Toimitusjohtajafoorumissa 13.11.2026: Keskustelussa oli vaikuttaminen sekä sääntely kilpailuetuna
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtajafoorumi kokosi 13. marraskuuta jäsenyritysten johtoa keskustelemaan vaikuttamisesta, vastuullisesta edunvalvonnasta ja terveysteknologiayritysten toimintaympäristöstä. Tapaamisessa tarkasteltiin myös johdon vastuuta lääkinnällisten laitteiden sääntelyssä sekä sitä, kuinka vaatimustenmukaisuus voidaan kääntää yrityksen kilpailueduksi.
Keskusteluissa nousi toistuvasti esiin yksi yhteinen nimittäjä: luottamus. Sitä tarvitaan niin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, asiakassuhteissa kuin sääntelyn ja laadun johtamisessakin.
Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa suhteilla, luottamuksella ja oikea-aikaisuudella on keskeinen asema. Lobbaus on samalla osa avointa ja moniarvoista demokratiaa: päätöksentekijät tarvitsevat eri alojen asiantuntijoilta tietoa päätösten vaikutuksista ja erilaisista näkökulmista.
Vaikuttamisen perustana ovat luottamus ja oikea ajoitus
Miapetra Kumpula-Natri, Teknologiateollisuus ry, korosti vaikuttamisessa pitkäjänteisten luottamussuhteiden merkitystä.
Onnistunut vaikuttaminen edellyttää paitsi oikeiden henkilöiden ja ryhmien löytämistä myös kykyä asettua vastaanottajan asemaan. Terveysteknologian asiantuntijoille tuttu terminologia ei välttämättä ole sitä päätöksentekijälle. Siksi lyhenteet ja alan erityissanasto on osattava avata ymmärrettävästi.
Vaikuttamisen ajoituksella on suuri merkitys. Mitä aikaisemmassa vaiheessa valmisteluun päästään mukaan, sitä paremmat mahdollisuudet asioihin on vaikuttaa. Tätä korosti myös Anna Ranki, Teknologiateollisuus ry.
Avoimuus kuuluu vastuulliseen vaikuttamiseen
Vaikuttamisen rinnalla korostuu läpinäkyvyys. Suomen vuonna 2024 voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa ilmoittamaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamisesta.
Ranki Anna kannusti yrityksiä pitämään myös itse kirjaa vaikuttamistyöstään ja kertomaan avoimesti esimerkiksi verkkosivuillaan, mihin lainsäädäntöön tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin ne pyrkivät vaikuttamaan. Avoimuuden tavoitteena ei ole vähentää vaikuttamista vaan tehdä siitä vastuullisempaa ja läpinäkyvämpää.
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, miten life science- ja terveysteknologia-alan kasvupotentiaali saataisiin nykyistä vahvemmin poliittiselle agendalle. Yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa ja toimialan yhteisen äänen vahvistaminen nähtiin tässä tärkeänä.
Tavoitteena ei ole turvallisuudesta tai laadusta tinkiminen, vaan toimiva sääntely, joka mahdollistaa innovaatioiden pääsyn markkinoille ja edelleen potilaiden käyttöön.
Johdon vastuu näkyy käytännön tekemisessä
Seppo Vahasalo, SGS Fimko, tarkasteli johdon vastuuta ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. MDR (Medical device regulation) asettaa vastuita suoraan valmistajalle ja sen johdolle. Esimerkiksi laatujärjestelmän, riskienhallinnan, markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan, teknisen dokumentaation sekä vaatimustenmukaisuudesta vastaavan henkilön eli PRRC:n (Person Responsible for Regulatory Compliance) toiminta edellyttävät johdon sitoutumista.
Ilmoitetun laitoksen näkökulmasta johdon vastuun osoittavat ennen kaikkea teot. Kun laatujärjestelmä on rakennettu ja resursoitu hyvin, hyödyt näkyvät myös liiketoiminnassa: ongelmat havaitaan aikaisemmin, vastuut ovat selvempiä, päällekkäinen työ vähenee ja asiakkaiden, henkilöstön ja sijoittajien luottamus vahvistuu.
Vaatimustenmukaisuus voi olla kilpailutekijä
Samaa teemaa konkretisoi Harjunpää Rainer Palodex Group Oy:stä. Hänen viestinsä oli selkeä: jos sääntelyn vaatimukset on joka tapauksessa täytettävä, miksi niitä ei rakennettaisi osaksi yrityksen kilpailuetua?
Palodexin näkökulmasta vahva sääntely- ja laatuosaaminen tukee liiketoimintaa monella tavalla. Se voi nopeuttaa pääsyä uusille markkinoille sekä lisätä asiakkaiden luottamusta tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun. Keskeistä on ottaa sääntely huomioon jo tuotekehityksen ja strategian alkuvaiheessa.
Esimerkkeinä sääntelyn tuomista eduista:
- RoHS (Restriction of Hazardous Substances): Lyijyttömiin ratkaisuihin siirtyminen ennen kuin se on välttämätöntä voi vähentää myöhempien tuoteuudistusten riskiä.
- MDSAP (Medical Device Single Audit Program) puolestaan mahdollistaa auditointivalmiuden skaalaamisen useille markkinoille yhden toimintamallin pohjalta.
- MDR:n (Medical device regulation) edellyttämä kliininen näyttö voidaan nähdä pelkän dokumentointivelvoitteen sijaan jatkuvana oppimisprosessina, jossa PMS (Post market surveillance) – ja PMCF (Post market clinical follow-up) -tieto tukee riskienhallintaa ja tuotekehityksen päätöksiä.
Sääntely ja asiakkaan tarpeet on sovitettava yhteen
Forsanten Antti Särelän puheenvuoro toi keskusteluun lääkinnällisiä ohjelmistoja kehittävän yrityksen näkökulman. Forsanten Irma-alusta automatisoi kliinisiä hoito-ohjeita, tukee potilasohjausta ja kliinistä päätöksentekoa. Ratkaisu voidaan integroida laboratorio- ja potilastietojärjestelmiin.
Puheenvuorossa lääkinnällisen ohjelmiston kehittämiselle kiteytettiin kaksi rinnakkaista tavoitetta: tuotteen ja prosessien on oltava sääntelykelpoisia, mutta samalla palvelun on oltava toimituskelpoinen, eli sen on sovittava hyvinvointialueen omiin prosesseihin ja käytännön tarpeisiin. Tämä korostaa asiakkaiden ja hyvinvointialueiden ottamista mukaan kehittämiseen jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Keskustelussa nousi esiin myös terveysteknologian käyttöönoton haaste: hyvinvointialueilla voi olla osaamista ja kiinnostusta uusiin ratkaisuihin, mutta tiukka taloudellinen tilanne rajoittaa mahdollisuuksia investoida teknologiaan, vaikka investointi voisi myöhemmin tuottaa säästöjä. Tarvittaisiin parempaa ymmärrystä ratkaisujen kustannusvaikuttavuudesta sekä tiiviimpää vuoropuhelua yritysten ja hyvinvointialueiden välillä.
Puheenvuoro muistutti samalla toimivien markkinoiden merkityksestä. Markkinavalvonta suojaa sekä potilaita että reilua kilpailua: markkinoilla toimivien yritysten on voitava luottaa siihen, että kaikkia koskevat samat vaatimukset ja pelisäännöt.
Yhteinen viesti: luottamus syntyy teoista
Toimitusjohtajafoorumin eri puheenvuoroja yhdisti lopulta vahvasti sama ajatus. Oli kyse yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, laadun johtamisesta, sääntelystä tai asiakassuhteista, luottamus rakennetaan pitkäjänteisesti avoimuudella, osaamisella ja käytännön teoilla.
Terveysteknologiayrityksille sääntely ei parhaimmillaan ole pelkästään vaatimuslista. Kun se otetaan osaksi strategiaa, tuotekehitystä ja johtamista riittävän varhain, se voi vahvistaa laatua, nopeuttaa markkinoillepääsyä ja kasvattaa asiakkaiden luottamusta. Myös vaikuttamisessa onnistuminen rakentuu luottamukselle ja edellyttää, että oikea tieto viedään oikeille ihmisille oikeaan aikaan, ymmärrettävässä muodossa ja avoimesti.