1. Työsuhdeneuvonta on edelleen korvaamaton tukipalvelu
Työsuhdeneuvonta saa jäseniltä poikkeuksellisen hyvää palautetta. NPS-luku 96 kertoo palvelun ajantasaisuudesta, laadusta ja asiantuntijoiden vahvasta työmarkkinaosaamisesta.
2. Ajankohtaisviestintä ja tapahtumat koetaan hyödyllisiksi ja laadukkaiksi
Uutiskirjeet, Teknoinfot, suhdannekatsaukset, tapahtumat, koulutukset ja webinaarit saavat kiitosta selkeydestä, oikea-aikaisuudesta ja konkreettisesta hyödystä.
3. Aluetoiminta, toimialaryhmät ja verkostot tukevat jäsenyhteisöä
Aluetoiminta, toimialaryhmät ja muut verkostot tuottavat lisäarvoa, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua, jakaa kokemuksia sekä oppia toisilta.
4. Vaikuttaminen nähdään rakentavana ja tulevaisuuteen katsovana
Jäsenet arvostavat asiantuntevaa ja rakentavaa vaikuttamistyötä. Palautteessa kiitetään sitä, että nostamme esiin teemoja, joilla on suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn, kuten TKI-panostukset, osaamisen ja työvoiman saatavuus, energia- ja ilmastopolitiikka, digitalisaatio ja tekoälyn mahdollisuudet.
Missä voimme parantaa?
1. Lisää mahdollisuuksia verkostoitumiseen
Yritykset toivovat lisää tilaisuuksia toistensa kohtaamiseen ja verkostoitumiseen. Toukokuussa järjestettävä Teknopäivä kokoaa yhteen eri kokoiset jäsenyritykset eri puolilta Suomea. Päivän aikana tarjolla on verkostoitumismahdollisuuksia, ajankohtaista tietoa ja sparrausta yrityksen kasvuun.
Save the date: 19.5.2026!
2. Palvelut selkeämmin esille ja lisää kohdennettua viestintää
Jäsenet toivovat lisää tietoa jäsenpalveluista ja myös kohdennetumpaa viestintää. Tulemmekin jatkossa jäsenkirjeissä ja muissa kanavissa tuomaan nykyistä selkeämmin esiin, mitä palveluita on tarjolla ja kenelle ne on suunnattu.
3. Edunvalvontaan lisää fokusta ja läpinäkyvyyttä
Vaikuttamisen osalta toiveet liittyvät priorisointiin ja siihen, että kerromme selkeämmin, miten kannat muodostetaan, mihin teemoihin juuri nyt vaikutamme ja mitä konkreettisia tuloksia työ tuottaa. Kehitämme parhaillaan uutta vaikuttamisen priorisointimallia, joka otetaan käyttöön alkuvuodesta. Osana tätä vahvistamme myös vaikuttamiseen liittyvää jäsenviestintää.
Palautteen pohjalta rakennamme entistä parempaa jäsenkokemusta
Vuoden aikana saatu palaute osoittaa, että vaikka olemme monessa asiassa oikealla tiellä, myös työtä riittää. Jatkamme ensi vuonna aktiivista yhteydenpitoa jäseniin ja rakennamme yhdessä entistä vahvempaa ja kilpailukykyisempää teknologiateollisuutta.
Omnibus on EU:ssa ja muussa lainsäädännössä yleinen termi, jota käytetään kuvaamaan laajoja säädöksiä, jotka yhdistävät useita eri aloitteita yhteen lainsäädäntöpakettiin.
Asiantuntijamme arvioivat yksinkertaistamiskokonaisuutta ja sen vaikutuksia teknologiateollisuuden yrityksille.
Mitä säädöksiä yksinkertaismiskokonaisuus sisältää?
– Komissio esittää yksinkertaistamistoimia erityisesti tekoälyasetukseen, data-asetukseen, yleiseen tietosuoja-asetukseen sekä joukkoon muuta data- ja kybersääntelyä. On muistettava, että ehdotukset vaativat voimaan tullakseen vielä Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston eli jäsenmaiden hyväksyntää.
Mitä ovat keskeiset tekoälyasetusta koskevat yksinkertaistamisehdotukset?
– Komissio ehdottaa, että suuren riskin tekoälyjärjestelmien vaatimuksien soveltamista lykättäisiin johtuen niihin liittyvien standardien valmistelun viivästyksistä. Perusoikeuksia koskevien suuren riskin käyttötapausten, jotka on lueteltu asetuksen III liitteessä, soveltamista siirrettäisiin 16 kuukaudella alkamaan vasta joulukuussa 2027. Tuoteturvasäädöksiin, jotka luetellaan asetuksen I liitteessä, liittyvien käyttötapausten soveltamista siirrettäisiin 12 kuukaudella elokuuhun 2028. Komissiolla on kuitenkin mahdollisuus aloittaa soveltaminen siirrettyjä aikarajoja aiemminkin, mikäli standardit valmistuvat nopeammin.
– Komissio esittää myös, että ennen elokuuta 2026 markkinoille saatetuille generatiivisille tekoälyjärjestelmille annettaisiin kuusi kuukautta lisäaikaa täyttää tietyt avoimuusvaatimukset. Näiden vanhojen järjestelmien osalta soveltaminen alkaisi helmikuussa 2027.
– Lisäksi komissio tarjoilee joukon muita yksityiskohtaisempia kevennyksiä. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä suuren riskin vaatimuksista poikkeuksen saaneiden järjestelmien rekisteröintivelvoitteesta luopuminen, tekoälylukutaidon edistämisen muuttaminen yrityksille vapaaehtoiseksi sekä tuoteturvasäänneltyjen suuririskisten tekoälyjärjestelmien tosielämän testausmahdollisuuksien helpottaminen. Komissio ehdottaa lisäksi tiettyjen erityisten henkilötietoryhmien käsittelyyn uutta perustetta tekoälyjärjestelmien ja -mallien vinoumien havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.
– Komissio ehdottaa myös, että pk-yrityksiä koskevat huojennukset koskien muun muassa teknistä dokumentaatiota sekä seuraamusmaksuja ulotettaisiin koskemaan yrityksiä, jotka työllistävät enintään 750 henkilöä ja joiden liikevaihto on korkeintaan 150 miljoonaa euroa. Mikroyrityksiä koskeva laatujärjestelmävelvoitteen kevennys laajennettaisiin puolestaan pk-yrityksille.
– Huomionarvoista on myös se, että yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin perustuvien tekoälyjärjestelmien, joiden tarjoaja on sama kuin taustalla olevan mallin tarjoaja, valvonta siirrettäisiin pääsääntönä komission tekoälytoimistolle. Sama muutos koskisi myös niitä tekoälyjärjestelmiä, jotka on integroitu EU:n digipalveluasetuksen mukaisiin erittäin suuriin verkkoalustoihin tai hakukoneisiin. Komissio voisi jatkossa myös perustaa näitä järjestelmiä varten EU-tasoisen sääntelyn testiympäristön. Muiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta ja sääntelyn testiympäristöjen perustamisesta vastaisivat edelleen jäsenmaiden viranomaiset. Komissio ehdottaa, että jäsenmaiden testiympäristöjen välistä yhteistyötä vahvistettaisiin.
Mitkä ovat tekoälyasetusta koskevien ehdotusten vaikutukset suomalaiseen teknologiateollisuuteen?
– Tekoälyasetukseen ehdotetut kevennykset ovat suomalaisille yrityksille oikeansuuntaisia, mutta vaikutuksiltaan maltillisia. Soveltamisaikataulun lykkäys on sikäli hyvä, että asetuksen järkevän ja yhdenmukaisen soveltamisen kannalta tarpeellinen standardointityö ehditään tehdä huolella valmiiksi ja myös yrityksillä on riittävästi aikaa omaksua uudet standardit. Voidaan toki perustellusti kysyä, miksi näin ei menetelty jo alun perin.
– Merkittävin puute koskee tekoälyasetuksen ja tuoteturvasäädösten yhteensovittamista. Komission tähän esittämät toimet jäävät valitettavasti puolitiehen.
Mitä ovat keskeiset data-asetusta koskevat yksinkertaistamisehdotukset ja miten ne vaikuttavat yrityksiin?
– Data-asetuksen kohdalla keskeisin yksittäinen ehdotus koskee liikesalaisuuksien suojakeinojen vahvistamista suhteessa kolmansiin maihin ja niistä kontrolloituihin toimijoihin liittyviin riskeihin. Tämä on muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi tervetullut muutos. Lisäksi yritysten velvollisuutta jakaa dataa viranomaisille rajattaisiin koskemaan vain yleistä hätätilaa, mikä on kevennyksenä järkevä.
– Komissio ehdottaa lisäksi rakenteellisena muutoksena, että datanhallinta-asetus, avoimen datan direktiivi ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva asetus yhdistettäisiin osaksi data-asetusta. Tämä on varsin tekninen päivitys, joka voi jossain määrin helpottaa datasääntelyn soveltamista yrityksissä.
– Samalla komissio esittää, että datanhallinta-asetuksen käsittämät datanvälityspalveluita koskevat toiminnalliset velvoitteet muuttuisivat vapaaehtoisiksi. Jatkossa datanvälityspalveluiden tarjoamista ei myöskään tarvitsisi eriyttää erilliseen oikeushenkilöön sikäli, kun organisaation sisällä datanvälityspalvelut on erotettu toiminnallisesti muista palveluista. Nämä uudistukset keventävät dataoperaattoreiden hallinnollista taakkaa.
– Suurimpana pettymyksenä voidaan pitää sitä, että komissio ei ehdota data-asetuksessa parannuksia datan haltijan oikeuksiin hyödyntää verkkoon liitettyjen tuotteiden ja liitännäispalveluiden käytöstä syntynyttä dataa.
Mitä muutoksia komissio esittää tietosuoja-asetukseen?
– Komissio esittää yllättävänkin suuria, mutta tervetulleita muutoksia EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen edistääkseen erityisesti datan saatavuutta tekoälyn kouluttamiseen.
– Komissio ehdottaa henkilötiedon määritelmää täsmennettäväksi niin, että tieto ei ole henkilötietoa tietylle toimijalle, jos tällä ei ole kohtuudella käytettävissä keinoja tunnistaa henkilöä, johon tieto liittyy. Tämä vahvistaisi viimeaikaisessa EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä muodostuneen periaatteen, jonka mukaan asiallisesti pseudonymisoitu data ei ole henkilötietoa, jos sitä käsittelevällä taholla ei ole mahdollisuutta yhdistää dataa yksittäiseen henkilöön.
– Automaattisen päätöksenteon käyttöä esitetään yksinkertaistettavaksi, mikä jossain määrin selkeyttää tekoälyjärjestelmien käytön edellytyksiä, mutta ei täysin poista päällekkäisyyttä tietosuoja-asetuksen ja tekoälyasetuksen väliltä.
– Lisäksi komissio esittää kahta poikkeusta erityisten henkilötietoryhmien (terveys-, biometriset- ja vakaumusta yms. koskevat tiedot) käsittelykieltoon: biometrisen tunnistamisen osalta tietojen käsittelyä suoraviivaistetaan. Lisäksi vähäinen erityisten tietojen käsittely olisi sallittua tekoälyjärjestelmän tai -mallin kehittämisessä ja toiminnassa, edellyttäen riittäviä teknisiä ja organisatorisia suojatoimia, erityisten tietojen keräämisen välttämistä ja mahdollisten tällaisten tietojen poistamista.
Edistävätkö tietosuoja-asetuksen uudistukset ennakoitavuutta ja selkeyttä?
– Esitetyistä uudistuksista etenkin henkilötietojen käsittelyn vaikutusarvion yhtenäistäminen, huolellisen pseudonymisoinnin kriteerien täsmennys ja tietoturvaloukkausten ilmoitusten yhtenäistäminen vievät eurooppalaista henkilötietojen käsittelyä selkeästi oikeaan, eli yhtenäisempään ja selkeämpään suuntaan. Osa ehdotuksista, kuten henkilötiedon käsitteen uudistaminen, vaatinee esitysten tultua hyväksytyiksi vielä paljon ohjeistusta sekä myös oikeuskäytäntöä ennen kuin soveltamiskäytäntö asettuu uomaansa.
– Lisäksi on syytä korostaa, että juuri tietosuoja-asetukseen kohdistuvat muutosehdotukset ovat jo herättäneet vastustusta eri tahoilla. On vielä liian aikaista arvioida, millaiseksi lopullinen kokonaisuus muotoutuu lainsäädäntöprosessissa.
Mitä ehdotuksille tapahtuu seuraavaksi?
– Komission digiomnibus-ehdotukset etenevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston eli jäsenmaiden käsittelyyn. Ehdotukset edellyttävät kummankin instituution hyväksyntää.
– Komission tarkoituksena on täydentää nyt tehtyjä ehdotuksia muilla yksinkertaistamistoimilla kautensa aikana. Tätä varten komissio käynnisti digisääntelyn kuntotarkastuksen, mihin se kerää syötteitä yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä 11. maaliskuuta asti.
Geopoliittinen epävakaus on eskaloitunut nopeasti: Suurvaltojen kauppasota on kiihtynyt eri puolilla maailmaa ja kaupanesteet lisääntyvät. Liberaalin avoimen kaupankäynnin sääntöjen noudattamisesta on tullut hankalaa. Globaali yhteistyö on fragmentoitumassa alueiden väliseksi ja kilpailu vähäisistä resursseista kovenee.
Liittolaissuhteiden muutokset edellyttävät vahvempaa yhteistyötä Euroopassa ja Pohjoismaiden välillä. EU:n sisäisenä haasteena on kuitenkin valtiontukikilpailu. Toisaalta EU:n painopiste siirtyy kohti vahvempaa puolustusyhteistyötä, ja panostuksia turvallisuuteen tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Pohjoismaiden yhteistyö korostuu, koska alueellinen resilienssi nähdään tärkeänä osana varautumista. Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi EU ja Nato ovat toisilleen myös kilpailevia toimijoita, eivätkä aina puhalla yhteen hiileen.
Riskit kytkeytyvät toisiinsa
Globaalin toimintaympäristön lisääntyneet riskit kytkeytyvät myös usein toisiinsa. Logistiikkaketjujen häiriöt, kuten Suezin kanavan sulkeminen vuonna 2021, aiheutti 400 aluksen viivästymisen ja jopa 10 miljardin Yhdysvaltain dollarin kauppavajeen yhdessä vuorokaudessa.
Sään ääri-ilmiöt, kuten Taiwanin maanjäristys vuonna 2016 tai Teksasin talvimyrsky vuonna 2021 ovat osaltaan häirinneet puolijohteiden ja sirujen tuotantoa sekä aiheuttaneet teollisuudelle toimitushäiriöitä ja kustannusten nousua.
Hybridiuhkatoiminta ja kyberhyökkäykset, kuten putki- ja kaapelirikot Itämerellä tai ransomware-hyökkäykset yrityksiin laittavat ICT- ja siihen kytkeytyvät järjestelmät koetukselle.
Yhdysvaltojen kauppapolitiikka haastaa Eurooppaa
Talous ja turvallisuus kytkeytyvät entistä enemmän toisiinsa. Geotalouden aikakaudella kauppapolitiikkaa käytetään saavuttamaan tavoitteita muilla politiikka-alueilla. Yhdysvaltojen uusi kauppapolitiikka on Euroopalle haaste. Sen tarkoituksena on puuttua Yhdysvaltojen kokemaan epäreiluun ja epätasapainoiseen kauppaan. Kiina on USA:n kauppapolitiikan keskeisin kohde. Viime kuukausien aikana olemme kiinnittäneet huomiota myös Kiinan kiristyneeseen vientivalvontaan. Yhdysvaltojen tullit Meksikolle ovat taas nivoutuneet keskusteluun laittomasta maahanmuutosta. Kanadan kohdalla yleistullien yhteydessä on puhuttu muuntohuumeista.
Yhteistyöllä kohti iskunkestävyyttä
Teknologiateollisuus varautuu erilaisiin häiriötekijöihin ja globaaliin epävakauteen uuden strategiansa mukaisesti: iskunkestävyyttä rakentava yhteistyö on yksi yhdistyksen strategisista kärjistä. Kasvun, kilpailukyvyn ja resilienssin synnyttämiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä, ja tarvitsemme myös jäsenten omia kokemuksia, jotta voimme puuttua paremmin epäkohtiin ja auttaa liiketoimintaympäristön ennakoinnissa.
Näemme Teknologiateollisuudessa yritysten iskunkestävyyden myös keskeisenä kasvun mahdollistajana. Teknologiateollisuuden perustama Resilienssifoorumi vahvistaa yritysten ja yhteiskunnan varautumista yhdessä, ennakoiden ja pitkäjänteisesti. Varautuminen ei ole vain turvallisuustoimi, vaan välttämätön osa kilpailukykyä, kestävää kasvua ja Suomen menestystä muuttuvassa maailmassa.
Tekniikan alojen vetovoimaisuus nuorten keskuudessa ei synny itsestään, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä, konkreettisia kohtaamisia ja vahvaa yhteistyötä. Tänä syksynä ammatilliset oppilaitokset eri puolilla Suomea valmistautuvat jälleen Teknologiatiistaihin, valtakunnalliseen tapahtumapäivään, joka tuo tekniikan koulutuksen ja työelämän lähelle nuoria yhdessä alueen teknologiayritysten kanssa.
Yritysyhteistyö tuo työelämän lähelle
Teknologiatiistain vahvuus on sen tiivis yhteys työelämään. Tapahtumissa ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä teknologiayritysten kanssa, jotka osallistuvat vetovoimatyöhön avaamalla ovensa, esittelemällä toimintaansa ja kohtaamalla nuoria. Yritykset konkretisoivat, millaisia uramahdollisuuksia tekniikan ala tarjoaa ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Nuoret pääsevät näkemään, miten opiskeltavat asiat linkittyvät työelämään, ja yritykset puolestaan saavat mahdollisuuden kertoa omasta toiminnastaan ja tulevaisuuden osaajatarpeistaan.
Pitkäjänteinen vetovoimatyö näkyy ja vaikuttaa
Kun nuori saa mahdollisuuden tutustua tekniikan alan yrityksiin ja opintoihin konkreettisesti, syntyy oivalluksia, ymmärrystä ja ehkä jopa uusia urahaaveita. Oppilaitosten rooli alueellisina vetovoimatekijöinä vahvistuu, ja samalla tekniikan ala saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Tämä on investointi tulevaisuuteen!
Teknologiatiistai esittelee tekniikan tulevaisuutta nuorille
Tekniikan alojen vetovoima vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä. Teknologiatiistai-tapahtuma kokoaa ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tuomaan koulutuksen ja työelämän lähelle nuoria eri puolilla Suomea.
Tänä vuonna päätapahtuma järjestetään Satakunnassa, missä yli 1100 seitsemäsluokkalaista vierailee teknologiateollisuuden yrityksissä. Myös Tampereella, Kajaanissa ja Varsinais-Suomessa tuhannet nuoret osallistuvat tapahtumiin ja tutustuvat tekniikan alan koulutukseen ja uramahdollisuuksiin.
Yritysyhteistyö auttaa nuoria ymmärtämään työelämän tarpeita ja antaa yrityksille tilaisuuden tavoittaa tulevia osaajia. Oppilaitosten ja yritysten pitkäjänteinen panostus vahvistaa tekniikan alan näkyvyyttä ja tukee nuorten uravalintoja. Toivomme, että oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö vahvistuu ja toimintamalli elää jatkossakin.
Tilanne on helpottamaan ja tilannekuvan ajankohtaistamiseksi ulkoministeriö järjestää pian tilaisuuden, johon yrityksilläkin on mahdollisuus osallistua. Lisäksi Teknologiateollisuus pyrkii muodostamaan kokonaiskuvaa, miten isoa osaa tämä koskettaa.
Jos vientivalvontaongelmat koskettavat yritystäsi, jätä yhteystietosi lomakkeella tai voit olla suoraan yhteydessä kauppapolitiikasta vastaavaan johtajaan Akseli Koskelaan (yhteystiedot alla).
Ohjeistus ei ole lopullinen, vaan se on arvio siitä, miten metallien arvo voidaan määrittää yritysten kokemusten perusteella.
Päivitetty 3.10.2025
Section 232-tullin piiriin kuuluvat tuotteet
Tullikoodit, jotka alkavat numeroilla 73, 7601 ja 7604–7609 sekä 7616.99.51, määrätään 50 % 232-tullilla koko tuotteesta. Näiden tavaroiden osalta ei siksi ole tarpeen laskea metallipitoisuuden arvoa.
Muiden, 232-tullin piiriin kuuluvien tullikoodien osalta tulli maksetaan vain tuotteen teräksen, alumiinin ja kuparin arvosta. Loput tavarasta tullataan yleisellä EU-tulliverolla 15 % tai voimassa olevalla MFN-tullilla (riippuen kumpi näistä on suurempi).
Yhdysvaltain tulliviranomaisilta ei ole tarkkoja ohjeita siitä, miten metallin arvo lasketaan. He kuitenkin ilmoittavat, että metallin arvo on metallin hinta vähennettynä kuljetus- ja vakuutuskustannuksilla. Toisin sanoen se on summa, jonka ostaja maksaa myyjälle metallista.
Tutustu Yhdysvaltain tulliviranomaisten omaan selosteeseen, jossa myös esillä kysymys ”How to determine the value of aluminum or steel content for derivative products outside of CH. 76 or 73?”.
Teknologiateollisuuden käsitys
Käsityksemme mukaan metallin arvo määritellään sen mukaan, kuinka paljon terästä, alumiinia tai kuparia tuote sisältää ja mikä hinta kyseisestä metallista on sen alkuperäisessä muodossa. Toisin sanoen ostohinta metallille ennen sen jalostamista valmiiksi tuotteeksi tullataan 50 %:n mukaan. Voidaan myös ajatella, että kyse on metallin arvosta sen sulatettuna muotona lopullisen tuotteen uudelleenkäytössä.
Dokumentointi
On tärkeää pystyä dokumentoimaan, miten arvo on määritelty. Yhdysvaltain tulliviranomaiset voivat pyytää tätä tietoa, ja se on tarpeen myös, jos 232-tulli tulee palautettavaksi myöhemmin, mikäli se kumotaan.
Kuten kaikkea toimintaa työpaikoilla, tekoälyn käyttöä koskevat lukuisat säädökset. Sääntelyn ei kuitenkaan pidä antaa säikäyttää, sillä tekoälyn avulla voidaan monin tavoin lisätä tuottavuutta ja parantaa arkea työpaikalla.
Työnantajan on keskeistä tiedostaa tekoälyyn liittyvät lait ja eettiset kysymykset sekä huolehtia, että tekoälyä hyödynnetään läpinäkyvästi.
Tekoäly tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia
Uusien innovaatioiden ja liiketoimintojen luomisen ohella tekoäly auttaa merkittävästi parantamaan yritysten nykyisiä toimintoja. Se voi auttaa tuotantoprosessien tehostamisen lisäksi esimerkiksi liiketoiminnan analytiikan ja päätöksenteon, asiakaspalvelun, sisäisen viestinnän, sisällöntuotannon, tietoturvan ja riskienhallinnan kehittämisessä seuraavalle tasolle.
Tulevaisuudessa tekoäly tulee näyttelemään yhä merkittävämpää roolia myös henkilöstöhallintoon liittyvissä toiminnoissa ja tehtävissä. Tekoälyn käyttö rekrytoinneissa on yleistynyt, ja erityisesti Yhdysvalloissa tekoälyä käytetään laajemminkin HR-asioissa esimerkiksi työtehtävien ja -vuorojen allokointiin sekä palkitsemiseen.
Lainsäädäntö suojaa tehokkaasti työntekijöitä tekoälyyn liittyviltä riskeiltä
Tekoälyn hyödyntäminen työpaikalla, erityisesti työntekijöihin liittyvissä asioissa, herättää myös kysymyksiä siihen liittyvistä riskeistä. Huolet saattavat liittyä esimerkiksi työntekijöiden yksityisyyden suojaan, epätasapuoliseen kohteluun, työturvallisuuden vaarantumiseen tai työnantajan päätöksenteon läpinäkymättömyyteen.
Olemassa oleva lainsäädäntö kuitenkin suojaa tehokkaasti työntekijöitä edellä mainituilta – ja monilta muilta – riskeiltä.
EU:n tekoälysäädös (AI Act) asettaa laajan joukon myös työntekijöitä suojaavia velvoitteita työnantajille näiden käyttäessä sellaisia tekoälyjärjestelmiä, joilla voidaan katsoa olevan olennaista merkitystä työntekijöille. Tekoälysäädös edellyttää myös riittävän tekoälylukutaidon turvaamista henkilöstölle. Tällä velvoitteella pyritään varmistamaan henkilöstön riittävä kyky ymmärtää ja käyttää tekoälyjärjestelmiä.
Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) (kotimaisen lainsäännön täydentämänä) pitää huolen työntekijöiden yksityisyyden suojan toteutumisesta.
Myös kotimainen työlainsäädäntö suojaa työntekijöitä. Esimerkiksi työntekijöiden tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslakia rikkova syrjintä ei muutu sallittavaksi vain sen takia, että sen toteuttamiseen käytetään tekoälyä. Työnantajan on muutenkin noudatettava kotimaista työlainsäädäntöä, kuten työsopimuslakia, työaikalakia yhteistoimintalakia, työelämän tietosuojalakia ja työturvallisuuslakia, sekä myös soveltuvia työehtosopimuksia hyödyntäessään tekoälyä työpaikalla.
Sääntelyyn perustuvien velvoitteiden lisäksi vastuullisen työnantajan on syytä ottaa huomioon eettiset näkökulmat ja huolehtia siitä, että tekoälyn hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä periaatteista viestitään työpaikalla avoimesti.
Miten pääsee alkuun?
Muistilista olennaisimmista tekoälyn käyttöön työpaikalla vaikuttavista säännöksistä on koottu päivitettyyn Hyvän henkilöstöpolitiikan oppaaseen. Kehotan kaikkia aiheesta kiinnostuneita jäseniämme tutustumaan siihen!
Lisäksi järjestämme aiheesta marraskuussa koulutuksen, jossa pureudutaan juridisiin kysymyksiin tarkemmin. Koulutus toimii tiedonlähteenä niille, jotka ovat jo ottaneet tai harkitsevat tekoälyn hyödyntämistä työpaikalla ja jotka kaipaavat lisätietoa soveltuvista työoikeudellisista ja muista työntekijöitä koskevista säännöksistä.
Ideoita ja oppeja tekoälyn hyödyntämiseen yritystoiminnassa etsivän kannattaa tutustua myös AI Finland –verkoston toimintaan ja tapahtumiin.
Nykyinen, vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Sopimustoiminta on ollut keskeisessä asemassa energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa. Liittyminen uuteen energiatehokkuussopimukseen alkaa syksyllä 2025. Myös nykyisessä sopimuksessa mukana olevat yritykset joutuvat liittymään sopimukseen uudelleen.
Mihin sopimuksessa sitoutuu?
Teknologiateollisuus on osallistunut uuden sopimusjakson valmisteluun vuosille 2026–2035. Uuden sopimuksen rakenne muistuttaa nykyistä sopimusta, mutta siinä on otettu huomioon uusimmat muutokset energiatehokkuusdirektiivissä ja kansallisissa laeissa. Viimeisimmän direktiivin version mukaan yritysten, joiden energiakulutus ylittää 85 TJ (23,6 GWh), on otettava käyttöön energiahallintajärjestelmä. Yritykset, joiden energiakulutus on alle 85 TJ mutta yli 10 TJ (2,7 GWh), tekevät energiatehokkuuskatselmuksen.
Liittymällä sopimukseen, yritys asettaa 10 prosentin energiansäästötavoitteen kaudelle 2026–2035. Sopimuksessa yritys sitoutuu jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä raportoimaan edellisen vuoden energiatehokkuustoimenpiteistä vuosittain helmikuun loppuun mennessä seurantajärjestelmään.
Jokainen sopimukseen liittyjä toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen eteen.
Miksi sopimukseen kannattaa liittyä?
Yrityksille energiatehokkuussopimus on hyvä keino toteuttaa energiatehokkuustoimia ja -investointeja omassa tahdissa pakottavan lainsäädännön sijaan.
Sopimus tarjoaa muutaman vaihtoehtoisen menetelmän niille yrityksille, joita pakollinen energiahallintajärjestelmän käyttöönotto ja katselmustoiminta koskee. Nämä vaihtoehdot varmistuvat energiatehokkuuslain päivityksen yhteydessä syksyllä 2025.
Sopimukseen liittyneille yrityksille on tarjolla erilaista tietoa, tukea ja opastusta, mikä auttaa energiatehokkuustyössä eteenpäin. Energiatehokkuussopimuksen avulla yritykset voivat mm. hakea Business Finlandilta investointitukea energiankäyttöä edistäviin hankkeisiin.
Lisäksi energiankäytön tehostaminen voi tuoda yrityksille isoja taloudellisia säästöjä ja edistää huoltovarmuutta. Uusi energiatehokkuussopimus on merkittävä askel kohti kestävämpää tulevaisuutta: se leikkaa ilmastopäästöjä, nopeuttaa siirtymistä kohti fossiilitonta tulevaisuutta ja on osoitus yritysten vastuullisesta toiminnasta.
Teknopäivä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja sen tavoitteena on tarjota pk-yrityksille ajankohtaista tietoa, konkreettisia työkaluja sekä inspiraatiota kasvuun ja uudistumiseen. Tapahtuma kokoaa yhteen asiantuntijat ja teknologiateollisuuden pk-yritykset ympäri Suomen keskustelemaan kasvusta.
Jalo Paananen ja Ville Voipio toivat LUT-yliopiston työelämäprofessori Jussi Rissasen vetämään keskusteluun vuosikymmenten kokemuksen kansainvälisestä liiketoiminnasta ja yritysten kasvattamisesta.
Peikko Groupin perustaja
Pitkä ura perheyrittäjänä ja teollisuusjohtajana
Johtanut Peikon kasvua kansainväliseksi rakennustuoteyritykseksi
Toiminut aktiivisesti suomalaisen yrityskentän kehittäjänä ja sparraajana
Vaisala Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Työskennellyt Vaisalan kansainvälisen myynnin ja teknologian kehittämisessä
Vahva kokemus teknologiayrityksen johtamisesta ja kansainvälistämisestä
Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja
”Pitää mennä sinne, missä kauppa käy”
Suomalaisille yrityksille kansainvälistyminen on usein välttämätöntä, jotta kasvu olisi mahdollista. Mitkä ratkaisut, valinnat tai toimintatavat ovat olleet teille ne kriittiset kivijalat, jotka ovat mahdollistaneet kasvun maailmalla?
Jalo Paananen: Minä vierastan termiä ”kansainvälinen kasvu”. On vain yksi maapallo, ja meidän pitäisi mennä sinne, missä kauppa käy. Asenteen pitää olla se, että etsimme kauppaa sieltä, mistä sitä saamme. Rajojen ulkopuolella vaihtuvat kielet ja kulttuurit, mutta lähtökohta on aina se, että tuote ratkaisee. Velvollisuutemme on tehdä asiakas onnelliseksi ja jopa yllättää hänet. Minä sain ensimmäiset kymmenen vuotta kaikki tuoteideani asiakkailta, ja Peikon merkittävät tuotteet, kuten pilarikiinnitys ja liittopalkki, ovat syntyneet heidän tarpeistaan. Asiakkaan etu on aina oman edun edellä.
Ville Voipio: Kivijaloista tärkein on tahto – pitää haluta ja ottaa se hyppäys. Kansainvälinen kasvu on kovaa työtä, ei rakettitiedettä. Onni toki käy, mutta niillä, jotka tekevät enemmän töitä, käy useammin tuuri. Asiakasymmärrykseen vetäisin ison alleviivauksen. Ei ole yhtäkään firmaa, joka liikaa ymmärtäisi asiakkaiden arkea ja päänsärkyjä. Päänsärkylääkkeen myyminen on usein parempi vaihtoehto kuin päänsäryn myyminen. Jos pelkää virheitä ja sen takia ei tee mitään, niin ei taida tulla yrittämisestäkään mitään.
”Tarvitsemme lisää kaupallistamista ja myyjiä”
Suomessa korostetaan usein tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, mutta kaupallistaminen jää helposti taka-alalle. Ilman myyntiä ja asiakkaita hyväkin keksintö jää hyödyntämättä. Miten te näette myynnin merkityksen innovaation rinnalla, ja miksi sen ympärille rakentuu niin paljon mystiikkaa?
Ville Voipio: Suomessa puhutaan paljon TKI:stä, ja se on hyvä asia, mutta oikeasti tärkeää on jatkumo. Se alkaa koulutuksesta ja jatkuu tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja myyntiin. Jos ketju ei ole kunnossa, ei synny tuotteita markkinoille. Jos ei ole myyntiä, ei ole asiakkaita eikä rahaa. Tarvitsemme lisää kaupallistamista ja myyjiä.
Jalo Paananen: Minä saan päänsärkyä kuunnellessani poliitikkoja, jotka uskovat pelkkään koulutukseen ja tuotekehitykseen, mutta eivät näe markkinoille menemisen ja kontaktien tärkeyttä. Meidän pitää pyytää asiakkaita tutustumaan siihen, mitä meillä on, ja miettiä asiakaslähtöisesti kaupan tekemistä. Kaikki, mikä ei tuo lisäarvoa loppuasiakkaalle, täytyy kyseenalaistaa. Jokaisella organisaation osalla on oma asiakkaansa, jolle kotityöt täytyy tehdä täsmällisesti.
”Ilman riskinottoa ei synny kasvua”
Yrittäminen vaatii aina valintoja, joissa mukana on epävarmuutta. Riskien hallinta, mutta myös uskallus tarttua tilaisuuksiin, ratkaisevat usein sen, syntyykö kasvua vai ei. Miten yrittäjän rohkeus ja riskinotto näkyvät omassa kokemuksessanne?
Jalo Paananen: Minä otin erittäin suuria riskejä. Sellainen sanonta oli, että yksittäinen riski ei saa viedä perikatoon, mutta jälkeenpäin katsoen muutama olisi voinut viedä konkurssiin. Kun itsestä tuntuu oikealta ja on miettinyt asioita sekä keskustellut kavereiden kanssa, niin silloin voi uskaltaa.
Ville Voipio: Yrittäjän rooli konkretisoituu, kun talo on kattoa myöten panttina yrityksessä. Ymmärrän, että kaikkea ei voi riskeerata. Mutta mietin, onko meillä paljon pk-yrityksiä, jotka menevät tasaisesti eteenpäin ja hukkaavat kasvun mahdollisuuden. Riskiä voisi jakaa ottamalla jonkun mukaan yritykseen. Sitä mahdollisuutta, että ei oteta riskejä ja kasvettaisiin silti kovasti, ei ole olemassa.
Pk-yritysten Teknopäivä järjestettiin Lahdessa ensimmäistä kertaa 19.8.2025.
”Asiakkaan tarvetta seurattava alusta saakka”
Tutkimukset osoittavat, että Suomi on maailman kärkeä innovaatioiden synnyttämisessä, mutta kaupallistamisessa jäämme kauas jälkeen. Mitä tämä kertoo suomalaisesta toimintatavasta, ja miten tilannetta voisi parantaa?
Ville Voipio: Minulla on huoli, että meillä on väärä identiteetti – tai oikea identiteetti, mutta emme elä sen mukaan. Olemme insinöörikansa, joka tekee hienoja ratkaisuja, mutta olemme reppanoita emmekä osaa myydä – tämä jälkiosa saattaa jopa pitää paikkansa. Tuottavuutemme ei ole kasvanut, koska emme luo tarpeeksi lisäarvoa. Tämä on osittain kulttuurikysymys. Olemme maailman tyytyväisin kansa, mutta kun pitäisi aktiivisesti kehittää, tehdä, ostaa ja myydä, emme oikein jaksa tarttua toimeen ja viedä hyviä keksintöjä loppuun asti markkinoille.
Jalo Paananen: Seuraamme tuotekehitysvaiheessa liian vähän asiakkaan tarvetta. Usein lähdemme siitä, että meillä on aidattu alue ja siellä tehdään tuotetta, ja kun se on valmis, niin sitten pojat myymään. Se on aivan väärä kohta. Meidän pitäisi olla asiakkaan kanssa jo alusta lähtien, seurata hänen arkeaan ja miettiä, mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa. Jos tuotteen kehitystä ei sidota asiakkaan todelliseen tarpeeseen, olemme kaupallistamisvaiheessa myöhässä.
”Asiakaskontakteja ja kauppaa, ei vuosikymmenten projekteja”
Myynnin ja kaupallisen osaamisen arvostuksesta puhutaan, mutta muutos etenee hitaasti. Miten teidän mielestänne päättäjien tulisi suhtautua kaupallistamiseen ja myynnin merkitykseen?
Jalo Paananen: Poliitikot uskovat koulutukseen ja tuotekehitykseen, mutta eivät huomaa markkinoille menemisen ja kontaktien luomisen tärkeyttä. Heidän pitäisi korostaa asiakaskontakteja ja kaupan tekemistä sen sijaan, että odotetaan vuosikymmenten projekteja. Historiallisesti pörssiyhtiöiden hallituksissa on ollut paljon teknologiaosaajia, mutta harvoin kaupallista osaamista.
Ville Voipio: Kulttuurillinen haaste näkyy myös akateemisessa maailmassa, jossa myynnin professoreita on yksi kymmentä markkinoinnin professoria kohden. Yrityksissäkin myyntiorganisaatioissa on usein liikaa pomotittelillä olevia suhteessa myyjiin. Kansakunnan tasolla eväät ovat selvät: koulutettu työvoima ja panostus koko TKI-jatkumoon.
