Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Teknoblogit Jäsenyrityksiltä toivotaan näkemyksiä USA:n vallan vaihtumisen vaikutuksista

Jäsenyrityksiltä toivotaan näkemyksiä USA:n vallan vaihtumisen vaikutuksista

Vallan vaihtuminen USA:ssa vaikuttaa myös Suomen teknologiateollisuuteen. Teknologiateollisuus ry toivoo jäsenyrityksiltä näkemyksiä vallanvaihdon vaikutuksista yritysten toimintaan.

Yhdysvaltojen seuraava presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa 20.1.2025. Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan odotetaan uuden hallinnon vuoksi muutoksia, ja tällä tulee olemaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia myös teknologiateollisuuden jäseniin. Olemme pyrkineet arvioimaan, mitä kaikkea on luvassa ja toivomme jäsenyritystemme edustajilta yhteydenottoja matalalla kynnyksellä.

Teknologiateollisuus on mukana kolmessa erillisessä työnyrkissä, joissa seurataan vallanvaihtumista USA:ssa sekä sen vaikutuksia jäsenyrityksiin. Olemme osallisena ulkoministeriön järjestämässä seurantaryhmässä, EK:n liittojen yhteisessä työnyrkissä ja kattojärjestömme Digital Europen EU–USA-task forcessa. Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia on useita.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisuhde on maailman suurin ja osapuolilla on laajasti yhteisiä intressejä. EU tavoittelee uuden hallinnon aikana yhteistyön vahvistamista eri aloilla. On siis selvää, etteivät suorat, kauppaa vaarantavat toimet ole itsestäänselviä. Suurempi riski vallitsee kolmansissa markkinoissa.
 
Trump on ilmoittanut syksyn 2024 aikana nostavansa tulleja 60 prosenttiin Kiinasta peräisin olevilta tuotteilta ja jopa 10–20 prosenttiin Euroopasta tulevalta tuonnilta.

Vaikka mahdollisista tulleista ei vielä ole tarkempaa tietoa, voi yritysten olla tarpeen pohtia alustavasti mahdollisten tullien vaikutuksia omiin tuotantoketjuihinsa (ml. mahdollisuuksiin käyttää vaihtoehtoisia tuotantokanavia tai raaka-aine- tai komponenttilähteitä) sekä kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Teknologia-alan tilaukset ovat usein niche-tapahtumia tullin tilastoissa eikä niiten siten puolusteta. Tämän vuoksi meidän tulee itse nostaa profiiliamme, jos koemme tariffiuhkien nousevan.

Olennaista on saada selville, miten USA:n mahdolliset tullit vaikuttavat Kiinan toimintaan. Lisääntyykö kiinalaisten ja eurooppalaisten vientiyritysten kilpailu kolmansilla markkinoilla (missä ja minkä tuotteiden osalta) ja miten eurooppalaiset sisämarkkinat ylikuumenevat Suomessa dumppauksesta?

Muutama vinkki USA:n politiikassa toimineilta siitä, miten Trump toimii:

  1. Donald Trumpin kauppapolitiikka keskittyy pääasiassa tavaroiden, ei palveluiden, kauppataseeseen. Hän uskoo, että kauppataseessa tulisi huomioida vain tavarat, mikä heijastuu hänen päätöksissään ja lausunnoissaan.
  2. Tullit ovat tuloja ja niistä vastaa kongressi. Trump näkee tullit tulonlähteenä, ja Yhdysvaltain kongressi on vastuussa niiden säätämisestä. Tämä näkemys korostaa tullien merkitystä valtion tulojen kannalta.
  3. Transatlanttinen kauppaneuvosto (TTC) ei ole mainittavien asioiden listalla. Tämä on meille harmi, sillä TTC on keskeisin kauppapoliittinen vuoropuheluelin kriittisten uusien teknologioiden kannalta. Tämä voi viitata siihen, että Trumpin hallinto ei pidä TTC:tä merkittävänä tekijänä kauppapolitiikassaan. Toivomme jatkoa. Olemme esittäneet eurooppalaisella tasolla myös kriittisten teknologioiden neuvoston perustamista EU:n ja USA:n välille.
  4. Yhdysvallat ei ymmärrä keskustelua Kiina-riskien vähentämisestä (decoupling-derisking). Tämä retoriikka ei merkitse Trumpille mitään. Meidän tuleekin pohtia, miten Kiina-suhde voisi toimia kauppapolitiikassa parhain tavoin EU:n näkökulmasta. USA pitää EU:ta edelleen kauppakumppaninaan suhteessa Kiinaan.
  5. Kauppatase – puolustuskauppa. Kauppataseen ja puolustuksen välinen yhteys tullee olemaan Trumpin kauppapolitiikassa merkittävä. Brysselissä huhuillaan, että puolustukseen liittyvä kaupankäynti saattaa linkittyä Naton taloudelliseen tukemiseen (Natoa siis tuetaan vain, jos Eurooppa ostaa aseensa USA:sta). Washingtonista on kuiskailtu, että jatkossa läpi voivat mennä vain kaupallistaloudelliset viestit, joissa vedotaaan kansalliseen turvallisuuteen.

Teknologian kauppasota Kiinan kanssa tulee kuumenemaan ja tekoälyyn ja huipputeknologian siruihin kohdistuvat pakotteet todennäköisesti tiukentuvat.

Sekä Trump että hänen läheinen neuvonantajansa, miljardööri Elon Musk ovat vastustaneet sähköautojen tukia (vaikka ne olivat suuri osa Teslan menestystä). Toistaiseksi on epäselvää, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Sähköautojen tuotanto on keskeisessä roolissa myös uuden EU-komission agendalla. Teknologiateollisuudessa sähköisen liikenteen toimiala seuraa tarkkaan käynnissä olevaa keskustelua.

Odotettavissa on monenlaista kauppapoliittista poseerausta ja vähintäänkin pyrkimyksiä eurooppalaiseen, Yhdysvaltain teknologiayrityksiin kohdistuvaan sääntelyyn. Erityisesti näin voi käydä silloin, kun EU yrittää soveltaa politiikkaansa Yhdysvaltain yrityksiin Yhdysvalloissa. Monet teknologia-alalla näkevät tämän yksinkertaisena protektionismina. Miten Yhdysvallat reagoi seuraavaan suureen DMA/DSA-sakkoon?

Jäsenyrityksiltämme toivotaan tietoja yritysten tärkeimmistä tuotteista, joihin kohdistuvat Yhdysvaltojen tai EU:n mahdolliset uudet lisätullit tulisi välttää. Tietoja pyydetään siltä varalta, että asiassa ryhdytään etenemään nopeastikin. Tietoja tulisi toimittaa Yhdysvaltoihin viennin osalta esimerkiksi CN6-tasolla ja Yhdysvalloista tai Kiinasta EU:hun tulevan tuonnin osalta CN8-tasolla. Jäsenyrityksiltä saatu tieto on vaikuttamistyössä ensisijaisen tärkeää. Tulleja ei välttämättä pystytä pysäyttämään, mutta tähän pyritään vaikuttamaan vahvasti.

Teknologiateollisuuden jäseniä pyydetään välittämään tietoa myös siitä, miten EU:n ja Yhdysvaltojen kauppapoliittista yhteistyötä tulisi tiivistää. Toivottuja ovat näkemykset, jotka voisivat avata suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia.

Lisätietoja