Suomen kasvu ja kilpailukyky nojaavat yhä enenevässä määrin osaavaan työvoimaan, jota ei löydy pelkästään kotimarkkinoilta. Kansainväliset asiantuntijat ovat keskeisessä roolissa yritysten menestyksessä ja innovaatiokyvyn vahvistamisessa. Lainsäädäntömuutokset eivät muuta tätä tarvetta – mutta on tärkeää, että työnantajat tuntevat uuden tilanteen ja siihen liittyvät velvoitteet.
Mitä muuttuu kansainvälisten työntekijöiden asemassa?
- Keskeisin muutos on se, että kun työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa oleva henkilö jää työttömäksi, hänellä on tilanteesta riippuen (esimerkiksi työluvan laatu, Suomessa olon kesto) joko kolme tai kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työ.
- Jos uutta työtä ei onnistu löytämään määräajassa, Maahanmuuttovirasto voi käynnistää prosessin oleskeluluvan peruuttamiseksi.
- Tämä asettaa paineita työnhaun nopeudelle ja jatkuvuudelle – työnantajilla voi olla tärkeä rooli työntekijän ohjaamisessa, tukemisessa tai verkostojen hyödyntämisessä mahdollisen uuden työpaikan löytymiseksi.
Uusi ilmoitusvelvollisuus työnantajille
- Työnantajille merkittävin muutos liittyy uuteen ilmoitusvelvollisuuteen, joka astuu voimaan työsuhteen päättyessä ennenaikaisesti esimerkiksi irtisanomistilanteessa. Jatkossa työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle, jos kolmannen maan kansalaisen, eli EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työntekijän, työsuhde päättyy ennen kuin oleskelulupaan merkitty ajankohta umpeutuu.
- Ilmoitus on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa työsuhteen päättymisestä Enter Finland -palvelussa (sama palvelu, jossa työnantaja ilmoittaa myös kv-osaajan rekrytoinnista). Laiminlyönnistä voi seurata sanktio, kuten sakkorangaistus. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos määräaikainen työsuhde päättyy samaan aikaan kuin työnteon perusteella myönnetty oleskelulupa.
Tukea ja tietoa työnantajille saatavilla
- Työnantajille on onneksi tarjolla tukea ja neuvontaa tilanteissa, joissa uudet säädökset herättävät kysymyksiä.
- Work in Finlandin maksuton työnantajaneuvonta tarjoaa ajankohtaista ja asiantuntevaa opastusta kansainvälisten osaajien rekrytointiin liittyvissä asioissa.
- Myös Maahanmuuttoviraston neuvontapalvelu palvelee matalalla kynnyksellä työnantajia, jotka pohtivat ilmoitusvelvollisuuteen tai oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä.
Kuvittele tämä: juuri peruskoulun päättänyt nuori seisoo ensimmäistä kertaa teknologiayrityksen aulassa silmät suurina, vähän jännittyneenä, mutta ennen kaikkea uteliaana. Ensimmäinen kurkistus työelämään on samalla kurkistus tulevaisuuteen. Ja se onnistuu vain, jos joku tarjoaa siihen mahdollisuuden.
Me uskomme, että ensikosketus työelämään kannattaa antaa varhain, kun tulevaisuuden urapolut ovat vielä avoinna ja uteliaisuus uutta kohtaan on suurimmillaan. Ensimmäiset kokemukset ja mielikuvat alasta voivat ratkaista, herääkö nuorella kiinnostus juuri teknologia-alaa ja sen yrityksiä kohtaan.
Teknologia-ala tarvitsee osaajia, ja kesätyönsä aloittavat nuoret ovat yritysten kaipaamia tulevaisuuden tekijöitä. On tärkeää, että ensimmäiset kohtaamiset ovat innostavia, merkityksellisiä ja mieleenpainuvia!
Tuoreesta NYT nuorten tulevaisuusraportista selviää, että nuoret kaipaavat yhä enemmän konkreettisia kokemuksia työelämästä ja toivovat mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Pienetkin kesätyökokemukset vahvistavat nuoren taitoja, kartuttavat itseluottamusta ja auttavat näkemään mahdollisuuksia, jotka eivät aina välttämättä tule esiin koulun arjessa.
Työnantajan panostus kesätyöhön voi olla merkittävä askel nuorelle. Nuori ei tarvitse täydellistä suunnitelmaa, vaan mahdollisuuden aloittaa jostakin. Yksi onnistunut kokemus voi sytyttää kipinän, joka kulkee mukana pitkään ja rohkaisee tarttumaan seuraavaan mahdollisuuteen.
Kesätyö ei ole mikä tahansa työ, vaan se voi olla ensimmäinen askel kohti omannäköistä tulevaisuutta.
Työelämätaitoja yhdeksäsluokkalaisille
Halusimme tarjota yhdessä jäsenyritystemme kanssa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään teknologia-alalla. Järjestämme toista vuotta peräkkäin MyTech AI-lähettiläs -ohjelman, jossa 80 ysiluokkalaista pääsee kahdeksi viikoksi tutustumaan tekoälyn maailmaan. Mukana ohjelmassa ovat Microsoft, Nokia, CSC ja WithSecure.
Nämä yritykset tarjoavat nuorille mahdollisuuksia tutustua teknologia-alaan, vahvistavat omaa vetovoimaansa nuorten keskuudessa ja osallistuvat uuden, osaavan sukupolven kasvattamiseen. Espoon, Kirkkonummen ja Helsingin kaupungit ovat mukana ohjelmassa, jossa nuoret toimivat tekoälyopastajina kaupungin eri toimipisteissä kahden päivän ajan.
Miksi nuorten palkkaaminen kesätöihin kannattaa?
- Tietoa ja kokemuksia teknologia-alasta: varhainen työkokemus voi ohjata nuoren tulevaisuutta ja innostaa alalle, jolle osaajia tarvitaan. Työnantajan pienellä panostuksella voi olla merkittävä rooli siinä, että nuori löytää oman kiinnostuksen kohteensa ja hahmottaa seuraavaa askelta opinnoissa tai tulevaisuuden haaveissa.
- Vetovoimaa yrityksille: kesätyö parantaa yrityksen tunnettuutta ja lisää vetovoimaa nuorten silmissä.
- Molemminpuolisia oppeja: työelämätaidot eivät synny itsestään: ne opitaan tekemällä, kokeilemalla ja saamalla palautetta. Ensimmäiset työkokemukset rakentavat itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihin. Nuoret tuovat mukanaan tuoreita näkökulmia, kysymyksiä ja aitoja havaintoja.
Pk-yrityksissä ympäri Suomen on yhä enemmän työntekijöitä, jotka eivät puhu suomea ainakaan äidinkielen tasoisesti. Kansainvälistyminen ja monimuotoistuminen ovat yrityksille tutkitustikin hyväksi, mutta monimuotoistuvan työpaikan kulttuurin rakentaminen vaatii johdolta suunnitelmallisia toimia. Sujuva kommunikointi työpaikalla ei ainoastaan edistä tehokkuutta, vaan myös lisää työntekijöiden hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Vuoden 2024 lopussa TeknoBaro-kyselyymme vastanneista yrityksistä jo kahdessa kolmesta oli töissä kansainvälisiä osaajia ja kolmessa neljästä käytettiin työkielenä suomen tai ruotsin lisäksi englantia. Yrityksiltä kysyttiin, minkälaista tukea ne kaipaisivat kansainvälisten osaajien rekrytoimisessa, ja selvästi yleisimmin tukea toivottiin joko kv-osaajien kielitaidon kehittämiseen tai nykyorganisaation kielitaidon (esim. englannin osaaminen) tukeen.
Seuraavassa muutamia ajatuksia monikielisen työyhteisön kehittämisestä TeknoBaro-kyselyn vastauksiin ja jäsenyritysten kanssa käytyihin keskusteluihin perustuen:
Ei ole olemassa yhtä ihmelääkettä, yritysten tarpeetkin ovat erilaisia
Yritysten tilanteet ovat niin erilaisia, että yhden, kaikille sopivan ratkaisun kehittäminen lienee mahdotonta eikä ehkä tarkoituksenmukaistakaan. Yhdessä yrityksessä pohditaan, voisiko kokoonpanolinjastolle palkata ensimmäisen ei-suomenkielisen, kun toisen yrityksen johtoryhmän keskustelukieli vaihdetaan englanniksi ensimmäistä kertaa ja kolmas kaipaisi apua saadakseen Suomeen ryhmän ammattitaitoisia hitsaajia Intiasta. Siksi yhden ihmelääkkeen sijaan tarvitaan ratkaisuvalikko, jonka keinot ovat ketterästi saatavilla ja riittävän monipuoliset.
Suomi, englanti vai jokin muu kieli?
Ei ole automaattisesti aina paras ratkaisu vaihtaa kertaheitolla yrityksen työkieltä englanniksi. Pahimmillaan hätäisesti toteutettu muutos vo johtaa kriisiin ja hätään, jos nykyisillä työntekijöillä ei ole aikaa valmistautua riittävästi. Usein alkuun pääsee sillä, että varmistaa keskeisten työturvallisuuteen ja perehdytykseen liittyvien dokumenttien saatavuuden englanniksi. Tiimin esihenkilö- tai työnjohtajatason valmistelu muutokseen on aivan olennaista – Suomessakaan ei kannata olettaa kaikkien osaavan englantia. On tärkeää antaa muutokselle tilaa ja riittävästi aikaa.
Jäsenyrityksissämme on ollut tilanteita, joissa esimerkiksi ukrainalaisia on palkattu useita, eikä kaikkien heidän kanssaan ole ollut alussa yhteistä kieltä lainkaan. Yksi tai kaksi työntekijää porukasta on osannut englantia, ja he ovat toimineet tulkkina muille.
Kannattaa myös muistaa, että monet Suomessa asuvat kv-osaajat haluaisivat oppia suomen kieltä. Tätä kannattaa myös kuunnella herkällä korvalla. Eräässä jäsenyrityksessämme pidetään esimerkiksi kahvitauot suomeksi, vaikka työkielenä muuten on englanti ja eri kansalaisuuksia edustettuna lukuisia.
On Suomen pitkäaikaisen edun mukaista, että mahdollisimman moni kansainvälisistä osaajista myös jäisi Suomeen. Siksi myös kotimaisen kielen oppiminen olisi tärkeää. Työyhteisöt ja yritykset voivat tukea tässä työntekijöitään epäformaalien tilanteiden lisäksi tarjoamalla kielikoulutusta. Esimerkiksi TE-palveluiden osin rahoittamaa Työpaikkasuomi ja -ruotsi -koulutusta voi räätälöidä yrityksen omiin tarpeisiin.
Johtaminen, johtaminen, johtaminen – muutoksestahan on kyse
Niin kuin mikä tahansa muutos yrityksissä, myös monimuotoistuminen tai useamman kielen käyttämiseen siirtyminen vaatii määrätietoista ja aktiivista johtamista. Tarjoa henkilöstölle aikaa sanoittaa huoliaan ääneen. Yleensä on kyse todella arkisista asioista: Miltä tuntuu, jos taukohuoneessa tuoksuu jatkossa erilaiselta? Onko pakko puhua englantia, vaikka ei osaisikaan kunnolla? Ovatko jotkut puheenaiheet tabuja toisissa kulttuureissa? Miten tiimimme dynamiikka muuttuu, jos vaihdamme kielen englanniksi? Ja niin edelleen.
Jos nykyiset työntekijät tai työnjohtajat kokevat tarvitsevansa tukea englannin kielen käytössä (usein suomalaisten kohdalla on kyse enemmän rohkeudesta käyttää kieltä kuin varsinaisesta osaamisesta), järjestä sitä. Yhä vieläkin Suomessa on liikaa tilanteita, joissa ensimmäinen tai ensimmäiset kv-osaajat jäävät työarjessa yksittäisten suomalaisten työntekijöiden tai tiiminvetäjien ”vastuulle”. Sitouta koko tiimi tai työyhteisö muutokseen.
Lähde liikkeelle juurista, älä latvasta
Olen usein kuullut sanottavan, että organisaation ylin johto kyllä julistaa monimuotoisuuden tärkeyttä ja haluaa rekrytoida myös kansainvälisiä osaajia, mutta kitkaa syntyy alemmilla tasoilla organisaatiossa. Näinhän sen ei pitäisi mennä. Olisiko mahdollista synnyttää vaikkapa työnjohtajatasossa motivaatiota uudistaa omaa toimintaansa ja kasvattaa omaa osaamisrepertuaariaan englanniksi toimimiseen? Kasvavasta vastuusta voi tietysti myös palkita.
Suoranaiseen rasismiin tulee tietysti puuttua määrätietoisesti ja jyrkästi. Usein voi olla kyse siitä, että meitä jännittävät ja huolestuttavat uudenlaiset tilanteet. Työyhteisön muuttuminen ja työkielen vaihtuminen ovat isoja muutoksia. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin ihmisyydestä ja toisten hyväksymisestä, joten muutokseen kannattaisi suhtautua uteliaisuudella. Ensimmäinen toisenlaisesta kulttuurista tuleva työkaveri saattaa vahingossa opettaa meille paljon myös itsestämme.
Juurista liikkeelle lähtemisen jälkeen on kuitenkin tärkeää ajatella myös sitä latvaa. Miten varmistatte yrityksessänne, että myös maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan? Monimuotoiset tiimit ovat tutkitusti parempia yrityksen tulokselle, ja tämä koskee myös tiiminvetäjien ja johdon monimuotoisuutta. Suomessa oltaisiin varmasti paljon nykyistä parempia rekrytoimaan monimuotoisemmin, jos rekrytoivat esihenkilöt olisivat monimuotoisempi joukko.
Haluan lopettaa positiiviseen nuottiin. Kyllä te (yritykset, johtajat, yrittäjät ja työhteisöt) tähän pystytte. Olette pystyneet paljon vaativimpiinkin muutoksiin ja strategioihin. Ota motivaatioksi monimuotoistumisen tuoma uusi kasvu ja muista, että tätäkään elefanttia ei tarvitse syödä kerralla.
Organisaation edustajat voivat tarkistaa kyberturvallisuuslaista ja Kyberalan NIS2-soveltamisoppaasta, kuuluuko heidän organisaationsa NIS2-toimijoihin. NIS2-sääntelyn soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden on ilmoittauduttava oman toimialansa valvovan viranomaisen ylläpitämään toimijaluetteloon.
Suomessa on arviolta noin 5 000 soveltamisalaan kuuluvaa yritystä. Jos ilmoitusta ei tehdä, vaikka se olisi tarpeen, viranomaisen on määrättävä yritykselle hallinnollinen seuraamusmaksu.
Vapaaehtoinen sopimusmenettely on jatkossakin valtion ja toimialojen valinta EU:n sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi Suomessa, kertoo TEM huhtikuisessa tiedotteessaan.
Uusi energiatehokkuussopimuskausi 2026–2035
Nykyinen sopimuskausi päättyy 2025 lopussa. Käynnissä olevalla sopimuskaudella on 138 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä mukana.
Nykyisessä sopimuksessa mukana olevien yritysten tulee sitoutua uudestaan uuteen sopimuskauteen.
Uusi sopimuskausi käynnistyy ensi vuoden alusta (2026-2035), ja uusi sopimus tulee pitkälti nykyisen kaltainen.
Uusi energiatehokkuusdirektiivi (EED) tuo pieniä muutoksia sopimukseen esim. energiahallintajärjestelmän ja pakolliset katselmukset. Sopimus tarjoaa myös vaihtoehtoiset tavat näiden velvoitteiden täyttämiseen.
- Sertifioitu energianhallintajärjestelmä tulee ottaa käyttöön yrityksissä, joiden keskimääräinen vuotuinen energiankulutus kolmen edellisen vuoden aikana ja kaikki energiankantajat huomioon ottaen on yli 85 TJ (23,61 GWh).
- Energiakatselmus tulee tehdä yrityksissä, joiden keskimääräinen vuotuinen energiankulutus kolmen edellisen vuoden aikana on yli 10 TJ (2,78 GWh).
Tulevaan energiatehokkuussopimukseen liittyvän yrityksen tulee asettaa lähtökohtaisesti vähintään 10 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2026–2035 ja välitavoitteen 6 prosenttia vuodelle 2030.
Mitä hyötyjä sopimuksesta on yritykselle?
- Yritykset, jotka sitoutuvat energiatehokkuussopimusjärjestelmään, voivat saada tukea ja kannustimia valtiolta.
- Energiankäytön tehostaminen voi tuoda isoja säästöjä. Sopimukseen liittynyt saa monipuolista tukea sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Energiatehokkuussopimus tarjoaa yritykselle vaihtoehtoisia tapoja energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden täyttämiseen.
Miten toimin, kun Teknologiateollisuuden jäsenyrityksenä haluan liittyä mukaan uuteen sopimukseen?
- Liitot ja TEM allekirjoittavat ensin puitesopimuksen syksyllä 2025. Teknologiateollisuudesta allekirjoittajana on toimitusjohtaja. Tämän jälkeen (lokakuussa 2025) käynnistyvät yritysten liittymiset.
- Yritykset liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan oman toimialansa toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään siinä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
- On tärkeää, että riittävän moni yritys ja julkinen toimija liittyy mukaan jo syksyllä, jotta sopimustoiminta käynnistyy sujuvasti vuoden 2026 alusta ja energiansäästöä alkaa syntyä heti.
- Sopimuksen toimeenpano alkaa 1.1.2026 ja se on voimassa vuoden 2035 loppuun asti.
Yritysten ja yrittäjien verotus:
Veropaketilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä yritystoiminnan sijaintipaikkana, kannustetaan investointeihin ja kasvuun. Yhteisöverokannan kahden prosenttiyksikön lasku herättänee kiinnostusta kansainvälisestikin ja voi houkutella tänne lisää yritystoimintaa. Tappioiden vähennysoikeuden jatkaminen 25 vuoteen helpottaa esimerkiksi startupien, voimakkaasti investoivien ja syklisillä toimialoilla toimivien yritysten toimintaa.
- Yhteisöverokantaa lasketaan 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen (nykyisin 20 prosenttia).
- Suurten kestävien investointien verohyvityksen voimassaoloa jatketaan, jos EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelmaa jatketaan. Samalla otetaan käyttöön mahdolliset laajennukset ja tarkastellaan verohyvitykseen oikeuttavan investoinnin alarajaa.
- Yritysten tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen (nykyisin 10 vuotta).
- YEL-järjestelmään tehdään selvitystyön valmistuttua muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.
Ansiotuloverotus ja alv:
Ansiotuloverotuksen alentamisella parannetaan työnteon kannustimia ja tehdään Suomesta houkuttelevampi paikka työskennellä. Ostovoimaa parantaa myös arvonlisäverotuksen pieni alennus.
- Työn verotusta kevennetään yli miljardilla eurolla 2026–2027, niin että merkittävä osa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.
- Ylimpiä marginaaliveroja alennetaan 52 prosenttiin (nykyisin noin 58–59 prosenttia), mutta samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu.
- Ulkomaisten työntekijöiden ns. avainhenkilöiden lähdeveroa alennetaan 25 prosenttiin (nykyisin 32 prosenttia) ja malli laajennetaan kattamaan Suomen kansalaiset eli paluumuuttajat.
- Hallitus käynnistää työn Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi.
- Elintarvikkeita ja lääkkeitä koskeva 14 prosentin arvonlisäverokanta alenee 13,5 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaverotus:
Perintöveroa ei korvattu luovutusvoittoverotuksella, mutta pienempiä parannuksia tehdään.
- Perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon.
- Lahjaveron alarajaa korotetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon.
- Perintöveron maksuajan korkoa alennetaan korkolain mukaiseen viitekorkoon lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.
- Mahdollistetaan yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennus perintötilanteissa alaikäiselle perilliselle.
Parannuksia yritysjärjestelytilanteisiin ja pääomamarkkinoiden toimivuuteen:
- Osakevaihdon soveltaminen mahdollistuu ETA:n ulkopuolisiin maihin.
- Korjataan yrityskauppojen verotuksen lainkäytössä syntyneitä vääristymiä. Mm. Varainsiirtoverotuksen maksuhetkeä voi lykätä lisäkauppahinnan tilanteissa.
- Otetaan käyttöön EU:n mahdollistamat rahastorakenteet ja tehdään siihen liittyvät tarvittavat veromuutokset (mm. ELTIF-rahastot).
- Kehitetään kansainvälisiä rahastoja vastaava yhtiömuotoinen rahastorakenne.
- Rajoitetusti verovelvollisen sijoittajan ei tarvitse toimittaa Verohallinnolle kotipaikkatodistusta tai muuta selvitystä, vaan soveltaminen perustuisi ensisijaisesti rahaston antamaan ilmoitukseen sijoittajan asuinpaikasta.
- Yleishyödyllisten yhteisöjen ky-muotoisiin pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten säätäminen verovapaaksi vuodesta 2026 alkaen.
- Suomalaisen pääomasijoitustoiminnan edistämiseksi käynnistetään kokonaisarviointiin perustuva uudistustyö.
Pk-yritysten kestäviin investointeihin kaivataan vielä tukea:
- Koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallia ei löydy listalta. Hyvää on se, että isojen kestävien investointien verokannustimen alarajan laskua tullaan tarkastelemaan uudelleen. Pk-yritysten kestävän siirtymän investointien tukemiseksi on löydettävä keinoja.
Veronalennukset rahoitetaan veronkorotuksin ja tehostuksin:
Hallitus toisti tavoitteensa pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä ja tasapainottamisesta. Siten puoliväliriihessä linjattiin myös veronkorotuksista. Tässä ei käydä läpi puoliväliriihessä linjattuja leikkauksia, joita niitäkin on tulossa paljon.
- Hallitus toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen. Kohtuullisuuteen pyritään käyttöönoton porrastuksella niin, että vero voi nousta enintään 20 prosenttiin vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta ”lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi”. Kiinteistöveron kolminkertaistuminen ei kuulosta kohtuulliselta, ja odotamme uutta hallituksen esitystä lausunnoille.
- Valmisteverotusta korotetaan alkoholin, tupakan (nikotiinipussit ja sähkösavukkeet), sekä virvoitusjuomien osalta.
- Kaivosmineraaliveroa korotetaan jo kolmannen kerran.
- Jäteveron veropohjaa laajennetaan.
- Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu.
- Työhuonevähennys poistetaan.
- Työsuhdepolkupyöräetu poistetaan.
- Osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen estäminen
- Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen kuitenkin siten, ettei vähennys kohdistu T&K-tukeen.
- Lisäksi Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaa sääntelyä kehitetään, jotta tarkastusten tehostuminen kasvattaa verotuloja arviolta 100 miljoonaa euroa.
Lisäkorotuksia sähköverosta
Vaikka puoliväliriihipaketissa ei ollut tästä kirjausta, datakeskusten ja kaivosten sähköveron kiristämisen valmistelu jatkuu. Nämä on ehdotettu siirrettäväksi ylempään sähköveroluokkaan, jolloin sähkövero 44-kertaistuisi. Valtiovarainministeriö pyysi asiasta huhtikuun puolivälissä lausuntoja, ja saikin niitä yli 100. Eduskunnalle hallituksen esitys annetaan saamiemme tietojen mukaan vasta syyskuussa. Voimaan korotus tulisi vuoden 2026 alusta.
Puoliväliriihipaketissa on kuitenkin linjaus toivomastamme datatalouden tiekartan laatimisesta.
Perustetaan työ toimialan kanssa datatalouden tiekartan laatimiseksi. Keskustellaan investointien näkymistä, energian riittävyydestä sekä sähköjärjestelmän kestävyydestä. Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa korkean lisäarvon datatalouden investointeja ja tekoälyn kehittymistä. Hallituksen päämääränä on turvata kaikille investoinneille kilpailukykyinen ja ennustettava toimintaympäristö samalla, kun kuluttajalle turvataan edullinen ja riittävä energia.
Kaivosten osalta veronkorotuksia on tiedossa ylenpalttisesti: kaivosmineraaliveroa päätettiin korottaa 50 miljoonalla eurolla, vaikka edellisetkään kaksi korotusta eivät ole tulleet voimaan. Kiinteistöveron korotukset ja sähköveron korotukset tulevat tähän päälle, ehkä myös jäteveron laajennus. Toivomme, ettei yhteen toimialaan kohdistettaisi näin kohtuuttoman montaa veronkiristystä. Kaivokset ovat olennaisessa roolissa sähköistymisessä, kestävässä siirtymässä sekä Suomen resilienssin ja turvallisuuden rakentamisessa.
Lopuksi:
Suuressa kuvassa tarkastellen hallituksen antama veropaketti on positiivinen, kasvua ja kilpailukykyä tukeva kokonaisuus. Suurten kansainvälistäkin huomiota herättävien uudistusten, kuten yhteisöveron alentaminen lisäksi, on myönteistä, että verotusta on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman laajasti ja tehty päätöksiä myös pienemmistä, mutta vaikuttavista verolakimuutoksista.
Yhdysvallat otti 12.3.2025 käyttöön 25 % lisätullit teräs- ja alumiinituotteille sekä näiden eräille jatkojalosteille.
Tulleja sovelletaan kaikkiin kauppakumppaneihin, myös EU:hun. Tullit kohdistuvat siten myös suomalaisyrityksiin. Yhdysvaltojen lisätullit koskevat EU:n vientiä noin 28 miljardin dollarin arvosta.
EU on asettamassa vastatoimena tullinkorotuksia Yhdysvalloista peräisin oleville tuotteille. Komission 12.3. ehdottama vastatoimipaketti sisältää lisätulleja Yhdysvalloista tuotaville tuotteille yhteensä 26 miljardin euron arvosta. Vastatoimien odotetaan tulevan voimaan huhtikuun aikana.
Tietopyyntö koskien mahdollisia muita Yhdysvaltain-kauppaan liittyviä intressejä
On mahdollista, että Yhdysvallat asettaa lähiaikoina edellä mainittujen tullinkorotusten lisäksi myös uusia tulleja muille tuoteryhmille. EU:n ensisijainen tavoite on poistaa tällaiset tullit neuvotteluteitse. EU valmistautuu kuitenkin vastatoimien käyttöönottoon tarvittaessa.
Ulkoministeriö toivoo yrityksiltä ja sidosryhmiltä tietoa Yhdysvaltain-kaupan osalta erityisen tärkeistä tuotteista seuraavasti:
- EU:sta Yhdysvaltoihin vietävistä erityisen tärkeistä tuotteista (HS6-tasolla),
- Yhdysvalloista EU:hun tuotavista erityisen tärkeistä tuotteista (HS8-tasolla).
Vastauksiin tulisi sisällyttää perustelut tuotteen merkityksestä yrityksellenne ja siitä, mikäli lisätullit aiheuttaisivat yrityksellenne kohtuuttomia taloudellisia tai toiminnallisia seurauksia. Tällaiset seuraukset tulisi eritellä mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti.
Vastaukset tulee lähettää ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikköön Ilkka Saariselle, puh. 050 338 4283, ilkka.saarinen(a)gov.fi tai Kristiina Kauppiselle, puh. 050 575 4013, kristiina.kauppinen(a)gov.fi viimeistään torstaina 3.4.2025
Jos olette jo lähettänyt vastaavia tietoja jo vuonna 2025, näitä tietoja ei tarvitse lähettää uudelleen.
Teknologiateollisuuden yritykset voivat luonnon monimuotoisuutta vahvistamalla paitsi täyttää sääntelyn vaatimukset, myös rakentaa uutta liiketoimintaa, kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja erottua markkinoilla kilpailijoistaan.
Mutta miten luonnon monimuotoisuuden edistäminen voi olla yrityksille taloudellisesti kannattavaa?
1. Uusi liiketoiminta ja kilpailuedun kasvattaminen
Yritykset voivat luonnon monimuotoisuutta tukemalla luoda uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kiertotalousratkaisut, luontopohjaiset teknologiat ja resurssitehokkaat tuotantoprosessit tarjoavat mahdollisuuksia sekä uusille markkinoille pääsyyn että asiakassuhteiden vahvistamiseen.
- Luontopohjaiset ratkaisut: Rakennetun ympäristön kehittäminen siten, että se tukee ekosysteemipalveluita (esim. hulevesien hallinta, viherkatot ja biodiversiteettiä tukevat materiaalit), voi tuoda uutta kysyntää rakennus- ja infrastruktuurialoilla.
- Kiertotalouden uudet mahdollisuudet: Yrityksissä voidaan innovoida uusia liiketoimintamalleja, joissa luonnonvarojen käyttö minimoidaan ja materiaalien kierrätettävyys maksimoidaan. Tämä ei ainoastaan vähennä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita, vaan myös pienentää kustannuksia ja parantaa resurssitehokkuutta.
- Ekologinen kompensaatio ja luontokädenjälki: Yritykset voivat kehittää ja tarjota palveluita, jotka tukevat asiakkaiden luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Esimerkiksi ekologisten kompensaatioratkaisujen kehittäminen ja niihin liittyvät teknologiat voivat luoda täysin uusia markkinoita.
2. Rahoitus ja markkinoiden paineet
Investoijat, rahoittajat ja asiakkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten vastuullisuustoimiin. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen voi vaikuttaa positiivisesti rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. EU:n kestävän rahoituksen kriteerit sekä yritysvastuudirektiivit edellyttävät yrityksiltä luonnon monimuotoisuuden vaikutusten arviointia ja hallintaa – ja ne yritykset, jotka toimivat proaktiivisesti, voivat saada kilpailuetua rahoitusmarkkinoilla.
- Rahoitusedut: Yritykset, jotka sitoutuvat luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimiin, voivat saada paremmat rahoitusehdot ja hyötyä kestävän rahoituksen mekanismeista.
- Asiakaskysyntä: Kuluttajat ja yritysasiakkaat suosivat yhä enemmän vastuullisia tuotteita ja palveluita. Luontopositiivisuus voi olla merkittävä myyntivaltti ja erottautumistekijä.
3. Riskienhallinta ja toimitusketjujen vakaus
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tuo merkittäviä liiketoimintariskejä. Raaka-aineiden saatavuus, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja luonnon resurssien hupeneminen vaikuttavat suoraan myös teknologiateollisuuden yrityksiin.
- Toimitusketjujen turvaaminen: Luontokadon vaikutukset raaka-aineiden saatavuuteen voivat olla huomattavia. Esimerkiksi tietyt metallit ja mineraalit voivat muuttua harvinaisemmiksi, jos luonnon monimuotoisuus heikkenee entisestään.
- Sääntelyn ennakointi: Luonnon monimuotoisuuden hallintaan liittyvä sääntely tiukkenee jatkuvasti. Yritykset, jotka omaksuvat ennakoivan lähestymistavan ja integroivat luonnon monimuotoisuuden osaksi strategiaansa, ovat valmiimpia vastaamaan tuleviin vaatimuksiin ja voivat välttää odottamattomia kustannuksia.
4. Maine ja houkuttelevuus työmarkkinoilla
Yritykset, jotka panostavat luonnon monimuotoisuuteen, voivat vahvistaa mainettaan ja houkutella parhaat osaajat. Yhä useampi työntekijä, erityisesti nuorempi sukupolvi, haluaa työskennellä yrityksessä, joka kantaa vastuunsa ympäristöstä ja yhteiskunnasta.
- Työntekijöiden sitoutuminen: Vastuullisuustoimet lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista, mikä voi parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia.
- Brändin vahvistaminen: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen voi olla osa yrityksen vastuullisuusstrategiaa ja brändin rakentamista, mikä kasvattaa asiakasuskollisuutta ja parantaa yrityksen näkyvyyttä.
”Luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa on liiketoiminnan tulevaisuus.”
Yritysten ei kannata nähdä luonnon monimuotoisuutta vain ympäristövastuullisuuden näkökulmasta, vaan myös merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena. Kiertotalousratkaisut, luontopohjaiset teknologiat ja biodiversiteetin huomioivat liiketoimintamallit voivat avata uusia markkinoita, parantaa kannattavuutta ja luoda kestävää kasvua.
Yritykset, jotka tarttuvat luonnon monimuotoisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin ennakoivasti, ovat huomisen voittajia – sekä liiketoiminnassa että ympäristövastuullisuudessa. Alkuun pääsee esimerkiksi tutustumalla tuottamaamme Luonnon monimuotoisuuden käsikirjaan yrityksille.
Yrityksille oli lähetetty raskaita selvityspyyntöjä. Vielä selvityksenkin jälkeen verotuspäätöksellä oli linjattu, ettei kuvattu T&K-toiminta ole T&K-toimintaa, vaan yrityksen normaalia liiketoimintaa. Lue ongelmista tarkemmin täältä.
Kuinka paljon T&K-verokannustinta käytettiin?
Verohallinnon yhteisöverotusta koskevat tilastot julkaistiin helmikuun 2025 alussa. Hyvityksen sai loppujen lopuksi hyödynnettyä 80 prosenttia sitä hakeneista yrityksistä. Tämä on kohtuullinen ensimmäinen vuosi.
- T&K-vähennystä myönnettiin verovuoden 2023 verotuksessa n. 141 miljoonaa euroa. Vähennystä vaadittiin yhteensä noin 175 miljoonaa euroa, eli euromääräisestä vähennysvaatimuksista hyväksyttiin 81 prosenttia.
- Vähennystä vaati 939 yritystä ja sitä myönnettiin 769 yritykselle eli 82 prosentille hakijoista.
- Myönnetyn vähennyksen keskiarvo oli 184 000 euroa.
- Maksimivähennystä eli 500 000:ta euroa haki 161 yritystä. Näistä 134 yritykselle vähennys myönnettiin kokonaan ja 10:lle osittain.
Verokannustimelle on varattu budjetissa 80 miljoonaa euroa. Myönnettyjen tukien määrällä budjettivaikutus jää alle 30 miljoonaan euroon. Toivottavasti T&K-investointien määrä piristyy ja kannustin saadaan tehokkaammaksi.
Mikä muuttuu – mitä pyysimme ja mitä on tekeillä?
Teknologiateollisuuden esitys: sellaisen toiminnan, jonka Business Finland ja ELY-keskukset ovat aiempina vuosina tulkinneet tukeen oikeuttavaksi T&K-toiminnaksi, tulisi olla myös T&K-verokannustimen tulkinnassa T&K-toimintaa. Viranomaisilla ei voi olla toisistaan eriäviä määritelmiä. Verohallinnon tulisi käydä jo annetut kielteiset veropäätökset uudelleen läpi ja pyytää tarvittaessa tulkinta-apua.
Tekeillä:
- Verohallinto ja ELY-keskukset ovat käyneet asiasta keskusteluja.
- Teknologiateollisuus on toiminut viestinviejänä ja kouluttajana viranomaisten välillä.
Verohallinnon tulisi resurssiensa puitteissa antaa yrityksille laajempaa neuvontaa. Verotuspäätösten keskittäminen ja koulutus on yhä tarpeen.
- Sisäinen koulutus on tekeillä
- Yhteistyö aloitettu ELYn ja Verohallinnon välillä
Veroilmoituksen liitelomakkeella 67Y vaadittava ”vapaamuotoinen selvitys” tulee määritellä tarkemmin. Esimerkiksi selvityspyynnöillä toistuvasti pyydetyt kysymykset voisi lisätä tähän. Myös esimerkkimalli riittävästä selvityksestä olisi toivottava. Jos yritykset osaavat heti toimittaa verotukseen tarvittavat tiedot, säästetään kaikkien aikaa ja vaivaa.
- Verohallinto tekee muutoksia lomakkeeseen
Verohallinnon syventävään ohjeeseen tulisi lisätä muutama lisäesimerkki, etenkin koskien ohjelmistoinvestointeja, joiden määrittelemisessä näyttää usein olleen haasteita. Lisätään suora linkki ohjelmistoinvestointien T&K-määritelmää koskeviin Frascati-oppaan esimerkkilistoihin.
Verohallinnon tulisi käyttää harkintavaltaa ja jättää veronkorotus määräämättä ensimmäisten kahden vuoden aikana (verovuosien 2023–2024 osalta).
- kohtuullistamisia kahdesta prosentista yhteen prosenttiin on tehty jonkin verran
- poistaminen vaatisi todennäköisesti lakimuutoksen, jolla annettaisiin laajempi harkintavalta Verohallinnolle
Tarvitaan hallitusohjelman kirjaus T&K-vähennyksen kehittämisestä: analyysi siitä, miten kannustin on toiminut ja parannusehdotukset.
- Verohallinnon tilastot julkaistu 4.2.2025
- Teknologiateollisuuden puoliväliriihiviesteissä on ehdotuksia verokannustimen laajentamisesta (korkeammat prosenttiosuudet, lisätään sivukulut mukaan)
