Investointi tarvitsee ennakoitavuutta, yrityksen sykli on pidempi kuin vaalikausi

Perusasiat kuntoon! on Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n tilaama selvitys, johon on koottu vientiyritysten johtajien näkemyksiä Suomesta toiminta- ja investointiympäristönä. Nordic West Office haastatteli selvitykseen 30 johtajaa yrityksistä, jotka vastaavat 80 prosentista Suomen viennistä.

Raportin julkistamistilaisuuteen ja paneeliin osallistuivat maanantaina toimitusjohtaja Jaakko Eskola Wärtsilästä, pääjohtaja Ilkka Hämälä Metsä Groupista sekä toimitusjohtaja Hille Korhonen Nokian Renkaista.

Raportin keskeinen viesti on, että Suomi ei saada jäädä jälkeen verrokkimaista esimerkiksi verojärjestelmän ennakoitavuudessa, infrastruktuurin toimivuudessa tai työmarkkinoiden vakaudessa. Mikäli perusasiat eivät ole kunnossa, investoinnit valuivat Suomen ulkopuolelle.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta tulee suunnata niin, että syntyy kiinnostavia, erilaisten toimijoiden ekosysteemejä. Suuria veturiyrityksiä ei pidä jättää TKI-rahoituksen ulkopuolelle, sillä nämä yritykset kykenevät rahoittamaan innovaatiotoiminnan verkostoja.

Verotus ennakoitavaksi

Yritysjohtajien paneelissa korostettiin muun muassa verotuksen ennakoitavuutta, jolla viitataan sekä verotuksen tasoon että toimeenpanoon. Asian nosti esiin Hille Korhonen, jonka johtama yritys voitti hiljan vuosia jatkuneen veroriidan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Myös kustannustaso on luonnollisesti keskeinen asia yritysten toiminnalle ja investointipäätöksille. Jaakko Eskola huomautti, että eri maiden toimintaympäristöt läpivalaistaan huolellisesti ennen investointipäätöksiä. Esimerkiksi Wärtsilä on investoinut yli 80 maahan. Suomi on pieni maa ja kaukana, joten meille ei Eskolan mukaan riitä, että olemme vain vähän parempia kuin kilpailijamaat. Meidän pitäisi olla paljon parempia.

Metsä Groupin Ilkka Hämälä korosti hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa niin väylähankkeissa kuin investointien lupaprosesseissa. Esimerkiksi Äänekosken tehtaan lupaprosessit kelpaavat esimerkeiksi muillekin investointihankkeille.

Hille Korhonen peräänkuulutti myös yritysmyöteistä ilmapiiriä yhtenä yritysten päätöksiin vaikuttavana tekijänä. Jaakko Eskola halusi laajentaa käsitettä ja puhua yrittäjämyönteisyydestä, sillä isot yritykset eivät pärjää ilman alihankintaverkostoaan.

Innovaatioekosysteemi tärkeä

Jaakko Eskolan mukaan innovaatioekosysteemi oli ratkaiseva tekijä, kun Wärtsilä päätti sijoittaa uuden sukupolven innovaatio- ja tuotantokeskuksen nimenomaan Suomeen ja Vaasaan. Hänen mukaansa tämäntyyppisissä hankkeissa on tärkeää, että ympärillä on muita toisiaan täydentäviä pelureita ja ne myös pelaavat yhteen.

Hille Korhonen kertoi, että Nokian Renkaat on halunnut pitää tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan nimenomaan Suomessa. Tuotannon ja innovaatiotoiminnan läheisyys on hänen mukaansa kriittistä, jotta ideoita pystytään testaamaan käytännössä. Tietystä erityisosaamisesta on kuitenkin Suomessa pulaa, minkä vuoksi hän toivoi entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välille.

Ilkka Hämälä korosti perustutkimuksen rahoituksen pitkäjänteisyyttä sekä tutkimuslaitosten ja erikokoisten yritysten yhteistyötä. Hänen mukaansa Business Finland voisi kehittää rooliaan niin, että se kokoaisi entistä enemmän erilaisia toimijoita yhteen.

Panelistit korostivat myös joustavien työmarkkinoiden tärkeyttä ja työrauhaa. Työtaistelut heikentävät akuutisti toimitusvarmuutta, mutta niillä on lisäksi pidemmän aikavälin vaikutuksia muun muassa investointipäätöksiin.     

Lue lisää Perusasiat kuntoon! -raportista

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden huhtikuun uutiskirjeessä.