Siirry sisältöön

Yhdysvallat otti 12.3.2025 käyttöön 25 % lisätullit teräs- ja alumiinituotteille sekä näiden eräille jatkojalosteille.

Tulleja sovelletaan kaikkiin kauppakumppaneihin, myös EU:hun. Tullit kohdistuvat siten myös suomalaisyrityksiin. Yhdysvaltojen lisätullit koskevat EU:n vientiä noin 28 miljardin dollarin arvosta.

EU on asettamassa vastatoimena tullinkorotuksia Yhdysvalloista peräisin oleville tuotteille. Komission 12.3. ehdottama vastatoimipaketti sisältää lisätulleja Yhdysvalloista tuotaville tuotteille yhteensä 26 miljardin euron arvosta. Vastatoimien odotetaan tulevan voimaan huhtikuun aikana.

Tietopyyntö koskien mahdollisia muita Yhdysvaltain-kauppaan liittyviä intressejä

On mahdollista, että Yhdysvallat asettaa lähiaikoina edellä mainittujen tullinkorotusten lisäksi myös uusia tulleja muille tuoteryhmille. EU:n ensisijainen tavoite on poistaa tällaiset tullit neuvotteluteitse. EU valmistautuu kuitenkin vastatoimien käyttöönottoon tarvittaessa.

Ulkoministeriö toivoo yrityksiltä ja sidosryhmiltä tietoa Yhdysvaltain-kaupan osalta erityisen tärkeistä tuotteista seuraavasti:

Vastauksiin tulisi sisällyttää perustelut tuotteen merkityksestä yrityksellenne ja siitä, mikäli lisätullit aiheuttaisivat yrityksellenne kohtuuttomia taloudellisia tai toiminnallisia seurauksia. Tällaiset seuraukset tulisi eritellä mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti.

Vastaukset tulee lähettää ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikköön Ilkka Saariselle, puh. 050 338 4283, ilkka.saarinen(a)gov.fi tai Kristiina Kauppiselle, puh. 050 575 4013, kristiina.kauppinen(a)gov.fi viimeistään torstaina 3.4.2025

Jos olette jo lähettänyt vastaavia tietoja jo vuonna 2025, näitä tietoja ei tarvitse lähettää uudelleen.

Lisätietoja

Lue lisää ulkoministeriön sivuilta

Teknologiateollisuuden yritykset voivat luonnon monimuotoisuutta vahvistamalla paitsi täyttää sääntelyn vaatimukset, myös rakentaa uutta liiketoimintaa, kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja erottua markkinoilla kilpailijoistaan.

Mutta miten luonnon monimuotoisuuden edistäminen voi olla yrityksille taloudellisesti kannattavaa? 

1. Uusi liiketoiminta ja kilpailuedun kasvattaminen 

Yritykset voivat luonnon monimuotoisuutta tukemalla luoda uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi kiertotalousratkaisut, luontopohjaiset teknologiat ja resurssitehokkaat tuotantoprosessit tarjoavat mahdollisuuksia sekä uusille markkinoille pääsyyn että asiakassuhteiden vahvistamiseen. 

2. Rahoitus ja markkinoiden paineet 

Investoijat, rahoittajat ja asiakkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten vastuullisuustoimiin. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen voi vaikuttaa positiivisesti rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. EU:n kestävän rahoituksen kriteerit sekä yritysvastuudirektiivit edellyttävät yrityksiltä luonnon monimuotoisuuden vaikutusten arviointia ja hallintaa – ja ne yritykset, jotka toimivat proaktiivisesti, voivat saada kilpailuetua rahoitusmarkkinoilla. 

3. Riskienhallinta ja toimitusketjujen vakaus 

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tuo merkittäviä liiketoimintariskejä. Raaka-aineiden saatavuus, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja luonnon resurssien hupeneminen vaikuttavat suoraan myös teknologiateollisuuden yrityksiin. 

4. Maine ja houkuttelevuus työmarkkinoilla 

Yritykset, jotka panostavat luonnon monimuotoisuuteen, voivat vahvistaa mainettaan ja houkutella parhaat osaajat. Yhä useampi työntekijä, erityisesti nuorempi sukupolvi, haluaa työskennellä yrityksessä, joka kantaa vastuunsa ympäristöstä ja yhteiskunnasta. 

”Luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa on liiketoiminnan tulevaisuus.” 

Yritysten ei kannata nähdä luonnon monimuotoisuutta vain ympäristövastuullisuuden näkökulmasta, vaan myös merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena. Kiertotalousratkaisut, luontopohjaiset teknologiat ja biodiversiteetin huomioivat liiketoimintamallit voivat avata uusia markkinoita, parantaa kannattavuutta ja luoda kestävää kasvua. 

Yritykset, jotka tarttuvat luonnon monimuotoisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin ennakoivasti, ovat huomisen voittajia – sekä liiketoiminnassa että ympäristövastuullisuudessa. Alkuun pääsee esimerkiksi tutustumalla tuottamaamme Luonnon monimuotoisuuden käsikirjaan yrityksille.

Lisätietoja

Yritystarina: Nokiassa biodiversiteetti on osa ympäristökokonaisuutta: ”Saamme kilpailuetua hoitamalla ympäristöasiat hyvin”
Luonnon monimuotoisuuden käsikirja yrityksille PDF

Yrityksille oli lähetetty raskaita selvityspyyntöjä. Vielä selvityksenkin jälkeen verotuspäätöksellä oli linjattu, ettei kuvattu T&K-toiminta ole T&K-toimintaa, vaan yrityksen normaalia liiketoimintaa. Lue ongelmista tarkemmin täältä. 

Kuinka paljon T&K-verokannustinta käytettiin? 

Verohallinnon yhteisöverotusta koskevat tilastot julkaistiin helmikuun 2025 alussa. Hyvityksen sai loppujen lopuksi hyödynnettyä 80 prosenttia sitä hakeneista yrityksistä. Tämä on kohtuullinen ensimmäinen vuosi.  

Verokannustimelle on varattu budjetissa 80 miljoonaa euroa. Myönnettyjen tukien määrällä budjettivaikutus jää alle 30 miljoonaan euroon. Toivottavasti T&K-investointien määrä piristyy ja kannustin saadaan tehokkaammaksi.

Mikä muuttuu – mitä pyysimme ja mitä on tekeillä? 

Teknologiateollisuuden esitys: sellaisen toiminnan, jonka Business Finland ja ELY-keskukset ovat aiempina vuosina tulkinneet tukeen oikeuttavaksi T&K-toiminnaksi, tulisi olla myös T&K-verokannustimen tulkinnassa T&K-toimintaa. Viranomaisilla ei voi olla toisistaan eriäviä määritelmiä. Verohallinnon tulisi käydä jo annetut kielteiset veropäätökset uudelleen läpi ja pyytää tarvittaessa tulkinta-apua.

Tekeillä: 

Verohallinnon tulisi resurssiensa puitteissa antaa yrityksille laajempaa neuvontaa. Verotuspäätösten keskittäminen ja koulutus on yhä tarpeen.  

Veroilmoituksen liitelomakkeella 67Y vaadittava ”vapaamuotoinen selvitys” tulee määritellä tarkemmin. Esimerkiksi selvityspyynnöillä toistuvasti pyydetyt kysymykset voisi lisätä tähän. Myös esimerkkimalli riittävästä selvityksestä olisi toivottava. Jos yritykset osaavat heti toimittaa verotukseen tarvittavat tiedot, säästetään kaikkien aikaa ja vaivaa.  

Verohallinnon syventävään ohjeeseen tulisi lisätä muutama lisäesimerkki, etenkin koskien ohjelmistoinvestointeja, joiden määrittelemisessä näyttää usein olleen haasteita. Lisätään suora linkki ohjelmistoinvestointien T&K-määritelmää koskeviin Frascati-oppaan esimerkkilistoihin. 

Verohallinnon tulisi käyttää harkintavaltaa ja jättää veronkorotus määräämättä ensimmäisten kahden vuoden aikana (verovuosien 2023–2024 osalta).  

Tarvitaan hallitusohjelman kirjaus T&K-vähennyksen kehittämisestä: analyysi siitä, miten kannustin on toiminut ja parannusehdotukset.  

Lisätietoja

Climate Leadership Coalition, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Teknologiateollisuus sekä Miltton toteuttavat yhteistyössä Suomen paviljongin YK:n ilmastokokouksessa 2025. Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksentekoareena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma, joka tuo yhteen valtioiden, yritysten, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. 

Paviljongin tavoitteena on vahvistaa Suomen ja suomalaisten yritysten sekä muiden toimijoiden mainetta ilmastoratkaisujen edelläkävijänä ja tukea vaikuttavia ilmastoimia. Oma paviljonki on mahdollisuus nostaa esiin innovatiivisia ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamisessa ja vastauksia ilmastonmuutoksen polttaviin kysymyksiin.  

”Suomi toteutti Dubain ilmastokokoukseen ensimmäistä kertaa oman paviljonkinsa, jossa suomalaiset yritykset ja organisaatiot pääsivät esittelemään ilmastoratkaisujaan kansainväliselle yleisölle ja päättäjille. Tavoitteenamme on jälleen osoittaa, että ilmastoratkaisuissa mitattuna Suomi on kokoaan suurempi”, sanoo CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.  

Ilmoittautuminen paviljonkiin on auki 4.4.2025 asti – paikkoja rajatusti 

Yritysten, kaupunkien, järjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden ilmoittautuminen tämän vuoden paviljonkiin on auki 4.4.2025 asti. Mukaan haetaan organisaatioita esittelemään suomalaisia innovaatioita, ratkaisuja ja näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. 

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo näkee ilmastokokouksen mahdollisuutena suomalaisille yrityksille:  
 
“YK:n ilmastokokous tarjoaa korkeatasoisia keskusteluja ja tilaisuuden kohdata maailman johtavien päättäjien, kansainvälisesti merkittävien yritysten kanssa. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä suomalaisia ratkaisuja ja vastauksia ilmastonmuutokseen. On tärkeää, että suomalaiset yritykset ovat aktiivisesti mukana vihreän siirtymän keskusteluissa ja päätöksissä kansainvälisillä areenoilla.” 

Paikkoja on rajoitetusti. Oletko kiinnostunut tulemaan kumppaniksi paviljonkiin? Täytä lomake täällä ja osoita alustava kiinnostuksesi kuulla lisää.   

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Brasilian suurlähetystö sekä Business Finland. Hankkeen toteutuksesta vastaa Miltton ja paviljonki rahoitetaan kumppanirahoituksella. 
 
Lisätietoja:  
Miltton Oy, Jan Westö: +358 40 572 2481, jan.westo@miltton.com 
Climate Leadership Coalition, Tuuli Kaskinen: +358 50 514 9752, tuuli.kaskinen@clc.fiElinkeinoelämän keskusliitto, Janne Peljo: +358 40 528 5754, janne.peljo@ek.fi 
Keskuskauppakamari, Teppo Säkkinen: +358 50 516 2868, teppo.sakkinen@chamber.fi 
Teknologiateollisuus, Annukka Saari: +358 44 578 9139, annukka.saari@teknologiateollisuus.fi 

Lisätietoja

Yhdysvaltojen seuraava presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa 20.1.2025. Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan odotetaan uuden hallinnon vuoksi muutoksia, ja tällä tulee olemaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia myös teknologiateollisuuden jäseniin. Olemme pyrkineet arvioimaan, mitä kaikkea on luvassa ja toivomme jäsenyritystemme edustajilta yhteydenottoja matalalla kynnyksellä.

Teknologiateollisuus on mukana kolmessa erillisessä työnyrkissä, joissa seurataan vallanvaihtumista USA:ssa sekä sen vaikutuksia jäsenyrityksiin. Olemme osallisena ulkoministeriön järjestämässä seurantaryhmässä, EK:n liittojen yhteisessä työnyrkissä ja kattojärjestömme Digital Europen EU–USA-task forcessa. Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia on useita.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisuhde on maailman suurin ja osapuolilla on laajasti yhteisiä intressejä. EU tavoittelee uuden hallinnon aikana yhteistyön vahvistamista eri aloilla. On siis selvää, etteivät suorat, kauppaa vaarantavat toimet ole itsestäänselviä. Suurempi riski vallitsee kolmansissa markkinoissa.
 
Trump on ilmoittanut syksyn 2024 aikana nostavansa tulleja 60 prosenttiin Kiinasta peräisin olevilta tuotteilta ja jopa 10–20 prosenttiin Euroopasta tulevalta tuonnilta.

Vaikka mahdollisista tulleista ei vielä ole tarkempaa tietoa, voi yritysten olla tarpeen pohtia alustavasti mahdollisten tullien vaikutuksia omiin tuotantoketjuihinsa (ml. mahdollisuuksiin käyttää vaihtoehtoisia tuotantokanavia tai raaka-aine- tai komponenttilähteitä) sekä kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Teknologia-alan tilaukset ovat usein niche-tapahtumia tullin tilastoissa eikä niiten siten puolusteta. Tämän vuoksi meidän tulee itse nostaa profiiliamme, jos koemme tariffiuhkien nousevan.

Olennaista on saada selville, miten USA:n mahdolliset tullit vaikuttavat Kiinan toimintaan. Lisääntyykö kiinalaisten ja eurooppalaisten vientiyritysten kilpailu kolmansilla markkinoilla (missä ja minkä tuotteiden osalta) ja miten eurooppalaiset sisämarkkinat ylikuumenevat Suomessa dumppauksesta?

Muutama vinkki USA:n politiikassa toimineilta siitä, miten Trump toimii:

  1. Donald Trumpin kauppapolitiikka keskittyy pääasiassa tavaroiden, ei palveluiden, kauppataseeseen. Hän uskoo, että kauppataseessa tulisi huomioida vain tavarat, mikä heijastuu hänen päätöksissään ja lausunnoissaan.
  2. Tullit ovat tuloja ja niistä vastaa kongressi. Trump näkee tullit tulonlähteenä, ja Yhdysvaltain kongressi on vastuussa niiden säätämisestä. Tämä näkemys korostaa tullien merkitystä valtion tulojen kannalta.
  3. Transatlanttinen kauppaneuvosto (TTC) ei ole mainittavien asioiden listalla. Tämä on meille harmi, sillä TTC on keskeisin kauppapoliittinen vuoropuheluelin kriittisten uusien teknologioiden kannalta. Tämä voi viitata siihen, että Trumpin hallinto ei pidä TTC:tä merkittävänä tekijänä kauppapolitiikassaan. Toivomme jatkoa. Olemme esittäneet eurooppalaisella tasolla myös kriittisten teknologioiden neuvoston perustamista EU:n ja USA:n välille.
  4. Yhdysvallat ei ymmärrä keskustelua Kiina-riskien vähentämisestä (decoupling-derisking). Tämä retoriikka ei merkitse Trumpille mitään. Meidän tuleekin pohtia, miten Kiina-suhde voisi toimia kauppapolitiikassa parhain tavoin EU:n näkökulmasta. USA pitää EU:ta edelleen kauppakumppaninaan suhteessa Kiinaan.
  5. Kauppatase – puolustuskauppa. Kauppataseen ja puolustuksen välinen yhteys tullee olemaan Trumpin kauppapolitiikassa merkittävä. Brysselissä huhuillaan, että puolustukseen liittyvä kaupankäynti saattaa linkittyä Naton taloudelliseen tukemiseen (Natoa siis tuetaan vain, jos Eurooppa ostaa aseensa USA:sta). Washingtonista on kuiskailtu, että jatkossa läpi voivat mennä vain kaupallistaloudelliset viestit, joissa vedotaaan kansalliseen turvallisuuteen.

Teknologian kauppasota Kiinan kanssa tulee kuumenemaan ja tekoälyyn ja huipputeknologian siruihin kohdistuvat pakotteet todennäköisesti tiukentuvat.

Sekä Trump että hänen läheinen neuvonantajansa, miljardööri Elon Musk ovat vastustaneet sähköautojen tukia (vaikka ne olivat suuri osa Teslan menestystä). Toistaiseksi on epäselvää, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Sähköautojen tuotanto on keskeisessä roolissa myös uuden EU-komission agendalla. Teknologiateollisuudessa sähköisen liikenteen toimiala seuraa tarkkaan käynnissä olevaa keskustelua.

Odotettavissa on monenlaista kauppapoliittista poseerausta ja vähintäänkin pyrkimyksiä eurooppalaiseen, Yhdysvaltain teknologiayrityksiin kohdistuvaan sääntelyyn. Erityisesti näin voi käydä silloin, kun EU yrittää soveltaa politiikkaansa Yhdysvaltain yrityksiin Yhdysvalloissa. Monet teknologia-alalla näkevät tämän yksinkertaisena protektionismina. Miten Yhdysvallat reagoi seuraavaan suureen DMA/DSA-sakkoon?

Jäsenyrityksiltämme toivotaan tietoja yritysten tärkeimmistä tuotteista, joihin kohdistuvat Yhdysvaltojen tai EU:n mahdolliset uudet lisätullit tulisi välttää. Tietoja pyydetään siltä varalta, että asiassa ryhdytään etenemään nopeastikin. Tietoja tulisi toimittaa Yhdysvaltoihin viennin osalta esimerkiksi CN6-tasolla ja Yhdysvalloista tai Kiinasta EU:hun tulevan tuonnin osalta CN8-tasolla. Jäsenyrityksiltä saatu tieto on vaikuttamistyössä ensisijaisen tärkeää. Tulleja ei välttämättä pystytä pysäyttämään, mutta tähän pyritään vaikuttamaan vahvasti.

Teknologiateollisuuden jäseniä pyydetään välittämään tietoa myös siitä, miten EU:n ja Yhdysvaltojen kauppapoliittista yhteistyötä tulisi tiivistää. Toivottuja ovat näkemykset, jotka voisivat avata suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia.

Lisätietoja

Hallitusohjelmaan kirjattiin vain vähän verolinjauksia, mutta uusia veromuutoksia vahvistettiin alkamaan osin jo vuoden 2024 aikana, sekä alkaen vuoden 2025 alusta.

Valmisteltavana on merkittäviä veroehdotuksia, jotka voivat tulla voimaan vielä 2025 aikana:

1) Yrityksen verotus

Suurten kestävien investointien verohyvitys

(HE 207/2024 vp)

Suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esitys annettiin juuri ennen joulua. Verohyvitys on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian vuoden 2025 alkupuolella. Hallituksen esityksen mukaan lakia sovelletaan sen voimaantultua investointeihin, joita koskeva hakemus on tehty 19.12.2024 tai sen jälkeen. Verohyvityksen soveltamisalasta tehdään EU:n kriisi- ja siirtymäpuitteiden rajoitteiden sekä kehysriihessä sovittujen rajausten puitteissa mahdollisimman laaja.

Verohyvitys koskettaisi yli 50 miljoonan euron ilmastoneutraaliin talouteen tähtääviä investointihankkeita. Hyvityksenä vähennetään 20 prosentin investointikustannuksista yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta ennen veron maksuunpanoa. Maksimihyvitys on 150 miljoonaa euroa/yhtiö. Enimmäismäärä lasketaan konsernikohtaisesti. Hyvitystä saa vähentää 2028 alkaen (kuitenkin aikaisintaan investoinnin valmistumisvuonna), ja sitä seuraavana 19 vuotena, enimmillään 10 prosenttia vuodessa.

Lue lisää verohyvityksestä lausunnostamme.

Koneiden ja laitteiden nopetutettujen poistojen malli jatkuu vain vuoden loppuun 2025 asti

Yritykset ovat voineet vuoden 2020 alusta tehdä kone- ja laiteinvestoinneista korotettuja poistoja. Lain voimassaoloa päätettiin pidennettäväksi kahdella vuodella niin, että soveltamisalaan kuuluvat kalenterivuosien 2020–2025 käyttöönotetut uudet koneet ja laitteet. Huomioi kuitenkin, että murrettujen tilikausien yrityksillä edun käyttö loppuu jo aiemmin (2025 aikana päättyvä tilikausi). Teknologiateollisuus ry pyrkii saamaan jatkoa tämän varsinkin pk-yrityksille tärkeän mallin soveltamiselle.

Varainsiirtoverolakiin muutoksia: Yhtiön jakamat osingot

(HE 40/2023 vp)

Varainsiirtoverolaki muuttui 1.1.2025. Lakimuutoksen jälkeen osinkoa jakavan yhtiön pitää tehdä varainsiirtoveroilmoitus OmaVerossa ja maksaa vero, jos yhtiö jakaa osinkoa osakkeina tai muina arvopapereina.

2) Ansiotuloverotus ja ennakonpidätys

Vuoden 2025 tuloveroasteikkolaki

(HE 108/2024 vp)

Vahvistettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon ja muita muutoksia lainsäädäntöön. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2025 alusta.

Lue palkkojen verotuksen muutoksista tarkemmin esimerkiksi tästä Taloustaidon artikkelista.

Työnantajan koulutusvähennys poistuu

(HE 108/2024 vp)

(HE 168/2024 vp)

Elinkeinotulosta ja maatilatalouden tulosta vähennettävä työnantajan koulutusvähennys poistuu verovuodesta 2025 alkaen. Perusteluiden mukaan vähennystä käytettiin vähän, se on hallinnollisesti raskas, eikä täyttänyt sille asetettuja tavoitteita.

3) Kiinteistöjen verotus

Kiinteistöveron arvostamisuudistus

Valmistellussa lakiehdotuksen myötä yrityksille saattaa aiheutua kohtuuttomia korotuksia kiinteistöverotukseen. Lue lisää uutisestamme ja lausunnostamme. Lakiehdotus on näillä näkymin eduskunnan käsiteltävänä toukokuussa 2025. 

4) Arvonlisäverotus

Alennettuja arvonlisäverokantoja korotetaan

(HE 141/2024 vp)

Arvonlisäverokantojen soveltamisaloihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen. Alennetun 10 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan nykyisin kuuluvat tavarat ja palvelut siirretään alennetun 14 prosentin arvonlisäveron soveltamisalaan (poislukien sanoma- ja aikakauslehdet sekä yleisradiotoiminta). Kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään nykyisestä yleisen verokannan 25,5 prosentin piiristä alennetun 14 prosentin verokannan piiriin.

Pienyritykset: Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan raja nousee 20 000 euroon. Kevennyksiä EU-myyntien arvonlisäverotukseen

(HE 50/2024 vp)

Vuoden 2025 alusta yrityksen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa (aiemmin 15 000 euroa). Alarajahuojennus kuitenkin poistuu samalla.

EU:n alueella otetaan käyttöön uusi pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että suomalainen yritys voi myydä tavaroita ja palveluja tietyin edellytyksin arvonlisäverottomasti toisessa EU-maassa. Sama koskee EU-maiden yritysten myyntejä Suomessa.  Samoin toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys voi myydä tavaroita ja palveluja arvonlisäverottomasti Suomessa.

5) Muita veroasioita

Väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi

Väylämaksuja korotetaan 1.1.2025 alkaen. Väylämaksut on peritty puolitettuna vuodesta 2015 alkaen väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Lakimuutoksella korotetaan väylämaksun yksikköhintoja ja enimmäismääriä tasasuhteessa 75,2 prosentilla. Väylämaksuihin myönnetty erillinen viennin kauttakulkukuljetusten alennus poistuu laista.

Viivästyskorot ja hyvityskorko nousevat

Perintöveron viivästyskorko nousee 7,5 prosentista 8 prosenttiin ja muiden verolajien korko 11 prosentista 11,5 prosenttiin. Perintöveron nosto vesittää entisestään viime vuonna voimaan tullutta perintöveron maksuajan pidentämisen mallia. Maksuaikaa voi pidentää kymmeneen vuoteen, mutta maksamattomasta perintöverosta peritään vuoden 2025 alusta 8 prosentin viivästyskorko.

Huojennettu viivästyskorko nousee 6 prosentista 6,5 prosenttiin. Huojennettua viivästyskorkoa maksetaan jäännösverosta ja lisäennakosta niiden eräpäivään saakka.

Myös veronpalautuksille maksettava hyvityskorko nousee 2 prosentista 2,5 prosenttiin.

Verohallinnon palvelumaksut nousevat roimasti

Verohallinnon maksullisista palveluista perittäviä maksuja korotetaan noin 75 prosentilla kustannusten kattamiseksi. Myös keskusverolautakunnan antamien ennakkoratkaisujen päätösmaksuja korotetaan 20 prosentilla. Korotus perustuu Valtiovarainministeriön antamaan uuteen maksuasetukseen, joka tulee voimaan 1.1.2025.

6) Uusia ja päivitettyjä verohallinnon ohjeita

Elinkeinoverotus:

Valmisteverotus:  

Kiinteistöverotus:

Arvonlisäverotus:

Yritysjärjestelyt:

Ennakonpidätys ja ansiotuloverotus:  

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Janne Makkula on valittu Teknologiateollisuuden uudeksi työmarkkinajohtajaksi. Lisäksi hänen vastuualueisiinsa kuuluu yrittäjyys ja aluetoiminta. Makkula aloittaa tehtävässään alkukevään aikana.

Lue tiedote täältä.

Lisätietoja

Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry aloittivat tulevaisuusvuoropuheluprosessin yhdessä Ammattiliitto PROn ja Teollisuusliiton kanssa 7.10.2024. Vuoropuhelun teemana on ”Hyvinvoinnista tuottavuutta” ja tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja parantaa hyvinvointia – ja sen myötä tuottavuutta – työpaikoilla.

Yksi avaustilaisuudessa esiin nousseista teemoista oli työn määrä ja siihen liittyvä kiire. Keskustelussa nousi esiin myös kiirepuheen merkitys sekä tietynlainen kiireen ihannointi.

Tilaisuudessa puhuneen Tunna Milonoffin mukaan henkilöstöä ei kuormita niinkään työn määrä, vaan ”epämäärä”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen kykenee tekemään yllättävän paljon töitä silloin, kun vastuu, vapaus ja työn sisältö ovat tasapainossa. Ihmisen on myös koettava työ tärkeäksi ja tavoitteet selkeiksi. Toisaalta taas pienikin määrä huonosti johdettua, henkilölle epäsopivaa työtä voi aiheuttaa merkittävää kuormitusta ja jopa työkyvyttömyyttä.

Organisaation kulttuurilla on merkittävä rooli siinä, millainen työtahti, kiire ja stressi nähdään työhön kuuluviksi. Jos täysi kalenteri, viiden tunnin yöunet ja harmaat silmänaluset ovat asioita, jotka osoittavat sitoutumista ja varmistavat urakehityksen, ollaan tiellä kohti loppuun palamista sekä työtehon, työkyvyn ja tuottavuuden romahtamista.

Jos esihenkilö tekee töitä iltoja ja viikonloppuja myöten, hän on huono esimerkki alaisilleen ja tiimin jäsenten on hankalaa vetää rajaa omalle tekemiselleen. Asiaa ei auta, vaikka esihenkilö viestisi, ettei muiden tarvitse tehdä yhtä paljon töitä tai ettei ilta-aikaan lähetettyihin viesteihin tarvitse vastata. Kiireen korostuminen johtaa lopulta siihen, että työ läikkyy vapaa-ajalle ja palautumisen haasteet nostavat päätään. Harva haluaa olla se, joka tekee vähemmän kuin muut. 

Työn tavoitteita määritettäessä onkin tärkeää tunnistaa ja kommunikoida työyhteisölle riittävätekemisen taso. Aina ei tarvita sataprosenttista suoritusta, vaan joskus vähempikin riittää.

Yrityksissä on tunnistettava ajoissa tilanteet, joissa työntekijän vauhti kasvaa ja erilaisia uupumisen merkkejä alkaa olla ilmassa. Apuna tilanteen hahmottamisessa voi olla esimerkiksi varhaisen välittämisen malli. Kun ongelmiin puututaan ajoissa ja työn järjestelyjä, määrää ja tehtävien vaatimaa osaamista mietitään yhdessä, voidaan välttää tilanteen eskaloituminen työkyvyttömyydeksi. 

Kiire ja riittämättömyyden tunne on subjektiivinen kokemus. Jokaisen työyhteisön jäsenen on tärkeää tuntea paitsi itsensä myös tunnistaa oma roolinsa työyhteisön hengen ja kulttuurin rakentajana. Jos kiireestä puhutaan jatkuvasti ja pidetään yllä ajatusta siitä, että töitä on liikaa ja asiat ovat monin tavoin huonosti, ihminen alkaa uskoa sen olevan totta. Kiireen tuntu tarttuu toisiinkin, vaikka se ei olisikaan koko totuus 

Yrityksissä on löydettävä tasapaino, jossa ongelmista voidaan keskustella avoimesti ja niihin puututaan ajoissa. Hyvinvoivassa työyhteisössä voi turvallisesti myöntää, jos työtä on liikaa tai se ei ole itselle sopivaa. Tähän kuuluu myös se, että luovutaan kiireen ihannoinnista ja kiirepuheesta ja keskitytään kerrallaan vain tiettyyn määrään asioita. Kun kokonaisuus on kunnossa ja sitä kehitetään yhdessä, luodaan hyvinvoiva, turvallinen ja tuottava yritys.

Tulevaisuusvuoropuheluprosessi jatkuu työpajalla 4.12. Työpajan tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä vuoropuhelussa esiin nousseisiin teemoihin. Yhteistyö tulevaisuusvuoropuhelun pohjalta jatkuu, ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa hyvinvointiosaamisen ja -johtamisen kehittämiseen teknologiateollisuuden yrityksissä.

Lisätietoja

Sauli Holappa, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry, sauli.holappa@teknologiateollisuus.fi

Jenni Lakso, asiantuntija, Ylemmät toimihenkilöt YTN, jenni.lakso@tradenomi.fi