Eurooppa tavoittelee teknologista riippumattomuutta – Avaimina sirut, pilvi ja avoin lähdekoodi

Komission ehdotus pilvipalveluja ja tekoälyä edistäväksi säädökseksi pyrkii vähentämään EU:n riippuvuutta unionin ulkopuolisista pilvipalvelutoimijoista ja vahvistamaan eurooppalaista pilvi- ja tekoälyekosysteemiä. Pilvipalvelujen osalta ehdotuksen keskiössä ovat julkiset hankinnat, avoin lähdekoodi ja eurooppalaisen pilvitarjonnan vahvistaminen.

Ehdotus loisi EU:lle yhteisen pilvipalvelujen suvereniteettikehikon. Pilvipalvelut jaettaisiin neljään varmuustasoon sen mukaan, miten hyvin ne täyttävät muun muassa datan sijaintia, palveluntarjoajan ja alihankkijoiden sijoittumista, kyberturvaa, teknistä tukea, ohjelmistojen toimitusketjua ja kolmansien maiden määräysvaltaa koskevat vaatimukset. Korkeammat tasot soveltuisivat erityisesti kriittisiin julkisiin tehtäviin ja arkaluonteiseen dataan.

Julkisen sektorin hankinnoissa pilvipalveluilta edellytettäisiin vähintään alinta eurooppalaista varmuustasoa. Jos jäsenvaltion tai EU-toimielimen riskinarviointi osoittaa, että kyse on yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta merkittävästä toiminnasta, hankinnoissa olisi käytettävä korkeampia varmuustasoja.

Aloitteessa ehdotetaan myös eurooppalaisten pilvipalvelujen yhteenliittymää (EuroCloud Federation), jonka tarkoituksena on helpottaa julkisen sektorin pilvipalvelujen ja kapasiteetin jakamista EU:ssa. Komissio voisi lisäksi toteuttaa yhteishankintoja EU-toimielinten, jäsenvaltioiden hankintayksiköiden ja muiden osallistuvien organisaatioiden puolesta.
Avoimen lähdekoodin asemaa vahvistettaisiin julkisella sektorilla. EU-toimielinten ja julkisen sektorin elinten tulisi edistää avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä.

Suomen kannalta ehdotus on tärkeä erityisesti pilvipalvelujen, kyberturvallisuuden, ohjelmistokehityksen ja julkisten hankintojen näkökulmasta. Jatkokäsittelyssä olennaista on varmistaa, että suvereniteettivaatimukset pysyvät riskiperusteisina ja suhteellisina, eivätkä ne lisää tarpeetonta hallinnollista taakkaa tai kavenna kilpailua enemmän kuin turvallisuus edellyttää.

Ehdotuksessa käsitellään myös Euroopan datakeskuskapasiteetin kolminkertaistamiseen tähtääviä toimia. Viestimme tästä lisää lähiaikoina, kun aiheeseen liittyvät datakeskusten energiatehokkuussäännöt julkaistaan.

Euroopan komission ehdotus sirusäädökseksi 2.0 etenee suuntaan, jota Suomen puolijohdeteollisuus on peräänkuuluttanut. Ensimmäinen sirusäädös synnytti pilottilinjoja, osaamiskeskuksia ja suunnittelualustan sekä houkutteli yli 52 miljardin euron investoinnit. Silti Eurooppa valmistaa yhä alle kymmenesosan maailman siruista. Uudistuksella komissio yrittää kuroa tämän kuilun umpeen, ja sisällöltään ehdotus onnistuu monessa. Säädöksen kolmen pilarin rakenne säilyy ja terävöityy.

Pilarit pähkinänkuoressa:

• Pilari I – Siruja Euroopalle -aloite 2.0: Rakentaa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa läpi arvoketjun: suunnittelu ja avoin suunnittelualusta, pilottilinjat, kvanttisirut, osaamiskeskukset, Chips Fund -rahoitus kasvuyrityksille sekä uutena painopisteenä myös fotoniikka. Uutuutena mukana on kysyntää luova kokonaisuus: Grand Challenges -missiot, Demand Accelerators ja Demand Forum sekä innovatiiviset julkiset hankinnat, jotka yhdistävät sirunvalmistajat niiden asiakkaisiin.
• Pilari II – Toimitusvarmuus ja kysyntä: Luo kaksi tunnustusreittiä, eurooppalaiset puolijohdeteknologia-aloitteet ja strategiset projektit, jotka mahdollistavat jäsenmaiden ja EU:n yhteisiä panostuksia eurooppalaiseen sirutuotantokapasiteettiin. Pilari nopeuttaa myös luvitusta, perustaa puolijohdealan huippualueet ja tuo toimitusvarmuusvaatimukset julkisiin hankintoihin.
• Pilari III – Seuranta ja kriisinhallinta: Kartoittaa arvoketjun riippuvuudet ja pullonkaulat, rakentaa yritystenvälisen tiedonjakoalustan puolijohdealan toimitusketjun resilienssin parantamiseen ja säilyttää korkean kynnyksen kriisivälineet, kuten etusijatilaukset ja yhteishankinnat.
  
  

Hallinnon ytimessä on edelleen neuvoa-antava Euroopan puolijohdeneuvosto, jonka rinnalle puolijohteiden teollisuusallianssi tuodaan pysyväksi osaksi rakennetta.

Alkuperäiseen sirusäädökseen verrattuna keskeisin yksittäinen uudistus koskee ensimmäistä laatuaan olevia laitoksia (first-of-a-kind): erityisasema laajenee pelkästä valmistuksesta koko arvoketjuun eli laitteisiin, materiaaleihin, paketointiin ja sirusuunnitteluun.

Ehdotus osuu kokonaisuudessaan hyvin Suomen vahvuuksiin, jotka olemme koonneet Chips from the North -strategiaamme: sirusuunnittelu, MEMS-komponentit ja anturit, fotoniikka, kvanttiteknologia sekä edistyneet materiaalit ja prosessit.

Ehdotuksen avoimet kohdat:

• Säädöksen rahoitus ratkaistaan vasta EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä 2028–2034 ja Euroopan kilpailukykyrahastossa, joista neuvotellaan erikseen.
• Kapasiteetille, investoinneille ja osaamiselle ei aseteta sitovia tavoitteita.
• Osaajapula jätetään muiden välineiden ratkaistavaksi.

Seuraavaksi neuvosto ja parlamentti muodostavat kantansa, ja sen jälkeen lopullisesta tekstistä neuvotellaan. Jatkamme vaikuttamista kahdella rintamalla: paremman ja tarkoituksenmukaisemman sääntelyn sekä kunnianhimoisen rahoituksen puolesta.