Kotimarkkinat luovat pohjan terveysteknologian viennille
Terveysteknologian nykyistä nopeampi käyttöönotto voi parantaa hoitoa ja avata suomalaisyrityksille vientimarkkinoita. Terveysteknologia ry haluaa seuraavan hallituksen vahvistavan hyvinvointialueiden ja yritysten yhteistyötä sekä nostavan terveysteknologian osaksi kansallista teollisuuspolitiikkaa.
Terveysteknologian kasvun edellytyksiä rakennetaan kotimaan terveydenhuollossa. Terveysteknologia ry nostaa seuraavalle hallitukselle kolme tavoitekokonaisuutta:
- Korvamerkitään hyvinvointialueiden rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä edistetään vaikuttavan terveysteknologian käyttöönottoa ja yritysyhteistyötä.
- Kytketään terveysalan kasvuohjelma kansalliseen talous- ja teollisuuspolitiikkaan sekä tuetaan alan vientiä ja investointeja.
- Sujuvoitetaan sääntelyä ja lupaprosesseja sekä vahvistetaan terveysteknologian resursseja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
Väestön ikääntyminen lisää hoidon tarvetta samalla, kun henkilöstön riittävyys haastaa terveyspalveluja. Terveysteknologia ry toimitusjohtaja Saara Hassinen vastaa alan vaalitavoitteita koskeviin kysymyksiin.
Miksi hyvinvointialueiden pitäisi tukea vientiyrityksiä?
– Kotimarkkinoilta saatavat referenssit ovat yrityksille tärkeitä vientimarkkinoiden avaamisessa. Hyvinvointialueiden kannalta käyttöönottoa perustelee kuitenkin teknologian hyöty hoidolle. Teknologia voi nopeuttaa rutiineja, jolloin henkilöstö pystyy hoitamaan useampia potilaita ja ihmiskontakteille jää enemmän aikaa. Se voi myös auttaa ihmisiä elämään itsenäisesti pidempään eri puolilla Suomea.
Edistääkö lisärahoitus käytännössä uusien ratkaisujen käyttöönottoa?
– Rahoituksen rinnalla on myös purettava käyttöönoton esteitä. Digihoitojen hyödyntäminen edellyttää niiden liittämistä olemassa oleviin järjestelmiin. Yhteensopivuusongelmat ja hitaat sopimusneuvottelut vaikeuttavat tätä. Hyvinvointialueiden rahoitusta on korvamerkittävä tutkimus- ja kehittämistoimintaan, ja yritysyhteistyön on vakiinnuttava osaksi niiden toimintaa.
– Tarvitsemme myös joustavan innovatiivisten julkisten hankintojen toimintamallin, jota voidaan hyödyntää laajasti. Yritysten kehittämiä ratkaisuja voidaan levittää ja skaalata. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on edistettävä myös tekoälyn hyödyntämisessä.
Miksi terveysala pitäisi nostaa osaksi teollisuuspolitiikkaa?
– Alan kasvu edellyttää vientiyrityksille kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Terveysalan on siksi oltava osa työ- ja elinkeinoministerin johtamaa teollisuuspolitiikkaa. Kasvuohjelma tulee kytkeä kansalliseen talous- ja teollisuuspolitiikkaan, ja sen tulee tukea Team Finlandin työtä terveys- ja hyvinvointialalla. Investointeja houkutteleva toimintaympäristö vahvistaa myös hoitojen saatavuuden edellytyksiä Suomessa.
Miten sääntelyä voi sujuvoittaa vaarantamatta potilasturvallisuutta?
– Sääntely luo turvallisuutta, mutta haluamme sujuvoittaa hakemus- ja lupaprosesseja sekä selvittää EU:n tietosuoja-asetuksen tulkintaa. Kansallisen liikkumavaran puitteissa on luovuttava ylikireistä tulkinnoista. Eurooppalaista terveystietoaluetta koskevan EHDS-asetuksen ja datasäädöksen toimeenpanon on oltava selkeää ja riittävästi resursoitua. Uuden sääntelyn vaikutukset yrityksille tulee arvioida etukäteen.
– Osaajien saatavuutta on lisäksi helpotettava: muussa kuin potilastyössä kohtuullisen suomen tai ruotsin taidon tulee riittää englannin lisäksi, jotta yritykset voivat palkata tarvitsemaansa työvoimaa.
Onko terveysteknologian asema riittävän vahva terveydenhuollon hallinnossa?
– Terveysteknologia on huomioitava nykyistä paremmin sosiaali- ja terveysministeriön ja sen hallinnonalan työssä. Esimerkiksi FinTrials-toimia on suunniteltu kliinisten lääketutkimusten näkökulmasta, ja laitetutkimus on jätetty myöhemmäksi. Myös laitetutkimukset ovat markkinoille pääsyn edellytys.
Lisätietoja
