistävän innovaatioalusta DIMECC Oy:n Harri Kulmala. Kulmala toimi viime vuonna EU:n korkean tason tutkimus- ja kehitystyöryhmän jäsenenä.
Puheenjohtaja on vaikea sorvata yhteistä kompromissia, kun jäsenmaat eivät edes yritä ymmärtää toistensa näkemyksiä. Känkänen yrittää muuttaa tämän kulttuurin. Hänen tavoitteena on saada kokouksissa kunnon debattia aikaiseksi.
”Haluan, että jokainen puhuu vapaasti, ei paperista. Se vaatii tietysti hyvää asioiden valmistelua, mutta keskustelun kautta uskon, että löydämme yhteisiä tavoitteita ja yhteisen näkemyksen siitä, mitä on se iso kuva ja mitä on mahdollista saavuttaa”.
Känkänen huomauttaa, ettei tee työtä yksin vaan tiimillä, komissiolla ja neuvostolla on kullakin oma tärkeä roolinsa.
Yhtenäisyys tavoitteista vaikein
Kulmalan mukaan Suomella on työryhmän puheenjohtajana aidosti valtaa. Tosin asiantuntijaryhmässä valta on suurelta osin ansaittava, pelkkä mandaatti ei sitä takaa. Tarvitaan muita jäseniä laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa taustaperehtymistä, kokemusta ja taitavaa argumentointia. Puheenjohtaja ei voi jyrätä ryhmää.
”Puheenjohtajan valta perustuu kykyyn tehdä ehdotuksia, jotka ovat samalla luovia, muita innostavia ja silti loogisia”, pohtii Kulmala.
Kulmala ei usko, että Suomi pystyisi puheenjohtajana lobbaamaan EU:n kilpailukykyagendalle mitään omia pohjoismaisesta arvopohjasta ja käytännöistä ponnistavia erillisajatuksia. Sen sijaan Suomen paukut riittävät puheenjohtajana tekemään isoihin periaatepäätöksiin pieniä, mutta sitäkin tärkeämpiä viilauksia.
”Suurten jäsenmaiden tukeminen ja yksityiskohtien ohjailu konkreettiselta ja käytännölliseltä pohjalta on pienen jäsenmaan mahdollisuus.”
Suomen valtaa lisää Kulmalan mukaan myös se, että olemme monella mittarilla kilpailukykyasioissa menestynyt EU-maa ja ennen kaikkea Suomeen luotetaan — teemme, emme vain puhu.
EU-asiantuntijoiden mukaan Suomella on EU-puheenjohtajana aidosti valtaa.
Lahti huomauttaa, että viime vuosina jäsenmaat ovat entistä herkemmin kaataneet vaikeimmat ongelmat EU:n syliin. Tehtävien hoitoon ei kuitenkaan ole annettu lisää valtaa eikä välineitä. Tuloksena on syntynyt ensin odotuksia ja sitten pettymyksiä. Tämä on vaarallinen kierre EU:n yhtenäisyydelle.
Euroopan osuus maailmantalouden piirakasta kutistuu koko ajan ja kilpailijat ovat mannerten kokoisia talouksia. Vain yhtenäisenä EU pystyy määrittelemään kaupan ehdot tasavertaisena Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla.
”Euroopan kohtalo kilpistyy sanaan yhtenäisyys. Sen löytäminen on lopulta myös Suomen suurin haaste”, toteaa EK:n Brysselin toimiston vetäjä.
Känkäsellä on keinoja haasteeseen vastaamiseen. Niistä tärkeimmät ovat asioiden tarkka valmistelu ja läheiset suhteet. Hän aikoo myös välttää vastakkainasetteluita ja joko-tai-valintatilanteita. 1,5 vuotta työryhmässä itse jäsenenä vaikuttanut Känkänen on käynyt kahdenvälisiä keskusteluja lähes kaikkien edustajien kanssa. Tarkoituksena on tutustua jokaiseen.
”Dynamiikka ja tunnelma on ihan erilainen, kun tietää, mistä kunkin maan kanta kumpuaa. Silloin on paljon paremmat edellytykset löytää yhteinen linja”.
Känkänen huomauttaa, että Eurooppa voi näyttää tämän vuoden vaalien jälkeen hyvin erilaiselta.
”Nyt tuntuu, että kesäkuun loppuun 2020 on pitkä aika.”
Heli Satuli on yhteiskunnallisen verkkomedian MustReadin Brysselin kirjeenvaihtaja.
Löydät kaikki Teknologiateollisuuden julkaisemat MustRead-artikkelit täältä.
Lue lisää Teknologiateollisuuden ja MustReadin yhteistyöstä.