Digiveroehdotus kuopattiin, tilalle ehdotus mainosten digiverosta
Suomi, Ruotsi, Tanska ja Irlanti vahvistivat jo ennen 4.12. pidettyä Ecofin-kokousta, että ne eivät hyväksy digiveron käyttöönottoa. Myös Saksa ja UK olivat myöntäneet, ettei ehdotus ole valmis poliittiseen päätöksentekoon. Kyseessä olisi ollut 3 prosentin liikevaihtovero suurille digitaalista liiketoimintaa harjoittaville yrityksille.
Onko kyseessä sittenkään uusi ehdotus?
Ranskan ja Saksan ehdottamasta digimainosverosta on julkistettu vain kannanotto, ei yksityiskohtaista esitystä. Ecofin-kokouksessa ilmoitettiin, että ehdotus lähetetään nyt asiantuntijoiden valmisteluprosessiin.
Asiasta saatujen tietojen perusteella näyttäisi siltä, että kyseessä ei olisi sittenkään täysin uusi esitys vaan käytännössä direktiivi rakennettaisiin nykyisen digiveroehdotuksen pohjalle. Digimainosvero olisi edelleen 3 %:n liikevaihtovero, mutta se kohdistuisi vain mainostilan myyntiin digitaalisella alustalla.
Huomionarvoista on myös, että Ranskan ja Saksan kannanoton mukaan ehdotettu direktiivi ei estäisi jäsenvaltioita ottamasta käyttöön laajempaa kansallista digiveroa. Vaikuttaakin siltä, että asiantuntijaprosessiin lähetetty ehdotus saattaa tulla takaisin kovin samankaltaisena kuin edeltävä digiveroehdotus – kuitenkin niin, että vain osa direktiivin soveltamisalasta on pakollista, loput vapaaehtoisia. Tämä olisi ainakin Ranskan tavoite.
Ecofin-kokouksessa alun perin käsitelty malli sisälsi digiveron myös käyttäjien välisen alustan tarjoamisesta (kuten AirBnB ja Über) sekä käyttäjädatan myynnistä saatavalle liikevaihdolle. Viime hetkellä direktiiviehdotukseen lisättiin osittain myös rahoituspalveluiden tarjoaminen ja joukkorahoitus, jotka aiemmin oli nimenomaisesti rajattu soveltumisalan ulkopuolelle. Ilmeisesti tällä pyrittiin kohdistamaan verotusta FinTech-liiketoimintaan eli ”uuden sukupolven” rahoituspalveluteknologioihin.
Sääntelyviidakossa vain suurimmat pärjäisivät
– Jos jäsenmaille annettava ohjaus digiverosta jää niin väljäksi kuin Ranskan ja Saksan kannanotossa todetaan, EU-maihin voi ilmestyä kovin monenlaista kansallista digiverolainsäädäntöä. Jo nyt olemme nähneet, että EU:n digitalisoituvaan liiketoimintaan kohdistuvat sääntelytoimet ovat vähentäneet investointeja Eurooppaan. Kymmenien erilaisten digiveromallien voimaansaattaminen kiihdyttäisi tätä kehitystä, sanoo johtava asiantuntija Maria Volanen Teknologiateollisuus ry:stä.
– Lisäksi vain suurimmilla yrityksillä olisi varoja toimia varmuudella jokaisessa maassa lainmukaisesti. Tämä tarkoittaisi, että suuret amerikkalaiset digiyhtiöt kasvattavat markkina-asemaansa ja pienet yhtiöt kamppailevat täyttääkseen lainsäädännön vaatimukset, Volanen muistuttaa.
Volasen mukaan digiveroon liittyvät ongelmat toistuisivat muutenkin: malli saattaisi olla kansainvälisten verosopimusten vastainen, aiheuttaisi kaksinkertaista verotusta ja veroriitoja. Verotusoikeutta annettaisiin yhä enemmän kulutusmaalle, jolloin Suomen kaltainen digitalisoitunut pieni vientimaa menettäisi verotuloja.
– Ranskan ja Saksan ehdottama digimainosvero olisi väliaikainen, voimassa 2021–2025. Sikälikin uuteen ehdotukseen pätee sama kritiikki kuin aiempaankin ehdotukseen. Väliaikainen malli on järjestelmäuudistuksineen aina kallis niin yrityksille kuin verohallinnolle. Se ei edistä oikeusvarmuutta tai ennakoitavuutta, Volanen muistuttaa.
Suomi kannattaa valmistelun jatkamista OECD:ssä
Valtiovarainministeriö julkaisi tiedotteen muutamaa päivää ennen Ecofin-kokousta.
”Suomen mielestä työtä tulee jatkaa globaalilla tasolla teollisuusmaiden järjestö OECD:ssä, jotta saavutettaisiin yhtenäinen pitkän aikavälin ratkaisu. Suomi suhtautuu puheenjohtajan kompromissiehdotukseen kielteisesti. Ratkaisua arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa sisämarkkinoiden toimivuus, EU:n ja Suomen kilpailukyky sekä vaikutukset verotuottoihin.”
Valtiovarainministeri Petteri Orpo kommentoi kokouksen jälkeen tuoreeltaan, että myös digimainosvero sisältää saman periaatteellisen ongelman arvonmuodostuksesta.
– Digiveroehdotuksessa komissio ehdotti, että kuluttajadatalla on merkittävää arvoa. Siten kulutusmaalle olisi annettu lisää verotusoikeutta Suomen kaltaisten pienten vientimaiden kustannuksella. Koska näyttäisi siltä, että digimainosvero rakennetaan vanhan ehdotuksen pohjalle, tämä arvonmuodostuksen epäoikeudenmukaisuus säilynee, täydentää Volanen.
Myös Teknologiateollisuus ry näkee kansainvälisen, pitkän aikavälin mallin ainoana kestävänä ratkaisuna digitaalisen talouden verottamisessa.
Lisätiedot: Johtava asiantuntija Maria Volanen, puh. 040 532 3744
