Analyysi: Tämä yrityksen on hyvä tietää puoliväliriihen verolinjauksista
Orpon hallitus julkaisi puoliväliriihessä 23.4.2025 kasvupaketin, joka on pitkälti veropaketti. Paketin tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua. Valtiovarainministeri Riikka Purra totesi tiedotustilaisuudessa, että epävarmuus maailmalla alleviivaa tarvetta kasvutoimille Suomessa.
Yritysten ja yrittäjien verotus:
Veropaketilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä yritystoiminnan sijaintipaikkana, kannustetaan investointeihin ja kasvuun. Yhteisöverokannan kahden prosenttiyksikön lasku herättänee kiinnostusta kansainvälisestikin ja voi houkutella tänne lisää yritystoimintaa. Tappioiden vähennysoikeuden jatkaminen 25 vuoteen helpottaa esimerkiksi startupien, voimakkaasti investoivien ja syklisillä toimialoilla toimivien yritysten toimintaa.
- Yhteisöverokantaa lasketaan 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen (nykyisin 20 prosenttia).
- Suurten kestävien investointien verohyvityksen voimassaoloa jatketaan, jos EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelmaa jatketaan. Samalla otetaan käyttöön mahdolliset laajennukset ja tarkastellaan verohyvitykseen oikeuttavan investoinnin alarajaa.
- Yritysten tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen (nykyisin 10 vuotta).
- YEL-järjestelmään tehdään selvitystyön valmistuttua muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.
Ansiotuloverotus ja alv:
Ansiotuloverotuksen alentamisella parannetaan työnteon kannustimia ja tehdään Suomesta houkuttelevampi paikka työskennellä. Ostovoimaa parantaa myös arvonlisäverotuksen pieni alennus.
- Työn verotusta kevennetään yli miljardilla eurolla 2026–2027, niin että merkittävä osa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.
- Ylimpiä marginaaliveroja alennetaan 52 prosenttiin (nykyisin noin 58–59 prosenttia), mutta samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu.
- Ulkomaisten työntekijöiden ns. avainhenkilöiden lähdeveroa alennetaan 25 prosenttiin (nykyisin 32 prosenttia) ja malli laajennetaan kattamaan Suomen kansalaiset eli paluumuuttajat.
- Hallitus käynnistää työn Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi.
- Elintarvikkeita ja lääkkeitä koskeva 14 prosentin arvonlisäverokanta alenee 13,5 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaverotus:
Perintöveroa ei korvattu luovutusvoittoverotuksella, mutta pienempiä parannuksia tehdään.
- Perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon.
- Lahjaveron alarajaa korotetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon.
- Perintöveron maksuajan korkoa alennetaan korkolain mukaiseen viitekorkoon lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.
- Mahdollistetaan yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennus perintötilanteissa alaikäiselle perilliselle.
Parannuksia yritysjärjestelytilanteisiin ja pääomamarkkinoiden toimivuuteen:
- Osakevaihdon soveltaminen mahdollistuu ETA:n ulkopuolisiin maihin.
- Korjataan yrityskauppojen verotuksen lainkäytössä syntyneitä vääristymiä. Mm. Varainsiirtoverotuksen maksuhetkeä voi lykätä lisäkauppahinnan tilanteissa.
- Otetaan käyttöön EU:n mahdollistamat rahastorakenteet ja tehdään siihen liittyvät tarvittavat veromuutokset (mm. ELTIF-rahastot).
- Kehitetään kansainvälisiä rahastoja vastaava yhtiömuotoinen rahastorakenne.
- Rajoitetusti verovelvollisen sijoittajan ei tarvitse toimittaa Verohallinnolle kotipaikkatodistusta tai muuta selvitystä, vaan soveltaminen perustuisi ensisijaisesti rahaston antamaan ilmoitukseen sijoittajan asuinpaikasta.
- Yleishyödyllisten yhteisöjen ky-muotoisiin pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten säätäminen verovapaaksi vuodesta 2026 alkaen.
- Suomalaisen pääomasijoitustoiminnan edistämiseksi käynnistetään kokonaisarviointiin perustuva uudistustyö.
Pk-yritysten kestäviin investointeihin kaivataan vielä tukea:
- Koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallia ei löydy listalta. Hyvää on se, että isojen kestävien investointien verokannustimen alarajan laskua tullaan tarkastelemaan uudelleen. Pk-yritysten kestävän siirtymän investointien tukemiseksi on löydettävä keinoja.
Veronalennukset rahoitetaan veronkorotuksin ja tehostuksin:
Hallitus toisti tavoitteensa pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä ja tasapainottamisesta. Siten puoliväliriihessä linjattiin myös veronkorotuksista. Tässä ei käydä läpi puoliväliriihessä linjattuja leikkauksia, joita niitäkin on tulossa paljon.
- Hallitus toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen. Kohtuullisuuteen pyritään käyttöönoton porrastuksella niin, että vero voi nousta enintään 20 prosenttiin vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta ”lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi”. Kiinteistöveron kolminkertaistuminen ei kuulosta kohtuulliselta, ja odotamme uutta hallituksen esitystä lausunnoille.
- Valmisteverotusta korotetaan alkoholin, tupakan (nikotiinipussit ja sähkösavukkeet), sekä virvoitusjuomien osalta.
- Kaivosmineraaliveroa korotetaan jo kolmannen kerran.
- Jäteveron veropohjaa laajennetaan.
- Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu.
- Työhuonevähennys poistetaan.
- Työsuhdepolkupyöräetu poistetaan.
- Osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen estäminen
- Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen kuitenkin siten, ettei vähennys kohdistu T&K-tukeen.
- Lisäksi Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaa sääntelyä kehitetään, jotta tarkastusten tehostuminen kasvattaa verotuloja arviolta 100 miljoonaa euroa.
Lisäkorotuksia sähköverosta
Vaikka puoliväliriihipaketissa ei ollut tästä kirjausta, datakeskusten ja kaivosten sähköveron kiristämisen valmistelu jatkuu. Nämä on ehdotettu siirrettäväksi ylempään sähköveroluokkaan, jolloin sähkövero 44-kertaistuisi. Valtiovarainministeriö pyysi asiasta huhtikuun puolivälissä lausuntoja, ja saikin niitä yli 100. Eduskunnalle hallituksen esitys annetaan saamiemme tietojen mukaan vasta syyskuussa. Voimaan korotus tulisi vuoden 2026 alusta.
Puoliväliriihipaketissa on kuitenkin linjaus toivomastamme datatalouden tiekartan laatimisesta.
Perustetaan työ toimialan kanssa datatalouden tiekartan laatimiseksi. Keskustellaan investointien näkymistä, energian riittävyydestä sekä sähköjärjestelmän kestävyydestä. Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa korkean lisäarvon datatalouden investointeja ja tekoälyn kehittymistä. Hallituksen päämääränä on turvata kaikille investoinneille kilpailukykyinen ja ennustettava toimintaympäristö samalla, kun kuluttajalle turvataan edullinen ja riittävä energia.
Kaivosten osalta veronkorotuksia on tiedossa ylenpalttisesti: kaivosmineraaliveroa päätettiin korottaa 50 miljoonalla eurolla, vaikka edellisetkään kaksi korotusta eivät ole tulleet voimaan. Kiinteistöveron korotukset ja sähköveron korotukset tulevat tähän päälle, ehkä myös jäteveron laajennus. Toivomme, ettei yhteen toimialaan kohdistettaisi näin kohtuuttoman montaa veronkiristystä. Kaivokset ovat olennaisessa roolissa sähköistymisessä, kestävässä siirtymässä sekä Suomen resilienssin ja turvallisuuden rakentamisessa.
Lopuksi:
Suuressa kuvassa tarkastellen hallituksen antama veropaketti on positiivinen, kasvua ja kilpailukykyä tukeva kokonaisuus. Suurten kansainvälistäkin huomiota herättävien uudistusten, kuten yhteisöveron alentaminen lisäksi, on myönteistä, että verotusta on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman laajasti ja tehty päätöksiä myös pienemmistä, mutta vaikuttavista verolakimuutoksista.
Lisätietoja
Lue lisää Teknologiateollisuuden tiedotteesta: Hallitus teki merkittävän kasvulähdön – Rapistuva osaamispääoma yhä iso kasvun uhka
