Suomalainen ammatillinen koulutus maailman kärkeen – tekniikan ala voi näyttää mallia

Saamme teknologiateollisuudessa jatkuvasti yrityksiltä viestiä, että tekniikan alan koulutuksen saanutta, osaavaa ja innostunutta työvoimaa ei ole saatavana riittävästi. Siksi Teknologiateollisuus ry kumppaninaan 20 tekniikan alan ammatillista oppilaitosta, pyysi koulutusinnovaatioyritys Hundredia tekemään selvityksen sekä innovaatiokartoituksen siitä, miten ratkaista tätä pulmaa.

Maaliskuussa julkaistun selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten varmistamme, että tekniikan alan ammatillisesta koulutuksesta valmistuu riittävä määrä osaavia, alastaan innostuvia ja hyvin työllistyviä nuoria osaajia. Tarve selvityksen tekemiseen muotoutui keväällä 2018 julkaistusta osaajatarveselvityksestä, jonka perusteella teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa seuraavan neljän vuoden aikana. Uusista osaajista noin 40 % tarvitaan ammatillisesta peruskoulutuksesta. Tehokasta ammatillista koulutusta tarvitaan siis lisäämään työvoimaa, auttamaan yrityksiä uusien teknologioiden hyödyntämisessä sekä tuottavuuden parantamisessa.

Selvityksen tulokset ovat selvät: kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Suomen ammatillisen koulutuksen reformin suunta on oikea.

Selvityksen tulokset ovat selvät: kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Suomen ammatillisen koulutuksen reformin suunta on oikea. Havaittu taitojen epätasapaino vahvistaa ajatusta siitä, että oppijoille on luotava yksilöllisiä koulutuspolkuja. On tärkeää varmistaa, että koulussa opetetut taidot ovat merkityksellisiä työelämän kannalta ja että niitä ylläpidetään ja parannetaan edelleen työuran aikana. Selvitys vahvisti myös olettamuksia siitä, että reformissa keskeisiksi nostetut työelämäyhteistyö sekä työssä ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen ovat merkityksellisin alan vetovoimaa sekä osaamisen kehittymistä edistävä tekijä.

Samoin korostuvat opiskelijan sosiaaliset taidot, palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä reflektointitaidot. Tulevaisuuden työelämä edellyttää yhteistyötaitoja, joiden avulla työyhteisöjen jäsenet voivat ratkaista monimutkaisia ongelmia käyttäen hyväkseen erilaisia teknologisia ratkaisuja. Sosiaaliset ja tiimityöskentelytaidot ovat merkityksellisiä opiskelijan menestyksekkään työuran kannalta. Erityisen tärkeäksi sekä työnantajat että oppilaitokset nostivat oppilaan asenteen opintoihinsa ja työskentelyyn. Ammatillisen koulutuksen tutkintojen on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen antamalla opiskelijoille niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan.

Ammatillisen koulutuksen suurimmat haasteet ovat työelämän tarpeiden huomioiminen opetuksessa sekä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen. Lisäksi oppilaitosten mukautuminen teknologisten innovaatioiden tuomiin haasteisiin ja opettajien teknologisten taitojen ajantasaisuus ovat puutteellisia. Meidän tulee vaikuttaa siihen, että myös ammatillinen koulutus nähdään houkuttelevana vaihtoehtona, jonne hakee motivoituneita ja opinnot suorittavia opiskelijoita, huippuosaajia. Jotta houkuttelevuutta saadaan parannettua, on ammatillisen koulutuksen imagoa parannettava kaikkien keskeisten sidosryhmien, siis peruskoululaisten, vanhempien, opinto-ohjaajien ja opettajien osalta. Tämä tarkoittaa enemmän tietoa, totuudenmukaisia ja rehellisiä kuvauksia työelämästä ja työmahdollisuuksista. On erittäin rohkaisevaa, että selvityksessämme haastateltujen työnantajien vastausten mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita arvostetaan ja heitä pidetään vahvoina työnhakijoina.

Tekniikan ala on kustannuksiltaan kallis koulutusala. Esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus harjoitella vaativien koneiden käyttöä todellisissa oppimisympäristöissä. Teknologioiden kehittyessä kalliita, vaativampaa käyttöosaamista ei voida oppia ainoastaan työssä oppien työpaikoilla. Tällä hetkellä tekniikan alojen rahoitus ei riitä varmistamaan sellaista koulutuksen laatua, jolla opiskelijat saavuttavat opinnoissaan työelämässä ja uranaikaisessa oppimisessa tarvittavat taidot. Siksi tutkintojen rahoituksen tulisi nostaa vastaamaan koulutuksen järjestäjille syntyviä kustannuksia, jotta oppilaitokset pystyvät mahdollistamaan koulutuksen paremman laadun.

Selvityksemme perusteella oppilaitosten edustajat, työnantajat ja opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että ammatillista koulutusta on kehitettävä parantamalla oppilaitosten ja työnantajien yhteistyötä, jotta suoritetusta tutkinnosta olisi opiskelijoille tulevaisuudessa mahdollisimman paljon hyötyä. Tahtotilaa on sekä oppilaitosten että yritystemme puolella. Meillä on tuhannen taalan paikka luoda yhteisen toiminnan malli, jossa suomalainen ammatillinen koulutus nousee maailman parhaaksi.

Tekniikan ala voi näyttää tässä mallia muille.

Leena Pöntynen, @leenapontynen

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n koulutusjohtaja.