Näkökulma

Kannanotto: Matematiikan opetuksen uudistaminen tervetullutta

Opettajien osaamisen vahvistaminen on kou­lu­tus­jär­jes­tel­män yhteinen asia.

Viime viikolla uutisoitiin, että Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistot vastaavat uudistuvan työelämän osaamisvaatimuksiin toteuttamalla uudenlaisen matematiikan opettajille suunnatun täydennyskoulutuksen. Tavoitteena on uudistaa koulutusta vastaamaan muun muassa teknologiateollisuuden kasvavaan työvoimatarpeeseen. Tervetullut aloite on ajankohtainen ja tärkeä, koska työelämä muuttuu voimakkaasti teknologian kehityksen myötä. Matemaattisen ajattelun ja osaamisen tarve kasvaa työelämässä voimakkaasti, erityisesti teknologia-aloilla.

Pohja matematiikan osaamiselle rakentuu jo varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Siellä rakentuvat myös innostus ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Matematiikkaa opettavilla opettajilla on tässä keskeinen rooli. Opettajat voivat matematiikan opetuksessa käyttää erilaisia työtapoja innostaakseen oppilaitaan matematiikan saloihin pedagogisia ja didaktisia taitojaan hyödyntäen. Leikillisyyden, pelillisyyden ja toiminnallisuuden lisääminen on avainasemassa lasten ja nuorten matikkainnon lisäämisessä. Tarvitsemme yksilöllisempää oppimista sekä ongelmanratkaisutaitojen ja ajattelukyvyn vahvistamista. Oppilaiden kasvaessa meidän tulee tukea heidän matemaattista itsetuntoaan ja pystyvyyden tunnettaan sekä tarjota heille tulevaisuuden työelämävalmiuksia rakentavaa tietoa ja kokemuksia.

Matematiikkaan liittyy suuri tunnelataus. ”Mä inhoon matikkaa” on liian yleinen toteamus, niin lapsilla kuin aikuisilla. Kuitenkin matematiikkaa on kaikkialla: kännykän ohjelmistoissa, bussilipun hinnassa, talojen perustuksissa ja asuntolainassa. Suomessa lapsi opiskelee peruskoulussa noin 1 200 tuntia matematiikkaa. Voisimme saada käännettyä pakkopullan innostuneisuudeksi antamalla lapsille mahdollisuuksia ratkoa mielenkiintoisia, arkielämään liittyviä matemaattisia ongelmia. Ilmiölähtöinen oppiminen antaa tähän hyvät lähtökohdat. Teknologiateollisuuden MyTech-ohjelman tarjoaa opettajille käytännön tukea uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen ja tuo oppilaille tietoa ja kokemuksia teknologia-alojen mahdollisuuksista. 

Myös jako naisten ja miesten ammatteihin syntyy aikaisin. Suomalaisten tyttöjen matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on tutkimusten perusteella maailman huippua. Silti tytöt eivät koe olevansa hyviä, eivätkä he näe LUMA- ja teknologiaosaamiseen liittyviä työtehtäviä kiinnostavina mahdollisuuksina. Vain kolmasosa tytöistä ryhtyy lukemaan pitkää matematiikkaa, kun pojilla sama luku on kaksi kolmesta. Matematiikka kehittää ajattelutaitoja eri tavoin kuin monet muut kouluaineet ja sen poisjättämisellä voi olla suuriakin vaikutuksia nuoren tulevaisuuden opinto- ja työmahdollisuuksiin. Opettajien matemaattisten aineiden ja niiden opettamisen osaamista tulee vahvistaa erityisesti uusien menetelmien, kuten toiminnallisen matematiikan hyödyntämisessä. Tämä vaatii panostamista opettajien ammatilliseen kehittymiseen.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry järjestävät syksyllä 2018 matematiikan osaamisen vahvistamiseksi ”Matematiikkapäivän”, joka toimii yhteisenä keskustelufoorumina avaintoimijoille ja päättäjille. Matematiikan osaamisen vahvistaminen on koko koulutusjärjestelmän yhteinen asia.

Laura Juvonen, @Laura_Juvonen
Johtaja, Teknologiateollisuus ry

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 23.5.2018.