Väliyhteisölainsäädäntö muuttuu vuoden 2019 alusta
Eduskunta hyväksyi 18.12.2018 hallituksen esityksen (218/2018) väliyhteisölain muuttamisesta. Muutosten perustana on veronkiertodirektiivin (Anti Tax Avoidance Directive, ATAD) implementointi Suomen lainsäädäntöön. Verohallinto päivittää samassa yhteydessä ohjettaan ”Väliyhteisön verotus” (A49/200/2014).
Lakimuutoksia ja uutta Verohallinnon ohjetta sovelletaan verovuodesta 2019 alkaen.
Väliyhteisölainsäädännöllä on tavoitteena ehkäistä verotettavan tulon siirtämistä Suomesta matalamman verotuksen valtioon. Väliyhteisöksi katsomisen edellytyksenä on, että suomalaisella verovelvollisella on määräysvalta ulkomaisessa yhteisössä (esim. yhtiö, rahasto, säätiö), verotus on Suomen tasoa selvästi alemmalla tasolla, eikä mikään vapautussäännöksistä sovellu.
Raja alhaiseksi katsottavalle verotuksen tasolle säilyy nykyisessä: yhteisön tuloverotus sen sijaintivaltiossa on alle 3/5 Suomen verotuksen tasosta (=alle 12%). Mikäli väliyhteisölainsäädäntö soveltuu, koko ulkomaisen yhteisön tulo verotetaan suomalaisen veronmaksajan tulona.
Lakiuudistuksen olennaisimmat muutokset:
- Jatkossa määräämisvallan raja on 25 %:n etuyhteysomistusosuus (aiemmin lisäksi oltava 50 % määräämisvalta suomalaisilla omistajilla)
- Nykyisiin vapautussäännöksiin tulee muutoksia, jatkossa:
- ETA-alueella sijaitseva yhtiö ei ole väliyhteisö, jos sillä on tosiasiallista taloudellista toimintaa sijaintivaltiossaan.
- ETA-alueen ulkopuolella sijaitseva yhtiö ei ole väliyhteisö, jos sillä on tosiasiallista taloudellista toimintaa sijaintivaltiossaan + sijaintivaltio ei ole EU:n mustalla listalla + maiden välinen tietojenvaihto toimii + yhtiö harjoittaa pääasiallisesti esim. teollista tuotantotoimintaa, siihen verrattavaa tuotanto- tai palvelutoimintaa tai laivanvarustustoimintaa.
Lisätietoa: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ulkomaisten-valiyhteisojen-saantely-uudistuu
