Euroopan komissio julkaisi 3. kesäkuuta tiedonannon teknologisesta suvereniteetista. Tiedonanto kytkee teknologisen suvereniteetin EU:n kasvustrategiaan mutta painottaa, ettei sillä tarkoiteta omavaraisuutta tai protektionismia.
Kyse on kyvystä kehittää ja hallita kriittisiä teknologioita, infrastruktuuria ja datavarantoja, kasvattaa niiden mittakaavaa sekä vähentää riippuvuutta yksittäisistä EU:n ulkopuolisista toimittajista hajauttamalla toimitusketjuja. Päämääränä on Euroopan oma teknologiakokonaisuus, joka ulottuu siruista pilvipalvelujen kautta tekoälyyn.
”Suvereniteettipaketti” koostuu neljästä aloitteesta:
Aloitteita tukevat läpileikkaavat keinot: sääntelyn keventäminen, osaaminen ja investointirahoitus.
Rahoituksen turvaaminen ratkaisevaa
Teknologiateollisuus pitää tiedoksiannon suuntaa tervetulleena. Kun suvereniteetti ymmärretään avoimuudeksi ja kyvyksi tehdä omia valintoja eikä linnoittautumiseksi rajojen taakse, se sopii hyvin Suomen kaltaiselle pienelle ja vientivetoiselle taloudelle.
Vaikeat kysymykset koskevat keinoja: rakentuuko paketti luotettavien kumppanuuksien ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varaan vai ohjaako se valintoja alkuperän ja vaikeaselkoisten sääntöjen perusteella niin, että sisämarkkinat pirstoutuvat ja byrokratia kasvaa?
Yhtä ratkaisevaa on turvata riittävän vahva rahoitus EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja sen yhteyteen perustettavasta Euroopan kilpailukykyrahastosta. Lopputulos riippuu siitä, miten nämä valinnat tehdään.
Suomen kannalta kaksi aloitetta erottuu joukosta: CADA muuttaa datakeskusten ja pilvipalvelujen pelisääntöjä ja sirusäädös 2.0 liittyy useaan Suomen puolijohdealan vahvuuteen.
Komission ehdotus pilvipalveluja ja tekoälyä edistäväksi säädökseksi pyrkii vähentämään EU:n riippuvuutta unionin ulkopuolisista pilvipalvelutoimijoista ja vahvistamaan eurooppalaista pilvi- ja tekoälyekosysteemiä. Pilvipalvelujen osalta ehdotuksen keskiössä ovat julkiset hankinnat, avoin lähdekoodi ja eurooppalaisen pilvitarjonnan vahvistaminen.
Ehdotus loisi EU:lle yhteisen pilvipalvelujen suvereniteettikehikon. Pilvipalvelut jaettaisiin neljään varmuustasoon sen mukaan, miten hyvin ne täyttävät muun muassa datan sijaintia, palveluntarjoajan ja alihankkijoiden sijoittumista, kyberturvaa, teknistä tukea, ohjelmistojen toimitusketjua ja kolmansien maiden määräysvaltaa koskevat vaatimukset. Korkeammat tasot soveltuisivat erityisesti kriittisiin julkisiin tehtäviin ja arkaluonteiseen dataan.
Julkisen sektorin hankinnoissa pilvipalveluilta edellytettäisiin vähintään alinta eurooppalaista varmuustasoa. Jos jäsenvaltion tai EU-toimielimen riskinarviointi osoittaa, että kyse on yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta merkittävästä toiminnasta, hankinnoissa olisi käytettävä korkeampia varmuustasoja.
Aloitteessa ehdotetaan myös eurooppalaisten pilvipalvelujen yhteenliittymää (EuroCloud Federation), jonka tarkoituksena on helpottaa julkisen sektorin pilvipalvelujen ja kapasiteetin jakamista EU:ssa. Komissio voisi lisäksi toteuttaa yhteishankintoja EU-toimielinten, jäsenvaltioiden hankintayksiköiden ja muiden osallistuvien organisaatioiden puolesta. Avoimen lähdekoodin asemaa vahvistettaisiin julkisella sektorilla. EU-toimielinten ja julkisen sektorin elinten tulisi edistää avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä.
Suomen kannalta ehdotus on tärkeä erityisesti pilvipalvelujen, kyberturvallisuuden, ohjelmistokehityksen ja julkisten hankintojen näkökulmasta. Jatkokäsittelyssä olennaista on varmistaa, että suvereniteettivaatimukset pysyvät riskiperusteisina ja suhteellisina, eivätkä ne lisää tarpeetonta hallinnollista taakkaa tai kavenna kilpailua enemmän kuin turvallisuus edellyttää.
Ehdotuksessa käsitellään myös Euroopan datakeskuskapasiteetin kolminkertaistamiseen tähtääviä toimia. Viestimme tästä lisää lähiaikoina, kun aiheeseen liittyvät datakeskusten energiatehokkuussäännöt julkaistaan.
Euroopan komission ehdotus sirusäädökseksi 2.0 etenee suuntaan, jota Suomen puolijohdeteollisuus on peräänkuuluttanut. Ensimmäinen sirusäädös synnytti pilottilinjoja, osaamiskeskuksia ja suunnittelualustan sekä houkutteli yli 52 miljardin euron investoinnit. Silti Eurooppa valmistaa yhä alle kymmenesosan maailman siruista. Uudistuksella komissio yrittää kuroa tämän kuilun umpeen, ja sisällöltään ehdotus onnistuu monessa. Säädöksen kolmen pilarin rakenne säilyy ja terävöityy.
Pilarit pähkinänkuoressa:
Pilari I – Siruja Euroopalle -aloite 2.0: Rakentaa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa läpi arvoketjun: suunnittelu ja avoin suunnittelualusta, pilottilinjat, kvanttisirut, osaamiskeskukset, Chips Fund -rahoitus kasvuyrityksille sekä uutena painopisteenä myös fotoniikka. Uutuutena mukana on kysyntää luova kokonaisuus: Grand Challenges -missiot, Demand Accelerators ja Demand Forum sekä innovatiiviset julkiset hankinnat, jotka yhdistävät sirunvalmistajat niiden asiakkaisiin.
Pilari II – Toimitusvarmuus ja kysyntä: Luo kaksi tunnustusreittiä, eurooppalaiset puolijohdeteknologia-aloitteet ja strategiset projektit, jotka mahdollistavat jäsenmaiden ja EU:n yhteisiä panostuksia eurooppalaiseen sirutuotantokapasiteettiin. Pilari nopeuttaa myös luvitusta, perustaa puolijohdealan huippualueet ja tuo toimitusvarmuusvaatimukset julkisiin hankintoihin.
Pilari III – Seuranta ja kriisinhallinta: Kartoittaa arvoketjun riippuvuudet ja pullonkaulat, rakentaa yritystenvälisen tiedonjakoalustan puolijohdealan toimitusketjun resilienssin parantamiseen ja säilyttää korkean kynnyksen kriisivälineet, kuten etusijatilaukset ja yhteishankinnat.
Hallinnon ytimessä on edelleen neuvoa-antava Euroopan puolijohdeneuvosto, jonka rinnalle puolijohteiden teollisuusallianssi tuodaan pysyväksi osaksi rakennetta.
Alkuperäiseen sirusäädökseen verrattuna keskeisin yksittäinen uudistus koskee ensimmäistä laatuaan olevia laitoksia (first-of-a-kind): erityisasema laajenee pelkästä valmistuksesta koko arvoketjuun eli laitteisiin, materiaaleihin, paketointiin ja sirusuunnitteluun.
Ehdotus osuu kokonaisuudessaan hyvin Suomen vahvuuksiin, jotka olemme koonneet Chips from the North -strategiaamme: sirusuunnittelu, MEMS-komponentit ja anturit, fotoniikka, kvanttiteknologia sekä edistyneet materiaalit ja prosessit.
Ehdotuksen avoimet kohdat:
Säädöksen rahoitus ratkaistaan vasta EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä 2028–2034 ja Euroopan kilpailukykyrahastossa, joista neuvotellaan erikseen.
Kapasiteetille, investoinneille ja osaamiselle ei aseteta sitovia tavoitteita.
Osaajapula jätetään muiden välineiden ratkaistavaksi.
Seuraavaksi neuvosto ja parlamentti muodostavat kantansa, ja sen jälkeen lopullisesta tekstistä neuvotellaan. Jatkamme vaikuttamista kahdella rintamalla: paremman ja tarkoituksenmukaisemman sääntelyn sekä kunnianhimoisen rahoituksen puolesta.
Lähes puolet yrityksistä arvioi itsensä nopeiksi hyödyntäjiksi ja viidennes edelläkävijöiksi. Yritykset hakevat teknologiasta ennen kaikkea kustannustehokkuutta, kasvua ja parempaa toimituskykyä.
Uusilla teknologioilla kyselyssä viitattiin liiketoiminnan kannalta merkittäviin ratkaisuihin ja niihin liittyvään osaamiseen. Esimerkkejä tällaisista ovat tekoäly ja data-analytiikka, automaatio ja robotiikka, ohjelmisto- ja pilvipalvelut, kyberturvallisuus, teollinen IoT ja sensorointi, digitaaliset kaksoset sekä uudet valmistus-, tuotanto- ja energiateknologiat.
– Yrityksissä on vahva tahtotila, osaamista ja valmiutta uudistua. Tämä potentiaali on nyt saatava käännettyä investoinneiksi ja kasvuksi, sanoo teknologiajohtaja Sanna Malinen.
Kyselyn silmiinpistävin havainto on palvelu- ja teollisuusyritysten selvä ero. Teknologiateollisuuden palveluyrityksistä noin 77 prosenttia pitää uutta teknologiaa erittäin tärkeänä, kun teollisuudessa vastaava osuus on noin 30 prosenttia. Myös itsearviossa ero on selvä: palveluissa edelläkävijöitä on kolmannes, teollisuudessa noin 14 prosenttia. Suurin ero on nimenomaan toimialojen, ei yrityksen koon välillä.
TeknoBaro on Teknologiateollisuus ry:n säännöllinen jäsenkysely, joka toteutetaan neljä kertaa vuodessa (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu ja joulukuu).
Uusia teknologioita koskeva kysely toteutettiin 8.3.–13.3.2026 ja se on lähetetty Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten toimitusjohtajille.
Vastaanottajia oli 1693 ja vastauksia 340, eli vastausprosentti oli 20.
TeknoBaro-kysely sisältää aina kaksi osiota: talousosion ja vaihtuvan teeman. Tällä kierroksella vaihtuvana teemana oli uudet teknologiat ja teknologiapolitiikka.
Suurin este vaikeus löytää oikea teknologiaratkaisu
Yritykset arvioivat osaamisensa kohtuullisen vahvaksi, mutta muut resurssit kuten raha, aika ja kapasiteetti jäävät selvästi heikommiksi: vain noin 39 prosenttia arvioi resurssinsa vahvoiksi uuden teknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle. Pienemmissä yrityksissä luku on 35 prosenttia, suurissa 58 prosenttia. Suurimmiksi esteiksi nousevat sopivan teknologiaratkaisun löytäminen, muutosjohtaminen sekä rahoitus ja markkinoiden kypsyys.
– Resurssipaineet ovat aitoja, etenkin pienemmissä yrityksissä. Osaan esteistä voi kuitenkin vaikuttaa myös yrityksen omilla päätöksillä. Johdon sitoutuminen ja pienetkin kokeilut tuottavat oppia, joka pohjustaa seuraavia investointeja, toteaa johtava asiantuntija Joonas Mikkilä.
Suomen toimintaympäristöä pitää kannustavana noin 40 prosenttia vastaajista, mutta erittäin kannustavaksi sen kokee vain neljä prosenttia. Avovastauksissa korostuu huoli politiikan ennustettavuudesta: tempoilu, epävarmuus ja nopeasti vaihtuvat signaalit nähdään investointien ja teollisten sijoituspäätösten keskeisinä jarruina.
Suomen menestys vaatii laajaa teknologiapohjaa
Kansallisissa teknologiaprioriteeteissa tekoäly ja data nousevat selvään kärkeen. Sen rinnalla yritykset näkevät Suomelle tärkeiksi energiateknologiat, kyberturvallisuuden, robotiikan, valmistusteknologiat sekä tietoliikenne- ja verkkoteknologiat. Palveluyrityksissä painottuvat tekoäly ja kyberturva, teollisuudessa energia, robotiikka ja valmistusteknologiat.
Yritysten näkemysten mukaan valtion on panostettava teknologiapolitiikassa kasvun edellytyksiin: taloudellisiin kannusteisiin, ennustettavaan sääntelyyn, nopeampiin lupaprosesseihin, riskirahan tarjontaan, osaajien saatavuuteen sekä julkiseen sektoriin ensimmäisenä asiakkaana niillä aloilla, joilla se voi vauhdittaa markkinan syntymistä.
Teknologiateollisuus valmistelee parhaillaan ehdotusta Suomen teknologiapolitiikan pitkän aikavälin suunnaksi. Tavoitteena on tarjota Suomelle teknologiapoliittisia keinoja, joilla ohjata maata kohti kasvua ja iskunkestävyyttä, myös ankaran teknologisen kilpailun ja globaalin epävakauden aikakaudella. TeknoBaro-kyselyn tuloksia hyödynnetään tässä valmisteluprosessissa.
TeknoTET syntyi tarpeesta tuoda teknologia-ala lähemmäs nuoria ja avata ovia mahdollisuuksiin, joita moni ei muuten tulisi ajatelleeksi.
Tänä vuonna TeknoTETissä oli mukana yhteensä noin 60 kasiluokkalaista. Pääkaupunkiseudulla TETtiin osallistui 51 nuorta, ja he pääsivät tutustumaan neljään teknologiayritykseen; Nokia, WithSecure, Tieto ja Microsoft. Oulussa TET toteutettiin yhteistyössä BusinessOulun kanssa. Yrityksistä mukana olivat MediaTek, Aspocomp ja Nokia. Yritysvierailujen lisäksi nuoret pääsivät päiväksi OSAOlle. Nuoret otettiin kaikissa kohteissa vastaan lämpimästi, ja he tunsivat olevansa aidosti tervetulleita ja odotettuja.
Päivien aikana nuoret pääsivät kurkistamaan työelämän arkeen aivan lähietäisyydeltä. Vierailujen tarkoituksena oli päästä kokemaan, kysymään, ihmettelemään ja osallistumaan osana työyhteisöä. Monelle tärkeintä olikin havaita, että teknologia-ala on paikka, jossa voi tehdä asioita omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Samalla nuoret näkivät, että alalla työskentelee monenlaisia ihmisiä erilaisista taustoista ja rooleista.
TeknoTETissä merkityksellisintä ei välttämättä ole yhden päivän aikana opittu yksittäinen asia. Tärkeämpää on se, että nuorelle syntyy tunne siitä, että teknologia-ala voisi olla myös häntä varten. Jos yksi vierailu voi muuttaa käsitystä omista mahdollisuuksista, sillä voi olla yllättävän suuri vaikutus tulevaisuuteen.
Myös yrityksille osallistuminen tarjoaa paljon. Yhden päivän avaaminen nuorille on pieni panostus, mutta sen vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. Yritykset pääsevät näyttämään konkreettisesti, mitä heidän arjessaan tehdään, purkamaan ennakkoluuloja ja rakentamaan yhteyttä tulevaisuuden osaajiin. Samalla vahvistuu koulujen ja työelämän välinen yhteistyö, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti.
Tämän vuoden kokemukset rohkaisevat katsomaan eteenpäin. Tavoitteena on jatkaa TeknoTET-kokonaisuuksien kokeiluja valtakunnallisesti ja löytää uusia toteutusmalleja, joissa yritykset ovat vahvasti mukana tarjoamassa nuorille konkreettisia kohtaamisia työelämän kanssa. Kun yhä useampi yritys avaa ovensa nuorille, entistä useampi nuori eri puolilla Suomea pääsee tutustumaan teknologia-alan mahdollisuuksiin.
Parasta TeknoTETissä on se, että nuori hoksaa itse, mistä teknologia-alassa on kyse – ja voi lopulta todeta: “Mä lowkey ymmärsin tän!”
Toista kertaa järjestetty Teknopäivä tarjosi jäsenyrityksille ajankohtaisia puheenvuoroja, työkaluja tarjoavia teemasessioita sekä verkoistoitumista kasvun teeman ympärillä.
Täyteen varatun tilaisuuden avasivat Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio, jotka korostivat verkostoitumisen, yhteistyön ja rohkean asenteen merkitystä geopoliittisesti epävarmassa toimintaympäristössä. Kasvun ja uudistumisen nähtiin olevan keskeisiä edellytyksiä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle.
“Kasvuun tarvitaan osaavia ihmisiä, innovatiivista asennetta ja suomalaista sisua.”
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio avasivat tilaisuuden.
Suoraa puhetta talouden suunnasta ja kasvun edellytyksistä
Aamupäivän keskustelussa EK:n toimitusjohtaja Minna Helle ja talouselämän vaikuttaja Björn Wahlroos peräänkuuluttivat rehellistä keskustelua Suomen talouden tilasta. Wahlroosin mukaan talouden pitkään jatkunut paikallaan polkeminen ei ratkea pienillä korjausliikkeillä, vaan se vaatii rohkeita päätöksiä, kasvua tukevia kannustimia sekä toimia, joilla osaajat ja pääoma saadaan pysymään Suomessa.
Minna Helle ja Björn Wahlroos keskustelivat suoraan Suomen talouden näkymistä, yritysten ja politiikan roolista sekä globaalin markkinan mahdollisuuksista.
Samoilla linjoilla oli iltapäivän huipentanut hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae, joka tyrmäsi ajatuksen yritysten pelastamisesta pelkällä säästämisellä. Menestyminen edellyttää kykyä yksinkertaistaa toimintaa, kohdentaa resurssit oikein ja tehdä rohkeita päätöksiä myös hinnoittelun ja asiakkuuksien suhteen.
Suvanto-Harsaae korosti myös pysähtymisen merkitystä vauhdin keskellä.
“Kasvu ei tule sillä, että paahdetaan kuin hullut, vaan se tulee siitä, että pysähdytään pohtimaan, mihin suuntaan meidän pitäisi lähteä kasvamaan”, hän pohti.
”Yhtäkään yritystä ei ole koskaan pelastettu kriisistä, taantumasta tai jumituksesta säästämällä”, Sanna Suvanto-Harsaae totesi.
Tekoäly siirtyy teollisuuden ytimeen
Teknologisen murroksen näkökulman tapahtumaan toi LUT‑kauppakorkeakoulun teollisuusprofessori Mika Ruokonen, jonka mukaan tekoälyn seuraava suuri harppaus on sen siirtyminen digitaalisista sovelluksista osaksi fyysistä maailmaa ja teollisia prosesseja. Puheenvuorossaan Ruokonen kävi läpi autonomisten järjestelmien ja simulaatioissa koulutettavien tekoälyagenttien tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja kustannusten alentamiseen. Euroopalla ja Suomella on vahvan teollisen osaamisensa ansiosta tässä kehityksessä hyvät lähtökohdat. Ruokosen mukaan nyt onkin aika kääntää tämä kehitys kilpailueduksi.
“Autonomia ei ole enää vuosikymmenten päässä, vaan kyse on muutamasta vuodesta. Nyt on oikea aika pohtia, miten voimme hyödyntää tekoälyä fyysisessä ympäristössä ja mitä uutta se voi tuoda yrityksen kasvuun.”
Mika Ruokonen kertoi, miten tekoäly muuttaa teollisuuden prosesseja, tuotteita ja toimintatapoja lähivuosina.
Kasvutarinoita Teknoluolasta
Konkreettisia esimerkkejä suomalaisesta osaamisesta ja kasvuhalusta kuultiin Teknoluolassa, jossa kasvuyritykset Canatu, ITA Nordic ja IQM esittelivät ratkaisujaan ja saivat asiantuntevaa sparrausta DNA:lta, OP Pohjolalta ja Finnveralta.
Canatu esitteli hiilinanoputkiteknologiaansa globaalin puolijohde‑ ja autoteollisuuden tarpeisiin, ITA Nordic kertoi konepajansa kasvusta automaatio‑ ja robotiikkainvestointien avulla, ja IQM avasi Suomen roolia kvanttitietokoneiden kehityksessä ja tulevaisuuden sovelluksissa.
Teknoluolassa yritysten kasvua kommentoivat ja haastoivat OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä, sekä DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna‑Mari Ylihurula.
Kasvu vaatii kaupallistamista, osaajia ja resilienssiä
Iltapäivän teemasessioissa keskityttiin kasvun käytännön edellytyksiin. Keskusteluissa korostui, että teknologia ei yksinään riitä, vaan kasvu vaatii teolliskaupallista iskukykyä, myynnin johtamista ja asiakasarvon kirkastamista. Rahoittajat taas kuvasivat, kuinka kasvun näkökulmasta suurin riski on investointien lykkääminen ja vientirahoituksen alihyödyntäminen.
Teknologia yksin ei riitä. Kestävä kasvu syntyy myynnin johtamisesta, asiakasarvon kirkastamisesta, investoinneista sekä kyvystä varautua häiriöihin ja huolehtia työyhteisöjen toimintakyvystä.
Kasvun pullonkaulana tunnistettiin myös osaajapula. Teknologiateollisuus tarvitsee 140 000 uutta osaajaa tulevien kymmenen vuoden aikana, mikä edellyttää panostuksia kansainväliseen rekrytointiin, koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Päivän aikana julkaistiin myös valmistavan teollisuuden pk‑yrityksille suunnattu työkirja, joka tarjoaa käytännön näkökulmia yritysten ennakointi- ja strategiatyöhön. Yritysten toimintakyvyn tueksi esiteltuun myös uusi pk‑yrityksille suunnattu resilienssi‑manuaali, joka tarjoaa käytännön keinoja häiriöihin varautumiseen ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.
Myös työyhteisöjen resilienssin merkitys nousi esiin. Teemasessiossa muistutettiin, että tiimiresilienssi ei ole vain kriisinhallintaa, vaan se rakentuu arjen toiminnoissa, kuten luottamuksessa ja yhteishengessä jo ennen vaikeuksien kohtaamista.
Teknopäivään osallistui lähes 400 teknologia-alan asiantuntijaa ja yritysjohtajaa.
Vuoden 2026 Teknopäivä osoitti, että suomalaisella teknologiateollisuudella on vahvat edellytykset menestyä kansainvälisesti. Päivän puheenvuorot ja keskustelut painottivat kasvun edellyttävän fokusta, hallittua riskinottoa ja kykyä viedä kasvu käytäntöön.
Päivän teeman kiteytti Suvanto-Harsaae:
“Jos ei ole kasvua, ei ole elämää. Se on totuus luonnossa ja se on totuus yrityksissä. Kasvu on ainoa tapa, millä elämä jatkuu.”
Keskustelut jatkuivat vielä illalla Malja keväälle ‑verkostoitumistilaisuudessa yhdessä sidosryhmien ja päättäjien kanssa.
Teknopäivän esitysmateriaalit ja tekoäly-yhteenvedot
Kun tekoäly parhaillaan siirtyykin digitaalisista palveluista entistä enemmän fyysiseen maailmaan, muun muassa robotteihin, autonomisiin järjestelmiin ja teollisiin sovelluksiin, kilpailun logiikka muuttuu oleellisesti. Enää ei ratkaise pelkästään se, kuka rakentaa parhaat mallit, vaan se, kuka pystyy viemään ne turvallisesti ja tehokkaasti osaksi todellista arjen maailmaa, jossa asiat oikeasti tapahtuvat.
Yhdysvallat on ollut kiistaton johtaja muun muassa koneoppimista ja kielimalleja hyödyntävissä tekoälyissä, joissa tietokone osoittaa ihmisajattelulle tyypillisiä piirteitä. Jenkkien vahvuudet ovat eittämättä ohjelmisto-osaamisessa, riskirahoituksen saatavuudessa ja huippuluokan tutkimuksessa Stanfordia, Harvardia ja Berkeleytä myöten.
Mutta fyysisessä tekoälyssä nämä eivät yksin riitä. Robotit eivät skaalaudu kuten ohjelmistot: ne vaativat tuotantoa, logistiikkaa, huoltoa ja standardeja. Siinä missä ohjelmisto voidaan kopioida hetkessä miljoonille käyttäjille, robotti on rakennettava, kuljetettava ja ylläpidettävä. Näissä asioissa Yhdysvaltojen etumatka on merkittävästi kapeampi.
Yhdysvaltain fyysisen tekoälyn markkina kasvaa parhaillaan nopeasti, ja sitä vievät eteenpäin esimerkiksi NVIDIA:n, Qualcommin sekä Figure AI:n ja Agility Roboticsin kaltaiset toimijat, mutta kehitys nojaa edelleen vahvasti ohjelmisto- ja tekoälymallilähtöiseen ajatteluun.
Kehitystä vievät eteenpäin yritykset, joiden kilpailuedut syntyvät kyvystä saada teknologia toimimaan turvallisesti osana monimutkaisia kokonaisuuksia.
Kiina taas näyttäytyy tässä uudessa fyysisen tekoälyn nousevassa vaiheessa poikkeuksellisen vahvana. Sen etu ei perustu pelkästään datamassojen kokoamiseen, vaan ennen kaikkea kykyyn valmistaa, integroida ja ottaa käyttöön järjestelmiä nopeasti ja laajasti.
Myös Kiinassa fyysisen tekoälyn markkina kasvaa parhaillaan nopeasti. Kehitystä vievät eteenpäin toimijat kuten Huawei ja Unitree Robotics sekä laajat, valtion tukemat robotiikan ja tehdasautomaation ekosysteemit. Kiinassa tekoäly viedään tehokkaasti ja systemaattisesti laboratorioista ja pilvipalveluista tosielämään eli tehtaisiin, varastoihin ja kaupunkeihin.
Lisäksi Kiinalla on käytössään resurssi, josta puhutaan yllättävän vähän: mittava ihmistyövoima, joka osallistuu suoraan fyysisen tekoälyn “kouluttamiseen”. Monia robottijärjestelmiä opetetaan käytännössä manuaalisesti, muun muassa ihmiset ohjaavat niiden liikkeitä, korjaavat virheitä ja tuottavat dataa todellisista tilanteista.
Entä Eurooppa, jota on totuttu pitämään tekoälyn perässähiihtäjänä? Ja entä Suomi? Fyysisen tekoälyn näkökulmasta kilpailukentän yleiskuva voi olla meille jokseenkin toinen kuin tähän mennessä. Euroopalla ja Suomella on vahva teollinen perinne, erityisesti automaatiossa ja konepajateollisuudessa. Vielä tärkeämpää on sen pitkä kokemus standardeista, sääntelystä ja järjestelmien luotettavuudesta. Siinä missä digitaalisessa tekoälyssä virheet ovat kiusallisia, fyysisessä maailmassa ne voivat olla erittäin vaarallisia. Prioriteetteja ja lähestymistapoja tulee tarkastella uudella tapaa: “riittävän hyvä” ei enää riitä.
On mahdollista, että juuri ne tekijät, joita on pidetty Euroopan heikkouksina muodostuvatkin kilpailueduksi, kun tekoäly siirtyy konkreettiseen fyysiseen ympäristöön.
Eri analyytikkojen mukaan Euroopan fyysisen tekoälyn markkina on toistaiseksi Yhdysvaltoja ja Kiinaa hieman pienempi, mutta sen painopiste on erilainen. Meillä keskitytään erityisesti säädeltyihin ja korkean kriittisyyden teollisiin käyttökohteisiin, joissa luotettavuus ja järjestelmien integraatio ovat ratkaisevia. Kehitystä vievät eteenpäin toimijat, kuten ABB, Siemens ja Bosch, eli yritykset, joiden kilpailuedut syntyvät kyvystä saada teknologia toimimaan turvallisesti osana monimutkaisia kokonaisuuksia.
On siten mahdollista, että juuri ne tekijät, joita on pidetty Euroopan heikkouksina, muun muassa varovaisuus, sääntely ja hitaus, muodostuvatkin kilpailueduksi, kun tekoäly siirtyy konkreettiseen fyysiseen ympäristöön.
Keskeinen kysymys onkin, mittaammeko tekoälyn kehitystä oikeilla mittareilla. Tähän asti huomio on kohdistunut laskentatehoon, mallien kokoon ja datan määrään. Fyysisessä tekoälyssä ratkaisevia voivat edellä mainittujen lisäksi olla myös aivan toiset tekijät: järjestelmien integraatio, turvallisuus ja kyky toimia epävarmassa ympäristössä.
Tekoälyn aiemmat aallot palkitsivat ne, jotka osasivat rakentaa älykkäitä järjestelmiä pilveen ja päätelaitteiden ruuduille käytettäviksi. Seuraava aalto palkitsee ne, jotka pystyvät tuomaan ne turvallisesti reaalimaailmaan. Siksi on mahdollista, että tekoälyn voittajat eivät enää aiempaan tapaan määräydy Silicon Valleyn tai Kiinan suurten digiyhtiöiden paradigmojen vaan tehdashallien, toimitusketjujen ja, ehkä yllättäen, myös manuaalisen ihmistyön kautta. Ja siinä kilpailussa lähtöasetelma on yhä jokseenkin auki.
Tämä kirjoitus on toinen osa juttusarjaa, jossa tarkastelemme fyysistä tekoälyä suomalaisen teollisuuden näkökulmasta. Sarjassa avaamme LUT-kauppakorkeakoulun tutkimushankkeen teemoja ja nostamme esiin kysymyksiä, joihin teknologiateollisuuden yritysten on syytä hakea vastauksia jo nyt.Lue myös sarjan ensimmäinen osa.
Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2026–2027. Hankkeen tutkijatiimi ovat professori Paavo Ritala, teollisuusprofessori Mika Ruokonen sekä nuorempi tutkija Vesa Korhonen. Hankkeen rahoittajana toimii Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö, ja yrityskumppaneina mukana ovat KONE Oyj, AMD Silo AI Oy, Kemppi Oy, Kempower Oyj, Halton Oy ja Oilon Oy.
Lisätietoa hankkeesta
Mika Ruokonen
Teollisuusprofessori, LUT-yliopisto
mika.ruokonen@lut.fi +358 41 447 5652
Ilmoittaudu 12.6. Teknoinfoon kuulemaan lisää aiheesta
Juuri siksi myös yhdistyksen hallinnon pitää toimia tavalla, joka vastaa tämän päivän haasteisiin. Hallintomallin pitää tunnistaa jäsenkunnan moninaisuus ja mahdollistaa ketterä, vaikuttava ja vastuullinen päätöksenteko.
Nykyinen hallintomalli on palvellut yhdistystä hyvin, mutta se ei enää kaikilta osin vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Yritysten nykyinen toimintaympäristö on monimutkainen, nopeasti muuttuva ja tiukasti sidoksissa globaaleihin ilmiöihin. Suuressa hallituksessa on mahdotonta käydä riittävää dialogia kaikkien näkökulmien huomioimiseksi, ja työvaliokunta käytännössä toimii roolissa, joka yleensä kuuluu hallitukselle. Valta ja vastuu ovat osin erkaantuneet toisistaan, ja päätöksenteko on jäykistynyt.
Teknologiateollisuuden rooli Suomen pitkäaikaisen edun eteen työskentelemisessä ansaitsee hallintomallin, joka on nykyistä selkeämpi, osallistavampi ja toimintakykyisempi.
Hallinnon uudistamisen päätavoitteina ovat:
Päätöksenteon sujuvoittaminen sekä vallan ja vastuun selkiyttäminen.
Jäsenkunnan osaamisen ja näkemyksen täysimääräinen hyödyntäminen.
Yrittäjyyden ja omistajuuden aseman vahvistaminen ja tuominen nykyistä selvemmin sääntöihin.
Nykyisen mallin rajoitteista on keskusteltu vuosien varrella, ja hallitus on nostanut asian esiin myös itsearvioinnissaan. Eri vaihtoehtojen huolellisen punnitsemisen jälkeen johtopäätös on se, että tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan merkittävää rakenteiden uudistamista. Pienemmät nykyiseen toimintatapaan tehtävät muutokset eivät riitä.
Ehdotettu uusi malli on yksityiskohdiltaan vielä työstettävänä, ja sitä hiotaan eri tahojen kanssa käytävissä keskusteluissa. Seuraavassa kuvaan mallin sellaisena kuin se tällä hetkellä on ja otan mielelläni palautetta vastaan.
Uuden hallintomallin perustana on jäseniä edustava valtuusto, joka vastaa strategiasta ja pitkän aikavälin kehittämisestä. Valtuusto toimii ”omistajan äänenä”, nimittää hallituksen, pohjustaa ja hyväksyy strategian sekä hyväksyy taloudellisesti merkittävimmät päätökset. Valtuusto on kooltaan nykyisen hallituksen suuruusluokkaa, ja se edustaa kattavasti eri sektoreita, yrityskokoluokkia ja maantieteellisiä alueita.
Valtuusto kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa interaktiivisissa työpajaluonteisissa kokouksissa. Valtuuston pääasiallinen työkieli on suomi, ei-suomenkieliset huomioidaan tarvittaessa esimerkiksi simultaanitulkkauksella.
Yhdistyksen hallituksen kooksi tulee noin 12–15 henkeä, ja sen tehtävänä on toimia nykyisen työvaliokunnan tapaan operatiivisen päätöksenteon lähellä. Hallitus keskittyy kannanmuodostukseen ja vaikuttamisen ohjaamiseen. Lisäksi se vastaa yhdistyksen varallisuuden asianmukaisesta hoitamisesta. Yrittäjävaliokunnan nimitystoimikunnalla on esityskiintiö hallituksen kokoonpanoon siten, että se esittää ensimmäistä varapuheenjohtajaa ja kaikkiaan noin 40 % hallituksen jäsenistä. Tällä varmistetaan yrittäjyyden äänen kuuluminen hallinnossa.
Vaalivaliokunta pidetään nykyisellään, ja sillä on merkittävä rooli hallinnon toimivuuden ja edustavuuden varmistamisessa. Muutoksena nykyiseen on vaalivaliokunnan toimintaohjeiden hyväksyminen vuosikokouksessa, jolloin toimielinten valintaperusteet tulevat jäsenten nähtäväksi ja päätettäväksi.
Ehdotettu malli vastaa tunnistettuihin haasteisiin usealla tavalla. Se selkiyttää ja nopeuttaa hallituksen päätöksentekoa, tuo vallan ja vastuun lähemmäksi toisiaan, vahvistaa yrittäjyyttä ja omistajuutta, lisää henkilövalintojen läpinäkyvyyttä ja tuo jäsenyritysten näkemyksiä nykyistä vahvemmin ja laajemmin mukaan strategian muodostamiseen.
Hyväkään hallintomalli ei toimi ilman hyviä käytäntöjä. Uudistuksen onnistumisen kannalta on kriittistä, että valtuuston työskentelystä saadaan tehokasta. Valtuuston pitää olla paikka, jossa jäsenyritysten erilaiset näkökulmat kohtaavat, ja jossa käydään keskustelua ja tehdään päätöksiä niistä linjauksista, jotka määrittävät Teknologiateollisuuden ja koko Suomen tulevaisuutta.
Aikataulullisesti tavoitteena on tehdä tarvittavat sääntömuutokset tämän kesän aikana, jotta vaalivaliokunta pääsee valmistelemaan syyskokoukseen tähtäävää työtään uudelta pohjalta.
Parempi hallinto ei ole itseisarvo. Sen tarkoitus on tehdä Teknologiateollisuudesta vaikuttavampi, ketterämpi ja paremmin koko jäsenkenttäänsä kuunteleva järjestö.
Teknologiateollisuus on rohkea edelläkävijä. Nyt meidän pitää uskaltaa uudistaa myös omia rakenteitamme.
Lisätietoja
Ville Voipio
Hallituksen puheenjohtaja, Teknologiateollisuus ry
Sähköposti: ville.voipio@teknologiateollisuus.fi
Puhelinnumero: 040 503 1915
Euroopan unionin parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto saavuttivat 7. toukokuuta alustavan neuvottelutuloksen niin sanotusta tekoälyomnibus-aloitteesta (AI Omnibus), jolla kevennetään ja selkiytetään EU:n tekoälyasetuksen soveltamista.
Neuvottelutulos kattaa suuren riskin tekoälyjärjestelmien vaatimusten soveltamisen myöhentämisen, konetuotteiden sääntelyn yksinkertaistamisen sekä joukon kohdennettuja yksinkertaistuksia.
Parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä neuvottelutulos virallisesti. Muutosten odotetaan astuvan voimaan elokuussa.
Tekoälyomnibusin tuomat keskeiset muutokset:
Suuren riskin tekoälyjärjestelmien vaatimusten soveltamista lykätään. Itsenäisten suuren riskin järjestelmien (mm. biometriikka, kriittinen infrastruktuuri, koulutus, työllistäminen, lainvalvonta, rajavalvonta) sääntelyn, jonka oli määrä tulla voimaan jo tämän vuoden elokuussa, soveltaminen siirtyy alkamaan 2.12.2027.
Tuoteturvasäänneltyjen tuotteiden turvakomponentteina toimivat suuririskiset tekoälyjärjestelmät – esimerkiksi lääkinnällisissä laitteissa, koneissa, leluissa, hisseissä ja vesialuksissa – tulevat sääntelyn piiriin vuotta aiottua myöhemmin eli 2.8.2028.
Tekoälyllä tuotetun kuva-, ääni- ja tekstisisällön ”vesileimausvelvoitteet” astuvat voimaan vasta 2.12.2026, kun niiden soveltamisen piti alkaa jo elokuussa.
Koneet siirretään asetuksen liitteen I A-osasta B-osaan. EU:n koneasetuksen mukaiset tuotteet noudattavat jatkossa vain omaa sektorisääntelyään – eivät enää sekä tekoälyasetusta että sektorisääntelyä – kunhan tekoälyasetusta vastaava terveyden ja turvallisuuden taso varmistetaan.
Komissiolle annetaan toimivalta antaa delegoituja säädöksiä koneasetusta koskien tekoälyyn liittyvien terveys- ja turvallisuusvaatimusten täsmentämiseksi.
Kun konetuotteita koskevia erityisstandardeja suuren riskin tekoälyjärjestelmille ei ole saatavilla, tekoälyasetuksen standardien noudattaminen riittää vaatimustenmukaisuusolettaman saavuttamiseksi koneasetuksen tekoälyyn liittyvien terveys- ja turvallisuusvaatimusten osalta.
Tekoälyasetuksen ja muiden kuin koneita koskevan sektorikohtaisen lainsäädännön päällekkäisyyksien ratkaisemiseksi luodaan mekanismi. Tilanteissa, joissa sektorilainsäädäntö – esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita, leluja, hissejä, koneita tai vesialuksia koskeva sääntely – sisältää tekoälyasetusta vastaavia tekoälyjärjestelmien vaatimuksia, tekoälyasetuksen soveltamista voidaan rajoittaa kyseisiltä osin täytäntöönpanosäädöksillä.
Turvakomponentin määritelmää tarkennetaan ja kavennetaan. Tekoälyjärjestelmät, jotka vain avustavat käyttäjiä tai optimoivat suorituskykyä, eivät automaattisesti kuulu suuren riskin velvoitteiden piiriin, jos niiden vika tai häiriö ei aiheuta terveys- tai turvallisuusriskiä.
Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä selkeytetään. Valmistajia ei velvoiteta valitsemaan kolmannen osapuolen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä pelkästään siksi, että tuote sisältää suuren riskin tekoälyjärjestelmän turvakomponenttina.
Vinoumien havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sallitaan henkilötietojen käsittely ehdottoman välttämättömän tarpeen mukaisesti, asianmukaisin suojatoimin – sekä suuren riskin että muiden järjestelmien osalta.
Pk-yritysten poikkeukset laajennetaan pieniin mid-cap-yrityksiin (SMC, enintään 500 työntekijää).
Ei-suostumuksellisten alastonkuvien ja lapsiin kohdistuvan seksuaalista väkivaltaa sisältävän materiaalin tuottamiseen tarkoitetut tekoälyjärjestelmät kielletään. Järjestelmät, joilla ei ole tätä käyttötarkoitusta, mutta jotka saattavat mahdollistaa tällaisen materiaalin tuotannon, voidaan saattaa markkinoille vain riittävin suojatoimin. Järjestelmien on oltava vaatimusten mukaisia 2.12.2026 mennessä.
Komission tekoälytoimisto (AI Office) saa roolin valvoa yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin perustuvia tekoälyjärjestelmiä, kun on kyse saman tarjoajan kehittämästä mallista ja järjestelmästä. Lainvalvonta, rajavalvonta, oikeusviranomaiset ja rahoituslaitokset jäävät kansallisten viranomaisten valvontaan.
Miten Teknologiateollisuuden tavoitteet toteutuivat?
Teknologiateollisuus esitti tammikuussa 2026 suosituksia tekoälyomnibusin neuvotteluihin. Näihin peilaten neuvottelujen saldo on positiivinen, joskin osa tavoitteista jäi puolitiehen.
Onnistumiset
Myöhennetyt ja kiinteät soveltamispäivämäärät suuren riskin tekoälyjärjestelmille (2.12.2027 ja 2.8.2028) ovat täsmälleen ne, joita esitimme.
Koneasetuksen siirto liitteen I B-osaan poistaa rinnakkaiset vaatimuksenmukaisuusraiteet konetuotteilta. Tämä oli yksi keskeisistä tuoteturvasääntelyn ja tekoälyasetuksen rajapintaa koskevista vaatimuksistamme.
Turvakomponentin määritelmän tarkentaminen ja kaventaminen estää suuren riskin velvoitteiden automaattisen laajentumisen tuotteisiin, joissa tekoäly vain avustaa tai optimoi. Tämä on rakenteellisesti merkittävä parannus, joka vastaa suosituksemme henkeä.
Pk-yrityshelpotusten laajentaminen astetta suurempiin yrityksiin, henkilötietojen käsittely vinoumien korjaamiseksi sekä yleiskäyttöisiin malleihin perustuvien järjestelmien valvonnan keskittäminen vastaavat suosituksiamme.
Pettymykset
Suurin puute koskee lääkinnällisiä laitteita. Konetuotteille tehty siirto liitteen I A-osasta B-osaan ei ulotu MDR- ja IVDR-tuotteisiin, jolloin niihin sovelletaan jatkossakin sekä tekoälyasetusta että sektorikohtaista tuoteturvasääntelyä rinnakkain. Tämä jättää alalle juuri sen päällekkäisten vaatimusten ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ongelman, jonka purkamista esitimme.
Seuraavat askeleet
Parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä neuvottelutulos. Instituutioiden äänestykset tapahtuvat alkukesän aikana. Muutosten pitäisi astua voimaan tämän vuoden elokuun alusta.
Teknologiateollisuuden 3D-tulostamisen toimialaryhmä aloittaa toimintansa toukokuun lopulla. Toimialaryhmän tarkoituksena on kerätä ja jakaa tietoa alan kehityksestä sekä järjestää työpajoja ja tapahtumia.
Tavoitteena on auttaa hahmottamaan, mitkä teknologiat ja materiaalit ovat kypsymässä teolliseen käyttöön, ja erottamaan hype todellisesta tuotantopotentiaalista. Lisäksi tarkoituksena on auttaa yrityksiä tunnistamaan, miten 3D‑tulostus linkittyy muihin murroksiin, kuten digitalisaatioon, kestävään kehitykseen ja toimitusketjujen muutoksiin.
Teknologiateollisuuden 3D‑tulostamisen toimialaryhmään kannattaa liittyä, koska se tarjoaa vahvan verkoston ja mahdollisuuden oppia uutta sekä vaikuttaa alan kehitykseen. Toimialaryhmään liittyminen on järkevää erityisesti silloin, kun 3D‑tulostus on osa yrityksen tai organisaation nykyistä toimintaa tai se on arvioitu strategiseksi tulevaisuuden kyvykkyydeksi.
Teollisuudessa 3D-tulostimet ovat hyödyllisiä, koska niillä voi valmistaa nopeasti erilaisia osia ja työkaluja. Nopeimmillaan samana päivänä saa ratkaisun ongelmaansa.
Tulostimilla voi tehdä esimerkiksi prototyyppejä ja testata erilaisten kokoonpano-osien sopivuutta, jolloin riskit tuotantovirheille pienenevät. Myös lopputuotteisiin tulevia osia, joita ei voi valmistaa muilla menetelmillä, tulostetaan.
Kustannussäästöjen lisäksi tulostaminen suoraviivaistaa toimintaa. Kaikki on lähellä – suunnittelu, valmistus ja loppukäyttäjä. Tämä mahdollistaa tuotannon ja tuotekehityksen nopean joustavuuden ja reagointikyvyn.
Valmennus johti lopulta konkreettiseen päätökseen käynnistää ensimmäinen, rajattu tekoälyhanke myynnin tueksi.
”Meillä oli organisaatiossa hyvin erilaisia käsityksiä tekoälystä. Osa käytti sitä jo, osa ei lainkaan, ja mukana oli myös vääristyneitä mielikuvia. Koimme, että tarvitsimme yhteistä ymmärrystä siitä, mistä tekoälyssä on oikeasti kyse”, kertoo Nakkila Worksin toimitusjohtaja Jussi Kivioja.
Perustettu: 1948
Kotipaikka: Nakkila, Länsi-Suomi
Pääasiallinen toiminta: Kansainvälisesti toimiva säiliö-, prosessilaite- ja paineastiatoimittaja
Henkilöstö: 90
Muuta: Vastuullinen toiminta ja työntekijöiden hyvinvointi sekä asiakastyytyväisyys yritystoiminnan perusperiaatteina
Valmennus toi yhteisen kielen ja avarsi ajattelua
Nakkila Works osallistui Headai:n vetämään AI 1000 valmennukseen laajalla kokoonpanolla. Mukana oli ylimmän johdon lisäksi päällikkö- ja vastuuhenkilöitä eri puolilta organisaatiota.
”Halusimme, että tekoäly ei jää vain johdon asiaksi. Kun ihmiset eri puolilla yritystä ymmärtävät, mitä tekoäly voisi tarkoittaa omassa työssä, syntyy kekseliäämpiä ja realistisempia ideoita.”
Kiinnostus syntyy usein vasta silloin, kun hyöty näkyy konkreettisesti omassa työssä.
Valmennus auttoi hahmottamaan tekoälyä kokonaisuutena, ei vain yksittäisinä työkaluina. Nakkila Worksissa oivallettiin, että tekoäly voi tukea laajasti yrityksen toimintaa ja auttaa tehostamaan tekemistä eri puolilla organisaatiota.
Ensimmäinen askel rajattiin tarkoituksella myyntiin
Valmennuksen aikana Nakkila Worksissa käytiin sisäisiä keskusteluja siitä, mihin tekoälyä kannattaisi ensimmäisenä hyödyntää. Lopulta katse kohdistui myyntiin, erityisesti myynnin taustalla tehtävään asiantuntijatyöhön.
”Meidän myyntimme on projektimyyntiä, joka vaatii paljon tiedon käsittelyä, dokumentaatiota ja valmistelua. Näimme, että juuri tässä tekoäly voisi vapauttaa myyjien aikaa asiakastyöhön.”
Yrityksessä haluttiin edetä maltillisesti ja ensimmäisestä hankkeesta tehtiin tietoisesti rajattu kokonaisuus.
”Kun tekoäly ei ole omaa ydinosaamista, ei kannata lähteä heti liian suureen hankkeeseen. Rajattu ensimmäinen askel pienentää riskiä ja auttaa oppimaan.”
AI-agentti tukemaan myyntiä, ei korvaamaan ihmistä
Nakkila Works selvittää tekoälyhankkeensa valmisteluvaiheessa AI-agenttipohjaisen myynnin tukijärjestelmän toteutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on tunnistaa, miten tekoäly voisi tukea myyntiä automatisoimalla rutiineja, rikastamalla asiakasdataa ja tuottamalla myyjille toimenpide-ehdotuksia.
”Tarkoitus ei ole suinkaan korvata ihmisen tekemää arvokasta myyntityötä, vaan tukea sitä. Haluamme, että myyjien aika kuluu asiakasrajapinnassa laajojen tietomassojen käsittelyn sijaan.”
Valmisteluvaiheessa määritellään keskeiset käyttötapaukset, tekninen kokonaiskuva ja jatkokehityksen edellytykset. Näin yritys pystyy arvioimaan, millaisia tekoälyratkaisuja sen kannattaa jatkossa kehittää ja ottaa käyttöön.
Siemenrahoitus madalsi kynnystä ratkaisevasti
Valmisteluhankkeeseen Nakkila Works on saanut siemenrahoitusta, jolla oli ratkaiseva vaikutus päätökseen lähteä mukaan.
Rahoitus mahdollistaa sen, että ratkaisuja voidaan määritellä huolellisesti yhdessä asiantuntijakumppanin kanssa ennen suurempia investointeja.
”Ilman tätä rahoitusta emme olisi todennäköisesti lähteneet edes tämän mittakaavan tekoälyhankkeeseen tässä vaiheessa. Kun ei itse ole tekoälyn asiantuntija, kynnys investoida on luonnollisesti korkea.”
Tekoälystä tuli osa arjen keskusteluja
Vaikka hankkeen varsinainen toteutus on vasta edessä, yhteistyö AI Finlandin kanssa on muuttanut jo Nakkila Worksin arkea.
”Huomasimme nopeasti, että tekoälystä alettiin puhua talossa huomattavasti enemmän ja realistisemmin. Osa henkilöstöstä lähti itse aktiivisesti opiskelemaan lisää ja kokeilemaan tekoälyä omassa työssään.”
Myös monet aiemmin varauksellisesti suhtautuneet alkoivat nähdä tekoälyn konkreettiset hyödyt.
Kivioja muistuttaa, että kiinnostus syntyy usein vasta silloin, kun hyöty näkyy konkreettisesti omassa työssä.
Jussi Kiviojan vinkit tekoälymatkan käynnistämiseen
Nakkila Works kannustaa muitakin yrityksiä tutustumaan tekoälyyn matalalla kynnyksellä. Toimitusjohtaja Jussi Kivioja tiivistää tekoälymatkan alun aikana kertyneet opit kolmeen huomioon:
Aloita ymmärryksestä, älä teknologiasta. Yhteinen käsitys siitä, mitä tekoäly on ja mihin sitä voisi käyttää, on tärkeämpää kuin yksittäiset työkalut.
Rajaa ensimmäinen hanke selkeästi. Tarpeeksi pieni ja hallittu kokonaisuus auttaa oppimaan ja vähentää riskiä.
Hyödynnä valmennusta ja rahoitusta. Ulkopuolinen asiantuntemus ja siemenrahoitus madaltavat kynnystä lähteä liikkeelle.
”AI 1000 valmennus on todella hyvä paikka aloittaa. Se ei sido mihinkään, mutta auttaa ymmärtämään, onko tekoäly mahdollisuus omalle liiketoiminnalle ja millä tavalla”, Kivioja suosittelee.
”Jos tekoälyn sivuuttaa kokonaan, on vaarana jäädä kehityksestä jälkeen. Mutta liikkeelle voi lähteä onneksi rauhassa, askel kerrallaan.”
Mikä AI 1000?
AI 1000: Kasvua tekoälystä on AI Finlandin valmennusohjelma yritysjohdolle. Valmennuksia vetävät 29 valmennuskumppania. Ohjelmassa tekoälyä tarkastellaan johdon näkökulmasta ja keskitytään liiketoiminnan haasteisiin, mahdollisuuksiin ja konkreettisiin käyttökohteisiin. Tavoitteena on muuttaa tekoäly ymmärrykseksi ja edelleen käytännön tekemiseksi. Valmennus tarjoaa johdolle suunnatun tiiviin kokonaisuuden, jonka tavoite on tunnistaa 1–2 potentiaalista tekoälyideaa.
Valmennus on maksuton yrityksille, jotka ovat sekä Teknologiateollisuus ry:n että AI Finland -verkoston jäseniä.
