Tarve ajantasaiselle ja käytännönläheiselle TES-osaamiselle on kasvanut
Työehtosopimusten soveltaminen ei ole pelkästään määräysten tuntemista. Käytännön työssä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa tarvitaan ymmärrystä esimerkiksi työajoista, palkkauksesta, poissaoloista, paikallisesta sopimisesta tai työsuhteen päättämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kun työehdot halutaan järjestää oikein ja yhdenmukaisesti, tarvitaan sekä tietoa että varmuutta soveltaa sitä käytäntöön.
– Työehtosopimusten soveltamiseen liittyvät kysymykset ovat arkipäivää monissa jäsenyrityksissämme. Halusimme tuoda TES-osaamisen kehittämiseen nykyaikaisen ja joustavan vaihtoehdon, joka tukee oppimista työn ohessa. Kyse ei ole pelkästään työehtosopimusten sisällön opiskelusta, vaan niiden käytännön soveltamisen harjoittelusta. Näin kattavaa verkkokoulutusta työehtosopimusten soveltamisesta ei ole ollut aiemmin tarjolla, kertoo Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Johanna Laine.
Kattava kokonaisuus HR:n, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden tueksi
TES-osaaja on suunnattu erityisesti jäsenyritysten HR-ammattilaisille, mutta se soveltuu myös esihenkilöille ja asiantuntijoille, joiden työnkuvaan kuuluu HR- ja työsuhdeasioiden hoitaminen. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä aiempaa syvällistä työehtosopimusosaamista, joten siitä hyötyvät myös henkilöt, jotka haluavat vahvistaa perustietojaan ja rakentaa osaamistaan järjestelmällisesti.
Koulutusohjelma muodostaa johdonmukaisen oppimispolun työehtosopimusten perusteista vaativampiin soveltamistilanteisiin. Sisällöt on rakennettu tukemaan erityisesti käytännön työssä tarvittavaa osaamista, jotta osallistuja pystyy hyödyntämään oppimaansa suoraan omassa työssään.
Kyseessä on ensimmäinen näin kattava verkkokoulutus teknologiateollisuuden työehtosopimusten soveltamisesta.
Oppimista omaan tahtiin työn ohessa
Koulutusohjelma toteutetaan kokonaan verkossa Howspace-oppimisympäristössä. Oppiminen tapahtuu Teknologiateollisuuden asiantuntijoiden laatimien videoiden, materiaalien, tehtävien, testien ja harjoitusten avulla. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään pelillisiä elementtejä, jotka tukevat oppimista ja tekevät osaamisen kehittämisestä aiempaa osallistavampaa.
Osallistuja voi edetä omaan tahtiinsa ja jatkaa opiskelua siitä, mihin on viimeksi jäänyt.
Ohjelma koostuu 12 moduulista, jotka muodostavat johdonmukaisen oppimispolun työehtosopimusten perusteista vaativampiin soveltamistilanteisiin. Sisällöissä käsitellään muun muassa palkkausta, työaikaa, poissaoloja, paikallista sopimista sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä kysymyksiä.
Hyötyä sekä osallistujalle että yritykselle
Koulutuksen tavoitteena on lisätä varmuutta työehtosopimusten tulkintaan ja soveltamiseen sekä tukea arjen päätöksentekoa erilaisissa henkilöstötilanteissa. Samalla se auttaa rakentamaan organisaatioon yhtenäisiä toimintatapoja ja vähentämään virhetulkintoihin liittyviä riskejä.
– Yhtenäinen osaaminen auttaa varmistamaan, että työehtosopimuksia sovelletaan johdonmukaisesti eri tilanteissa. Kun työehtosopimusten soveltamiseen liittyvä osaaminen vahvistuu, myös arjen päätöksenteko helpottuu ja tulkintatilanteisiin löytyy ratkaisuja aiempaa varmemmin. Tämä hyödyttää sekä yksittäistä asiantuntijaa että koko organisaatiota, Laine sanoo.
Sertifikaatti osoittaa osaamisen
Koulutusohjelmaan sisältyy kolme koetta, joiden avulla osallistuja voi osoittaa osaamisensa työehtosopimusten soveltamisesta. Virallinen TES-osaaja-sertifikaatti myönnetään osallistujille, jotka suorittavat hyväksytysti kaikki koulutusohjelman moduulit sekä koulutukseen kuuluvat kokeet. Sertifikaattia voi hyödyntää esimerkiksi oman osaamisen esittelyyn LinkedInissä.
Koulutusohjelman voi suorittaa myös ilman kokeita. Tällöin osallistuja saa käyttöönsä kaikki koulutuksen sisällöt ja voi kehittää osaamistaan, mutta sertifikaattia ei myönnetä.
Tutustu koulutusohjelmaan ja ilmoittaudu
TES-osaaja on tarkoitettu Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten käyttöön. Koulutusohjelma tarjoaa käytännönläheisen ja joustavan tavan vahvistaa työehtosopimusosaamista sekä kehittää valmiuksia toimia erilaisissa työelämän tilanteissa.
DIGITALEUROPEn järjestämässä verkkotilaisuudessa käsitellään Euroopan innovaationeuvoston (EIC) ja Euroopan investointirahaston (EIF) uusia rahoitusmahdollisuuksia innovatiivisille teknologiayrityksille. Ohjelmassa esitellään ajankohtaisia muutoksia EU:n rahoitusinstrumentteihin sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille.
Tilaisuuden ensimmäisessä osiossa käydään läpi Euroopan innovaationeuvoston työohjelmaan tehtyjä muutoksia. Esillä ovat muun muassa EIC Accelerator -ohjelman avautuminen dual-use- ja puolustusteknologioille sekä uusi EIC STEP Scale Up -rahoitushaku puolustusteknologioille. Lisäksi osallistujat saavat käytännön tietoa siitä, millaisia uusia mahdollisuuksia muutokset avaavat innovatiivisille yrityksille.
Tilaisuuden toisessa osiossa esitellään EIF Tech Champions Initiative -aloite, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan teknologiayritysten kasvurahoitusta ja tukea eurooppalaista innovaatioekosysteemiä.
Asiantuntijapuhujina toimivat Marco Grancagnolo, EIC Acceleratorin sektorijohtaja, sekä Karine Cenci, Euroopan investointirahaston toimitusjohtajan kabinetin päällikkö. Tilaisuus sisältää kysymys- ja vastausosuuden.
Tilaisuuden tiedot
Aika: torstai 16.7.2026 klo 15.00–16.00 Suomen aikaa (14.00–15.00 CEST)
Järjestäjä: DIGITALEUROPE
Alusta: Microsoft Teams
Kohderyhmä: erityisesti dual-use- ja puolustusteknologioita kehittävät yritykset, deep tech -yritykset, kasvuyritykset sekä muut EU-rahoituksesta kiinnostuneet toimijat.
Kirjaudu jäsensivustolle alta osallistuaksesi tilaisuuteen.
Kasvu ja uudistuminen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti viime syyskuussa kunnianhimoisen Pro Ukraina -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on saada yli 200 suomalaista yritystä mukaan Euroopan historian suurimpaan jälleenrakennusurakkaan vastuullisesti, ilman byrokratiaa, erittäin matalin kustannuksin sekä kestävästi ja eurooppalaisin periaattein. Projektiin on lähtenyt ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana jo yli 90 yhtiötä. Samalla testataan vienninedistämisen uutta toimintamallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan onnistuneita käytäntöjä pk-yritysten kansainvälistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Toimintamalli perustuu kahdelle tukijalalle:
Suomen päässä jalkaudutaan laajamittaiseen vientiyritysten aktivointiin.
Kiovasta käsin tuotetaan yrityksille konkreettisia markkinaselvitys- ja kumppaninhakupalveluita.
EK aktivoi ja sparraa suomalaisia vientiyrityksiä kenttätyöllä Suomessa ja Ukrainassa
Yrityksille tehdään markkinaselvityksiä ja kumppaninhakupalveluita suoraan Kiovasta käsin yhteistyössä EastCham Finlandin kanssa. Hanke testaa uutta vientimallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan pk-yritysten kansainvälistymisen parhaita käytäntöjä.
Miksi nyt?
Ukraina tarvitsee apua eritoten tuhottujen asuntojen, koulujen, sairaaloiden, kuljetus- ja energiainfrastruktuurin sekä teollisuuslaitosten uudelleenrakentamiseen. Ukraina on määritellyt uudelleenrakentamisensa johtoajatukseksi Build Back Better -periaatteen. Suomalaisyritykset pystyvät tarjoamaan näihin odotuksiin vastaavaa huippuosaamista muun muassa energiaratkaisuissa, telekommunikaatiossa ja kyberturvassa, teollisissa tuotantolaitteissa ja kaivosteknologiassa, rakentamisen ratkaisuissa sekä väestönsuojissa.
”Ukrainasta voi tulla merkittävä kasvumahdollisuus monelle pk-yritykselle. Ukraina voi tarjota Suomelle jopa 1–2 miljardin euron vuosittaisen lisävientipotentiaalin seuraavan vuosikymmenen aikana”, sanoo EK:n johtaja Petri Vuorio.
Kenelle?
Kaikille suomalaisyrityksille. Erityisesti pk-yrityksille, jotka haluavat kasvaa, kansainvälistyä ja olla mukana rakentamassa vakaampaa Eurooppaa ja uutta Ukrainaa.
Valinnat vahvistavat Teknologiateollisuuden mahdollisuuksia vaikuttaa eurooppalaiseen teollisuus-, innovaatio- ja teknologiapolitiikkaan aikana, jolloin yhä useammat suomalaisille teknologiayrityksille tärkeät päätökset tehdään EU-tasolla.
– Teknologiateollisuuden jäsenyritysten kannalta merkittäviä asioita ratkaistaan yhä useammin kansainvälisillä kentillä, EU-sääntelyllä sekä EU-rahoituksella. Siksi meidän tulee olla siellä, missä asioista keskustellaan, vaikutuksia arvioidaan, kumppanuuksia rakennetaan ja kannoista päätetään, Susiluoto muistuttaa.
Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, ja yli puolet viennistä suuntautuu Euroopan unionin sisämarkkinoille. EU:n toiminnalla on ratkaiseva merkitys suomalaisille työpaikoille, yritysten kasvulle ja koko Euroopan kilpailukyvylle. Samalla turvallisuuden, varautumisen ja strategisen autonomian vahvistaminen ovat nousseet yhä keskeisemmäksi osaksi Euroopan teollisuus- ja kilpailukykypolitiikkaa.
Teknologiateollisuus vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisissa kattojärjestöissä
DIGITALEUROPE ja Orgalim ovat Teknologiateollisuuden tärkeimmät eurooppalaiset kattojärjestöt ja keskeisiä vaikuttamiskanavia Brysselissä. Teknologiateollisuuden asiantuntijat ja johto osallistuvat aktiivisesti molempien järjestöjen toimintaan, johtavat useita työryhmiä sekä osallistuvat järjestöjen kantojen ja linjausten valmisteluun, joilla vaikutetaan EU-tason päätöksentekoon.
Kattojärjestöjen kautta suomalaisen teknologiateollisuuden näkemyksiä voidaan edistää osana laajempaa eurooppalaista yhteistyötä. Järjestöjen lisäksi Teknologiateollisuus tekee suoraa vaikuttamistyötä EU-instituutioiden suuntaan sekä rakentaa erilaisia eurooppalaisia kumppanuuksia ja koalitioita jäsenyritystensä tavoitteiden edistämiseksi.
”Oli ilo ja kunnia tulla vaaleilla valituksi näihin kahteen merkittävään kansainväliseen hallitustehtävään. Teknologiateollisuudelle ja teknologia-alan yrityksille DIGITALEUROPE ja Orgalim ovat tärkeimpiä pelipaikkojamme”, Susiluoto sanoo.
DIGITALEUROPE vaikuttaa Euroopan digitaaliseen tulevaisuuteen
DIGITALEUROPE on Euroopan johtava digitaalisen talouden toimialajärjestö. Se edustaa yli 56 000 Euroopassa toimivaa yritystä ja tekee tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden sekä muiden keskeisten kumppaneiden kanssa Euroopan teknologisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Mukana on sekä kansainvälisiä teknologiayrityksiä että kansallisia toimialajärjestöjä eri puolilta Eurooppaa.
Tällä hetkellä DIGITALEUROPEn työpöydällä ovat muun muassa Euroopan teknologinen itsenäisyys, tekoälykehitys, sääntelyn keventäminen sekä EU-rahoituksen kohdentaminen yritysten kannalta vaikuttavalla tavalla. Keskusteluissa ovat vahvasti esillä myös Ukrainan tukeminen sekä transatlanttisten suhteiden kehitys.
DIGITALEUROPEn hallitus vastaa järjestön strategisesta suunnasta, hallinnosta ja jäsenistön etujen edistämisestä.
Orgalim edistää Euroopan teknologiavalmistavan teollisuuden kilpailukykyä
Orgalim on Euroopan teknologiavalmistavan teollisuuden keskeinen edunvalvoja Brysselissä. Sen jäsenet työllistävät yhteensä lähes 12 miljoonaa ihmistä, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 3 000 miljardia euroa ja ne vastaavat noin kolmanneksesta EU:n valmistavan teollisuuden viennistä.
Orgalimissa tehdään parhaillaan työtä erityisesti teollisuuden sähköistymisen edistämiseksi sekä arvioidaan geopolitiikan vaikutuksia vähähiiliseen siirtymään, Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn ja energiajärjestelmien resilienssiin. Ajankohtaisia vaikuttamisteemoja ovat ilmastopolitiikka, päästökaupan kehittäminen, Euroopan teknologinen itsenäisyys, kilpailukyky sekä sisämarkkinoiden vahvistaminen.
Susiluodon mukaan juuri näissä kysymyksissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös suomalaisiin teknologiayrityksiin tulevina vuosina.
PFAS-yhdisteitä käytetään monenlaisissa sovelluksissa ja tuotteissa niiden ominaisuuksien vuoksi, minkä vuoksi ne ovat vaikeasti korvattavissa lukuisissa teknologisissa komponenteissa ja käyttöyhteyksissä – ne kestävät korkeita lämpötiloja, painetta, kulutusta ja muita ääriolosuhteita.
PFAS-yhdisteiden käyttökohteet vaihtelevat suuresti teollista toimintaa harjoittavien yrityksien liiketoiminnassa. PFAS-yhdisteille korvaavien vaihtoehtojen selvittäminen satoja tuoteperheitä koskien on jo itsessään yritykselle merkittävä haaste, puhumattakaan satojen komponenttien ja osien korvaamisesta tuotteissa, tuotantolaitteistoissa ja prosessikemikaaleissa.
Monissa tapauksissa tällä hetkellä saatavilla olevat vaihtoehtoiset yhdisteet eivät yllä samalle suoritustasolle kuin PFAS-yhdisteet ja niiden kestävyys on käytännössä heikompi, mikä saattaa lisätä turvallisuusriskejä ihmisille ja ympäristölle. Tämän lisäksi laaja PFAS-rajoitus saattaisi vaikeuttaa EU:n kiertotaloustavoitteiden saavuttamista, jos vara- ja korjattujen osien saatavuus vaikeutuu.
Teknologiateollisuus ry:n pääviestit SEACille
Lähestymistapa: Teknologiateollisuus kannattaa laajan PFAS-rajoituksen sijaan kohdennettua, riskiperusteista lähestymistapaa, jossa sääntelytoimet kohdistetaan riskialtteimpiin PFAS-käyttöihin ja elinkaarivaiheisiin.
Poikkeukset: Määräaikaiset poikkeukset tulisi korvata toistaiseksi voimassa olevilla, tapauskohtaisilla poikkeuksilla erityisesti turvallisuuskriittisissä sovelluksissa, joissa vaihtoehtoja ei ole saatavilla.
Raja-arvot: Pitoisuusrajat tulisi rajata koskemaan vain tarkoituksellisesti lisättyjä PFAS-yhdisteitä, sillä esitetyt raja-arvot olisivat epätarkoituksenmukaiset ja vaikeasti valvottavat.
Kiertotalous: Jo markkinoille saatettujen tuotteiden korjaus, kunnostus ja varaosien saatavuus tulisi rajata PFAS-rajoituksen ulkopuolelle, sillä ne toimivat keskeisinä edellytyksinä EU:n kiertotaloustavoitteiden saavuttamiselle.
Flouropolymeerit: tulisi jättää PFAS-rajoituksen ulkopuolelle sovelluksissa, joissa vaihtoehtoja ei ole, sillä rajoittamisesta koituvia hyötyjä ei ole selkeästi osoitettu.
Riskienhallintakeinot: PFAS-hallintasuunnitelmat tulisi kohdistaa vain korkean päästöpotentiaalin laitoksiin, ja hallinnollisen taakan näkökulmasta yrityskohtainen suunnitelma olisi laitoskohtaisia suunnitelmia tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto.
Seuranta- ja raportointi: Seuranta- ja raportointivelvoitteiden tulisi olla oikeasuhtaiset ja tarkoituksenmukaiset ottaen huomioon digitaalista tuotepassia koskeva kehitys sekä mahdollisia tuotemerkintöjä rajoittava tilanpuute pakkauksissa ja tuotteissa.
Tiivistelmä Teknologiateollisuus ry:n vastauksesta SEAC-konsultaatioon (25.5.)
Lähestymistapa
Teknologiateollisuus tunnustaa ehdotetun PFAS-rajoituksen ympäristö- ja terveyshyödyt. Teknologiateollisuus kuitenkin huomauttaa, että PFAS-yhdisteiden pysyvyys (haitallisuudestaan huolimatta) on myös monen teollisen sovelluksen lämmönkestävyyden ja pitkän käyttöiän taustalla, minkä vuoksi ne ovat vaikeasti korvattavissa. Teknologiateollisuus yhtyy SEACin näkemykseen siitä, että yhdenmukainen EU:n laajuinen lähestymistapa on perusteltu sisämarkkinoiden toimivuuden ja rajat ylittävien ympäristö- ja terveysriskien hallinnan kannalta.
Teknologiateollisuus kannattaa laajan PFAS-rajoituksen sijaan kohdennettua, riskiperusteista lähestymistapaa, jossa sääntelytoimet kohdistetaan niihin käyttöihin ja päästöreitteihin, jotka tosiasiallisesti aiheuttavat PFAS-altistumista tai riskin siitä. Monet teollisuuden PFAS-käytöistä ovat suljettuina teknisissä järjestelmissä, jolloin päästöt normaalikäytössä ovat vähäiset mutta muutoskustannukset korkeat. Rajoituksen tulisi siksi kohdistua ensisijaisesti riskialtteimpiin käyttöihin ja elinkaarivaiheisiin, joihin liittyy suuri päästöpotentiaali. SEACin lausuntoluonnoksen lähestymistapaan sisältyy liiallisen yleistämisen riski, mikä saattaa johtaa suhteettomiin seurauksiin tapauksissa, joissa PFAS-yhdisteiden korvaaminen ei ole teknisesti toteutettavissa esitetyissä aikatauluissa.
Teknologiateollisuus pitää kohdennettua ja riskiperusteista PFAS-rajoitusta oikeasuhtaisempana lähestymistapana kuin SEACin ehdottamaa laajaa PFAS-rajoitusta käyttökohtaisine ja pääosin määräaikaisine poikkeuksineen. Rajoituksen tulisi olla tarkemmin kohdennettu ja riskiperusteinen, keskittyen niihin PFAS-käyttöihin, joihin sisältyy suuri päästöpotentiaali ja jotka tosiasiallisesti aiheuttavat ympäristöaltistumista. SEACin lausuntoluonnoksen lähestymistapaan sisältyy liiallisen yleistämisen riski, mikä saattaa johtaa suhteettomiin seurauksiin tapauksissa, joissa PFAS-yhdisteiden korvaaminen ei ole teknisesti toteutettavissa esitetyissä aikatauluissa.
Tarkoituksenmukaisempi ratkaisu voisi olla ennalta määrätyt tarkistukset esimerkiksi 7–10 vuoden kohdalla. Mikäli tarkistuksissa tunnistetaan kaupallisesti saatavilla olevia vaihtoehtoja, rajoitus voitaisiin asettaa tietyn siirtymäajan jälkeen. Mikäli toimivia vaihtoehtoja ei olisi, tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevia poikkeuksia, joita tarkasteltaisiin säännöllisesti selkeiden ja läpinäkyvien kriteerien perusteella.
Poikkeukset
PFAS-yhdisteiden käytön tulisi olla sallittua niin kauan kuin teknisesti soveltuvia vaihtoehtoja ei ole saatavilla. SEACin lopullisessa lausunnossa tulisi antaa enemmän painoarvoa käyttökohtaisille arvioinneille ja realistisille siirtymäpoluille erityisesti teollisuusturvallisuuden kannalta. Vaihtoehtojen saatavuuteen sekä suorituskykyyn liittyvät epävarmuustekijät tulisi myös ottaa selkeämmin huomioon.
SEACin lausuntoluonnoksen mukainen rajoitus johtaisi ennakoimattomuuteen, koska PFAS-yhdisteitä käytetään laajalti erilaisissa komponenteissa ja sovelluksissa. Arvoketjun jälkipäässä olevien yritysten olisi käytännössä erittäin raskasta seurata vaihtoehtojen kehitystä ja niihin liittyviä poikkeuksia. Lisäksi alakohtaisten arviointien puuttuminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa aiemmin tunnistamaton käyttökohde kiellettäisiin ilman tietoa siitä, voiko lisäpoikkeuksia hakea ja miten.
Teknologiateollisuus pitää toistaiseksi voimassa olevia poikkeuksia oikeasuhtaisempina kuin lausuntoluonnoksessa esitettyjä määräaikaisia poikkeuksia. Poikkeus ei saisi raueta, jos teknisesti ja taloudellisesti soveltuvaa PFAS-vapaata vaihtoehtoa ei ole osoitettu olevan saatavilla vaaditussa laajuudessa ja laadussa, ja jos poikkeuksen raukeaminen johtaisi välttämättömien tuotteiden poistumiseen markkinoilta ilman riittävää siirtymäaikaa.
Hyväksyttävän suorituskyvyn heikkenemisen näkökulmasta (acceptable loss of performance) on varmistettava, ettei ihmishenkiä vaarantavilla aloilla tehdä kompromisseja. Muillakaan aloilla suorituskyvyn heikkenemistä ei tulisi hyväksyä, jos se vaarantaa EU:n kilpailukyky tai kestävyystavoitteet. Nämä näkökohdat pätevät erityisesti teollisiin prosesseihin, joissa vakaat olosuhteet ovat välttämättömiä laadun tai energiatehokkuuden kannalta.
Raja-arvot
Kiinteiden materiaalien erittäin tiukka 25 ppb:n raja-arvo tulisi korvata selkeämmällä 0,1 painoprosentin rajalla, jota sovellettaisiin ainoastaan silloin, kun PFAS-yhdisteitä on tarkoituksellisesti lisätty valmistuksessa. Nesteiden ja kaasujen raja-arvojen tulisi olla korkeammat, jotta mittaaminen on käytännössä mahdollista eikä rajoitus kohdistu tuotteisiin, joihin PFAS-yhdisteitä ei ole tarkoituksellisesti lisätty. Rajoituksen tulisi koskea ainoastaan tarkoituksellisesti lisättyjä PFAS-yhdisteitä, ei tahattomia jäämiä, koska kaikkien EU:n markkinoilla olevien tuotteiden testaaminen ei ole mahdollista.
Lausuntoluonnoksessa SEACin ehdottamat raja-arvot ovat tiukat ja niiden valvonta olisi käytännössä erittäin vaikeaa. Erityisesti tietyntyyppisten PFAS-yhdisteiden ja monimutkaisten tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen edellyttäisi kallista testausta ilman varmuutta lopputuloksesta. Laajaan aineistomäärittelyyn perustuva rajoitus ei automaattisesti tarkoita tehokasta valvontaa käytännössä.
Kiertotalous
Teknologiateollisuus korostaa, että jo markkinoille saatettujen tuotteiden varaosien, korjauksen, kunnostuksen ja jälleenmyynnin tulisi olla selkeästi rajattu PFAS-rajoituksen ulkopuolelle asiaa koskevassa jatkovalmistelussa (repair as produced). Tämä johtuu siitä, että tiukat rajoitukset varaosien käytölle saattaisivat estää tiettyjen tavaroiden ja aineiden uudelleenkäytön, mikä voisi lyhentää tuotteiden käyttöikää, asettaa kalliita huoltovaatimuksia, lisätä jätteen syntymistä ja heikentää edellytyksiä saavuttaa EU:n kiertotaloustavoitteet.
Koska monet PFAS-yhdisteistä riippuvista järjestelmistä on tarkoitettu toimimaan vuosikymmeniä, varaosien ja huoltoon soveltuvien komponenttien saatavuuden jatkuvuus on Euroopan kilpailukyvyn näkökulmasta ratkaisevan tärkeää. Tuotteiden ja varaosien yhteensopivuus sekä vaatimustenmukaisuuden testaus vaarantuisivat ilman selkeää rajausta PFAS-rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Fluoropolymeerit
Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan SEAC ei ole selkeästi osoittanut fluoropolymeerien rajoittamisesta koituvia hyötyjä. Fluoropolymeerejä käytetään teollisuudessa laajalti, ja ne on tunnistettu pysyviksi mutta ei-kertyviksi. Tämän lisäksi niiden päästöt aiheutuvat pääasiassa valmistus- ja jätehuoltovaiheiden aikana. Tästä syystä on epäselvää, miksi rajoitustoimia ei kohdistettaisi tarkemmin näihin elinkaaren vaiheisiin.
Teollisen merkityksensä vuoksi fluoropolymeerit tulisi lähtökohtaisesti jättää rajoituksen ulkopuolelle sovelluksissa, joissa teknisesti toimivia ja turvallisempia vaihtoehtoja ei ole olemassa. Tyypillisissä teollisissa käyttökohteissa fluoropolymeerejä ja muita PFAS-yhdisteitä sisältävät tuotteet eivät aiheuta merkittäviä päästöjä käytön aikana, kun taas valmistus- ja käyttöiän päättymisvaiheiden mahdolliset riskit on tarkoituksenmukaisempaa käsitellä olemassa olevan päästö-, työturvallisuus- ja jätelainsäädännön nojalla.
Riskienhallintakeinot
Laitoskohtaisia PFAS-hallintasuunnitelmia voitaisiin soveltaa oikeasuhtaisena ratkaisuna korkean päästöpotentiaalin teollisille laitoksille sen sijaan, että PFAS-hallintasuunnitelmat asetettaisiin laaja-alaiseksi velvoitteeksi erilaisille teollisuuden toimijoille ja valmistajille yleisen PFAS-rajoituksen perusteella.
Vaikka laitoskohtaisia PFAS-hallintasuunnitelmia voidaan periaatteessa tukea päästöjen hallinnan parantamiseksi, ne saattaisivat kuitenkin aiheuttaa merkittävän hallinnollisen taakan erityisesti useamman laitoksen omistaville yrityksille. Käytännössä koko yrityksen kattava PFAS-hallintasuunnitelma voisi olla laitoskohtaisia suunnitelmia käytännöllisempi. Oikeasuhtainen lähestymistapa kohdistuisi korkean päästöpotentiaalin laitoksiin ja sallisi joustavuuden toteutuksessa.
Seuranta ja raportointi
Teknologiateollisuus ei kannata seuranta- ja raportointivelvoitteiden toteuttamista tuotemerkintävaatimusten kautta kaikilla toimialoilla. Yksittäinen tuote voi kuulua useisiin PFAS-luokkiin ja sovelluksiin, joihin kuhunkin voi soveltua eri siirtymäajat. Tämä johtaisi liialliseen tietomäärään tuotemerkinnöissä ja tekisi merkinnöistä käytännössä mahdottomia tilan puutteen vuoksi. Tuotemerkintöjä koskeva vaatimus lisäisi eurooppalaisten yritysten hallinnollista taakkaa ja aiheuttaisi päällekkäistä työtä, erityisesti kun otetaan huomioon tulevat digitaalisia tuotepasseja koskevat vaatimukset.
Raportointivaatimukset voisivat kattaa esim.: (i) poikkeuksen piiriin kuuluvat PFAS-yhdisteet ja käyttökohteet; (ii) poikkeuksen nojalla markkinoille saatetut määrät; sekä (iii) saatavilla olevat arviot päästöistä tai päästöreiteistä. On selvää, että mitä yksityiskohtaisempia raportointivaatimukset ovat, sitä vaikeampaa niiden noudattaminen on käytännössä ja sitä suuremmiksi muodostuvat yrityksille aiheutuvat kustannukset.
Euroopan komissio julkaisi 3. kesäkuuta tiedonannon teknologisesta suvereniteetista. Tiedonanto kytkee teknologisen suvereniteetin EU:n kasvustrategiaan mutta painottaa, ettei sillä tarkoiteta omavaraisuutta tai protektionismia.
Kyse on kyvystä kehittää ja hallita kriittisiä teknologioita, infrastruktuuria ja datavarantoja, kasvattaa niiden mittakaavaa sekä vähentää riippuvuutta yksittäisistä EU:n ulkopuolisista toimittajista hajauttamalla toimitusketjuja. Päämääränä on Euroopan oma teknologiakokonaisuus, joka ulottuu siruista pilvipalvelujen kautta tekoälyyn.
”Suvereniteettipaketti” koostuu neljästä aloitteesta:
Aloitteita tukevat läpileikkaavat keinot: sääntelyn keventäminen, osaaminen ja investointirahoitus.
Rahoituksen turvaaminen ratkaisevaa
Teknologiateollisuus pitää tiedoksiannon suuntaa tervetulleena. Kun suvereniteetti ymmärretään avoimuudeksi ja kyvyksi tehdä omia valintoja eikä linnoittautumiseksi rajojen taakse, se sopii hyvin Suomen kaltaiselle pienelle ja vientivetoiselle taloudelle.
Vaikeat kysymykset koskevat keinoja: rakentuuko paketti luotettavien kumppanuuksien ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varaan vai ohjaako se valintoja alkuperän ja vaikeaselkoisten sääntöjen perusteella niin, että sisämarkkinat pirstoutuvat ja byrokratia kasvaa?
Yhtä ratkaisevaa on turvata riittävän vahva rahoitus EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja sen yhteyteen perustettavasta Euroopan kilpailukykyrahastosta. Lopputulos riippuu siitä, miten nämä valinnat tehdään.
Suomen kannalta kaksi aloitetta erottuu joukosta: CADA muuttaa datakeskusten ja pilvipalvelujen pelisääntöjä ja sirusäädös 2.0 liittyy useaan Suomen puolijohdealan vahvuuteen.
Komission ehdotus pilvipalveluja ja tekoälyä edistäväksi säädökseksi pyrkii vähentämään EU:n riippuvuutta unionin ulkopuolisista pilvipalvelutoimijoista ja vahvistamaan eurooppalaista pilvi- ja tekoälyekosysteemiä. Pilvipalvelujen osalta ehdotuksen keskiössä ovat julkiset hankinnat, avoin lähdekoodi ja eurooppalaisen pilvitarjonnan vahvistaminen.
Ehdotus loisi EU:lle yhteisen pilvipalvelujen suvereniteettikehikon. Pilvipalvelut jaettaisiin neljään varmuustasoon sen mukaan, miten hyvin ne täyttävät muun muassa datan sijaintia, palveluntarjoajan ja alihankkijoiden sijoittumista, kyberturvaa, teknistä tukea, ohjelmistojen toimitusketjua ja kolmansien maiden määräysvaltaa koskevat vaatimukset. Korkeammat tasot soveltuisivat erityisesti kriittisiin julkisiin tehtäviin ja arkaluonteiseen dataan.
Julkisen sektorin hankinnoissa pilvipalveluilta edellytettäisiin vähintään alinta eurooppalaista varmuustasoa. Jos jäsenvaltion tai EU-toimielimen riskinarviointi osoittaa, että kyse on yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta merkittävästä toiminnasta, hankinnoissa olisi käytettävä korkeampia varmuustasoja.
Aloitteessa ehdotetaan myös eurooppalaisten pilvipalvelujen yhteenliittymää (EuroCloud Federation), jonka tarkoituksena on helpottaa julkisen sektorin pilvipalvelujen ja kapasiteetin jakamista EU:ssa. Komissio voisi lisäksi toteuttaa yhteishankintoja EU-toimielinten, jäsenvaltioiden hankintayksiköiden ja muiden osallistuvien organisaatioiden puolesta. Avoimen lähdekoodin asemaa vahvistettaisiin julkisella sektorilla. EU-toimielinten ja julkisen sektorin elinten tulisi edistää avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä.
Suomen kannalta ehdotus on tärkeä erityisesti pilvipalvelujen, kyberturvallisuuden, ohjelmistokehityksen ja julkisten hankintojen näkökulmasta. Jatkokäsittelyssä olennaista on varmistaa, että suvereniteettivaatimukset pysyvät riskiperusteisina ja suhteellisina, eivätkä ne lisää tarpeetonta hallinnollista taakkaa tai kavenna kilpailua enemmän kuin turvallisuus edellyttää.
Ehdotuksessa käsitellään myös Euroopan datakeskuskapasiteetin kolminkertaistamiseen tähtääviä toimia. Viestimme tästä lisää lähiaikoina, kun aiheeseen liittyvät datakeskusten energiatehokkuussäännöt julkaistaan.
Euroopan komission ehdotus sirusäädökseksi 2.0 etenee suuntaan, jota Suomen puolijohdeteollisuus on peräänkuuluttanut. Ensimmäinen sirusäädös synnytti pilottilinjoja, osaamiskeskuksia ja suunnittelualustan sekä houkutteli yli 52 miljardin euron investoinnit. Silti Eurooppa valmistaa yhä alle kymmenesosan maailman siruista. Uudistuksella komissio yrittää kuroa tämän kuilun umpeen, ja sisällöltään ehdotus onnistuu monessa. Säädöksen kolmen pilarin rakenne säilyy ja terävöityy.
Pilarit pähkinänkuoressa:
Pilari I – Siruja Euroopalle -aloite 2.0: Rakentaa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa läpi arvoketjun: suunnittelu ja avoin suunnittelualusta, pilottilinjat, kvanttisirut, osaamiskeskukset, Chips Fund -rahoitus kasvuyrityksille sekä uutena painopisteenä myös fotoniikka. Uutuutena mukana on kysyntää luova kokonaisuus: Grand Challenges -missiot, Demand Accelerators ja Demand Forum sekä innovatiiviset julkiset hankinnat, jotka yhdistävät sirunvalmistajat niiden asiakkaisiin.
Pilari II – Toimitusvarmuus ja kysyntä: Luo kaksi tunnustusreittiä, eurooppalaiset puolijohdeteknologia-aloitteet ja strategiset projektit, jotka mahdollistavat jäsenmaiden ja EU:n yhteisiä panostuksia eurooppalaiseen sirutuotantokapasiteettiin. Pilari nopeuttaa myös luvitusta, perustaa puolijohdealan huippualueet ja tuo toimitusvarmuusvaatimukset julkisiin hankintoihin.
Pilari III – Seuranta ja kriisinhallinta: Kartoittaa arvoketjun riippuvuudet ja pullonkaulat, rakentaa yritystenvälisen tiedonjakoalustan puolijohdealan toimitusketjun resilienssin parantamiseen ja säilyttää korkean kynnyksen kriisivälineet, kuten etusijatilaukset ja yhteishankinnat.
Hallinnon ytimessä on edelleen neuvoa-antava Euroopan puolijohdeneuvosto, jonka rinnalle puolijohteiden teollisuusallianssi tuodaan pysyväksi osaksi rakennetta.
Alkuperäiseen sirusäädökseen verrattuna keskeisin yksittäinen uudistus koskee ensimmäistä laatuaan olevia laitoksia (first-of-a-kind): erityisasema laajenee pelkästä valmistuksesta koko arvoketjuun eli laitteisiin, materiaaleihin, paketointiin ja sirusuunnitteluun.
Ehdotus osuu kokonaisuudessaan hyvin Suomen vahvuuksiin, jotka olemme koonneet Chips from the North -strategiaamme: sirusuunnittelu, MEMS-komponentit ja anturit, fotoniikka, kvanttiteknologia sekä edistyneet materiaalit ja prosessit.
Ehdotuksen avoimet kohdat:
Säädöksen rahoitus ratkaistaan vasta EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä 2028–2034 ja Euroopan kilpailukykyrahastossa, joista neuvotellaan erikseen.
Kapasiteetille, investoinneille ja osaamiselle ei aseteta sitovia tavoitteita.
Osaajapula jätetään muiden välineiden ratkaistavaksi.
Seuraavaksi neuvosto ja parlamentti muodostavat kantansa, ja sen jälkeen lopullisesta tekstistä neuvotellaan. Jatkamme vaikuttamista kahdella rintamalla: paremman ja tarkoituksenmukaisemman sääntelyn sekä kunnianhimoisen rahoituksen puolesta.
Lähes puolet yrityksistä arvioi itsensä nopeiksi hyödyntäjiksi ja viidennes edelläkävijöiksi. Yritykset hakevat teknologiasta ennen kaikkea kustannustehokkuutta, kasvua ja parempaa toimituskykyä.
Uusilla teknologioilla kyselyssä viitattiin liiketoiminnan kannalta merkittäviin ratkaisuihin ja niihin liittyvään osaamiseen. Esimerkkejä tällaisista ovat tekoäly ja data-analytiikka, automaatio ja robotiikka, ohjelmisto- ja pilvipalvelut, kyberturvallisuus, teollinen IoT ja sensorointi, digitaaliset kaksoset sekä uudet valmistus-, tuotanto- ja energiateknologiat.
– Yrityksissä on vahva tahtotila, osaamista ja valmiutta uudistua. Tämä potentiaali on nyt saatava käännettyä investoinneiksi ja kasvuksi, sanoo teknologiajohtaja Sanna Malinen.
Kyselyn silmiinpistävin havainto on palvelu- ja teollisuusyritysten selvä ero. Teknologiateollisuuden palveluyrityksistä noin 77 prosenttia pitää uutta teknologiaa erittäin tärkeänä, kun teollisuudessa vastaava osuus on noin 30 prosenttia. Myös itsearviossa ero on selvä: palveluissa edelläkävijöitä on kolmannes, teollisuudessa noin 14 prosenttia. Suurin ero on nimenomaan toimialojen, ei yrityksen koon välillä.
TeknoBaro on Teknologiateollisuus ry:n säännöllinen jäsenkysely, joka toteutetaan neljä kertaa vuodessa (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu ja joulukuu).
Uusia teknologioita koskeva kysely toteutettiin 8.3.–13.3.2026 ja se on lähetetty Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten toimitusjohtajille.
Vastaanottajia oli 1693 ja vastauksia 340, eli vastausprosentti oli 20.
TeknoBaro-kysely sisältää aina kaksi osiota: talousosion ja vaihtuvan teeman. Tällä kierroksella vaihtuvana teemana oli uudet teknologiat ja teknologiapolitiikka.
Suurin este vaikeus löytää oikea teknologiaratkaisu
Yritykset arvioivat osaamisensa kohtuullisen vahvaksi, mutta muut resurssit kuten raha, aika ja kapasiteetti jäävät selvästi heikommiksi: vain noin 39 prosenttia arvioi resurssinsa vahvoiksi uuden teknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle. Pienemmissä yrityksissä luku on 35 prosenttia, suurissa 58 prosenttia. Suurimmiksi esteiksi nousevat sopivan teknologiaratkaisun löytäminen, muutosjohtaminen sekä rahoitus ja markkinoiden kypsyys.
– Resurssipaineet ovat aitoja, etenkin pienemmissä yrityksissä. Osaan esteistä voi kuitenkin vaikuttaa myös yrityksen omilla päätöksillä. Johdon sitoutuminen ja pienetkin kokeilut tuottavat oppia, joka pohjustaa seuraavia investointeja, toteaa johtava asiantuntija Joonas Mikkilä.
Suomen toimintaympäristöä pitää kannustavana noin 40 prosenttia vastaajista, mutta erittäin kannustavaksi sen kokee vain neljä prosenttia. Avovastauksissa korostuu huoli politiikan ennustettavuudesta: tempoilu, epävarmuus ja nopeasti vaihtuvat signaalit nähdään investointien ja teollisten sijoituspäätösten keskeisinä jarruina.
Suomen menestys vaatii laajaa teknologiapohjaa
Kansallisissa teknologiaprioriteeteissa tekoäly ja data nousevat selvään kärkeen. Sen rinnalla yritykset näkevät Suomelle tärkeiksi energiateknologiat, kyberturvallisuuden, robotiikan, valmistusteknologiat sekä tietoliikenne- ja verkkoteknologiat. Palveluyrityksissä painottuvat tekoäly ja kyberturva, teollisuudessa energia, robotiikka ja valmistusteknologiat.
Yritysten näkemysten mukaan valtion on panostettava teknologiapolitiikassa kasvun edellytyksiin: taloudellisiin kannusteisiin, ennustettavaan sääntelyyn, nopeampiin lupaprosesseihin, riskirahan tarjontaan, osaajien saatavuuteen sekä julkiseen sektoriin ensimmäisenä asiakkaana niillä aloilla, joilla se voi vauhdittaa markkinan syntymistä.
Teknologiateollisuus valmistelee parhaillaan ehdotusta Suomen teknologiapolitiikan pitkän aikavälin suunnaksi. Tavoitteena on tarjota Suomelle teknologiapoliittisia keinoja, joilla ohjata maata kohti kasvua ja iskunkestävyyttä, myös ankaran teknologisen kilpailun ja globaalin epävakauden aikakaudella. TeknoBaro-kyselyn tuloksia hyödynnetään tässä valmisteluprosessissa.
TeknoTET syntyi tarpeesta tuoda teknologia-ala lähemmäs nuoria ja avata ovia mahdollisuuksiin, joita moni ei muuten tulisi ajatelleeksi.
Tänä vuonna TeknoTETissä oli mukana yhteensä noin 60 kasiluokkalaista. Pääkaupunkiseudulla TETtiin osallistui 51 nuorta, ja he pääsivät tutustumaan neljään teknologiayritykseen; Nokia, WithSecure, Tieto ja Microsoft. Oulussa TET toteutettiin yhteistyössä BusinessOulun kanssa. Yrityksistä mukana olivat MediaTek, Aspocomp ja Nokia. Yritysvierailujen lisäksi nuoret pääsivät päiväksi OSAOlle. Nuoret otettiin kaikissa kohteissa vastaan lämpimästi, ja he tunsivat olevansa aidosti tervetulleita ja odotettuja.
Päivien aikana nuoret pääsivät kurkistamaan työelämän arkeen aivan lähietäisyydeltä. Vierailujen tarkoituksena oli päästä kokemaan, kysymään, ihmettelemään ja osallistumaan osana työyhteisöä. Monelle tärkeintä olikin havaita, että teknologia-ala on paikka, jossa voi tehdä asioita omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Samalla nuoret näkivät, että alalla työskentelee monenlaisia ihmisiä erilaisista taustoista ja rooleista.
TeknoTETissä merkityksellisintä ei välttämättä ole yhden päivän aikana opittu yksittäinen asia. Tärkeämpää on se, että nuorelle syntyy tunne siitä, että teknologia-ala voisi olla myös häntä varten. Jos yksi vierailu voi muuttaa käsitystä omista mahdollisuuksista, sillä voi olla yllättävän suuri vaikutus tulevaisuuteen.
Myös yrityksille osallistuminen tarjoaa paljon. Yhden päivän avaaminen nuorille on pieni panostus, mutta sen vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. Yritykset pääsevät näyttämään konkreettisesti, mitä heidän arjessaan tehdään, purkamaan ennakkoluuloja ja rakentamaan yhteyttä tulevaisuuden osaajiin. Samalla vahvistuu koulujen ja työelämän välinen yhteistyö, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti.
Tämän vuoden kokemukset rohkaisevat katsomaan eteenpäin. Tavoitteena on jatkaa TeknoTET-kokonaisuuksien kokeiluja valtakunnallisesti ja löytää uusia toteutusmalleja, joissa yritykset ovat vahvasti mukana tarjoamassa nuorille konkreettisia kohtaamisia työelämän kanssa. Kun yhä useampi yritys avaa ovensa nuorille, entistä useampi nuori eri puolilla Suomea pääsee tutustumaan teknologia-alan mahdollisuuksiin.
Parasta TeknoTETissä on se, että nuori hoksaa itse, mistä teknologia-alassa on kyse – ja voi lopulta todeta: “Mä lowkey ymmärsin tän!”
Toista kertaa järjestetty Teknopäivä tarjosi jäsenyrityksille ajankohtaisia puheenvuoroja, työkaluja tarjoavia teemasessioita sekä verkoistoitumista kasvun teeman ympärillä.
Täyteen varatun tilaisuuden avasivat Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio, jotka korostivat verkostoitumisen, yhteistyön ja rohkean asenteen merkitystä geopoliittisesti epävarmassa toimintaympäristössä. Kasvun ja uudistumisen nähtiin olevan keskeisiä edellytyksiä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle.
“Kasvuun tarvitaan osaavia ihmisiä, innovatiivista asennetta ja suomalaista sisua.”
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio avasivat tilaisuuden.
Suoraa puhetta talouden suunnasta ja kasvun edellytyksistä
Aamupäivän keskustelussa EK:n toimitusjohtaja Minna Helle ja talouselämän vaikuttaja Björn Wahlroos peräänkuuluttivat rehellistä keskustelua Suomen talouden tilasta. Wahlroosin mukaan talouden pitkään jatkunut paikallaan polkeminen ei ratkea pienillä korjausliikkeillä, vaan se vaatii rohkeita päätöksiä, kasvua tukevia kannustimia sekä toimia, joilla osaajat ja pääoma saadaan pysymään Suomessa.
Minna Helle ja Björn Wahlroos keskustelivat suoraan Suomen talouden näkymistä, yritysten ja politiikan roolista sekä globaalin markkinan mahdollisuuksista.
Samoilla linjoilla oli iltapäivän huipentanut hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae, joka tyrmäsi ajatuksen yritysten pelastamisesta pelkällä säästämisellä. Menestyminen edellyttää kykyä yksinkertaistaa toimintaa, kohdentaa resurssit oikein ja tehdä rohkeita päätöksiä myös hinnoittelun ja asiakkuuksien suhteen.
Suvanto-Harsaae korosti myös pysähtymisen merkitystä vauhdin keskellä.
“Kasvu ei tule sillä, että paahdetaan kuin hullut, vaan se tulee siitä, että pysähdytään pohtimaan, mihin suuntaan meidän pitäisi lähteä kasvamaan”, hän pohti.
”Yhtäkään yritystä ei ole koskaan pelastettu kriisistä, taantumasta tai jumituksesta säästämällä”, Sanna Suvanto-Harsaae totesi.
Tekoäly siirtyy teollisuuden ytimeen
Teknologisen murroksen näkökulman tapahtumaan toi LUT‑kauppakorkeakoulun teollisuusprofessori Mika Ruokonen, jonka mukaan tekoälyn seuraava suuri harppaus on sen siirtyminen digitaalisista sovelluksista osaksi fyysistä maailmaa ja teollisia prosesseja. Puheenvuorossaan Ruokonen kävi läpi autonomisten järjestelmien ja simulaatioissa koulutettavien tekoälyagenttien tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja kustannusten alentamiseen. Euroopalla ja Suomella on vahvan teollisen osaamisensa ansiosta tässä kehityksessä hyvät lähtökohdat. Ruokosen mukaan nyt onkin aika kääntää tämä kehitys kilpailueduksi.
“Autonomia ei ole enää vuosikymmenten päässä, vaan kyse on muutamasta vuodesta. Nyt on oikea aika pohtia, miten voimme hyödyntää tekoälyä fyysisessä ympäristössä ja mitä uutta se voi tuoda yrityksen kasvuun.”
Mika Ruokonen kertoi, miten tekoäly muuttaa teollisuuden prosesseja, tuotteita ja toimintatapoja lähivuosina.
Kasvutarinoita Teknoluolasta
Konkreettisia esimerkkejä suomalaisesta osaamisesta ja kasvuhalusta kuultiin Teknoluolassa, jossa kasvuyritykset Canatu, ITA Nordic ja IQM esittelivät ratkaisujaan ja saivat asiantuntevaa sparrausta DNA:lta, OP Pohjolalta ja Finnveralta.
Canatu esitteli hiilinanoputkiteknologiaansa globaalin puolijohde‑ ja autoteollisuuden tarpeisiin, ITA Nordic kertoi konepajansa kasvusta automaatio‑ ja robotiikkainvestointien avulla, ja IQM avasi Suomen roolia kvanttitietokoneiden kehityksessä ja tulevaisuuden sovelluksissa.
Teknoluolassa yritysten kasvua kommentoivat ja haastoivat OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä, sekä DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna‑Mari Ylihurula.
Kasvu vaatii kaupallistamista, osaajia ja resilienssiä
Iltapäivän teemasessioissa keskityttiin kasvun käytännön edellytyksiin. Keskusteluissa korostui, että teknologia ei yksinään riitä, vaan kasvu vaatii teolliskaupallista iskukykyä, myynnin johtamista ja asiakasarvon kirkastamista. Rahoittajat taas kuvasivat, kuinka kasvun näkökulmasta suurin riski on investointien lykkääminen ja vientirahoituksen alihyödyntäminen.
Teknologia yksin ei riitä. Kestävä kasvu syntyy myynnin johtamisesta, asiakasarvon kirkastamisesta, investoinneista sekä kyvystä varautua häiriöihin ja huolehtia työyhteisöjen toimintakyvystä.
Kasvun pullonkaulana tunnistettiin myös osaajapula. Teknologiateollisuus tarvitsee 140 000 uutta osaajaa tulevien kymmenen vuoden aikana, mikä edellyttää panostuksia kansainväliseen rekrytointiin, koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Päivän aikana julkaistiin myös valmistavan teollisuuden pk‑yrityksille suunnattu työkirja, joka tarjoaa käytännön näkökulmia yritysten ennakointi- ja strategiatyöhön. Yritysten toimintakyvyn tueksi esiteltuun myös uusi pk‑yrityksille suunnattu resilienssi‑manuaali, joka tarjoaa käytännön keinoja häiriöihin varautumiseen ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.
Myös työyhteisöjen resilienssin merkitys nousi esiin. Teemasessiossa muistutettiin, että tiimiresilienssi ei ole vain kriisinhallintaa, vaan se rakentuu arjen toiminnoissa, kuten luottamuksessa ja yhteishengessä jo ennen vaikeuksien kohtaamista.
Teknopäivään osallistui lähes 400 teknologia-alan asiantuntijaa ja yritysjohtajaa.
Vuoden 2026 Teknopäivä osoitti, että suomalaisella teknologiateollisuudella on vahvat edellytykset menestyä kansainvälisesti. Päivän puheenvuorot ja keskustelut painottivat kasvun edellyttävän fokusta, hallittua riskinottoa ja kykyä viedä kasvu käytäntöön.
Päivän teeman kiteytti Suvanto-Harsaae:
“Jos ei ole kasvua, ei ole elämää. Se on totuus luonnossa ja se on totuus yrityksissä. Kasvu on ainoa tapa, millä elämä jatkuu.”
Keskustelut jatkuivat vielä illalla Malja keväälle ‑verkostoitumistilaisuudessa yhdessä sidosryhmien ja päättäjien kanssa.
Teknopäivän esitysmateriaalit ja tekoäly-yhteenvedot
