Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Uutiset Teknologiateollisuuden EU-vaikuttaminen vahvistuu – Taina Susiluoto DIGITALEUROPEn ja Orgalimin hallituksiin

Teknologiateollisuuden EU-vaikuttaminen vahvistuu – Taina Susiluoto DIGITALEUROPEn ja Orgalimin hallituksiin

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Taina Susiluoto on valittu eurooppalaisten kattojärjestöjen DIGITALEUROPEn ja Orgalimin hallituksiin. DIGITALEUROPEn hallitus valittiin Brysselissä 1.7.2026 ja Orgalimin hallitus järjestön kokouksessa Brysselissä 2.–4.6.2026.

Valinnat vahvistavat Teknologiateollisuuden mahdollisuuksia vaikuttaa eurooppalaiseen teollisuus-, innovaatio- ja teknologiapolitiikkaan aikana, jolloin yhä useammat suomalaisille teknologiayrityksille tärkeät päätökset tehdään EU-tasolla.

– Teknologiateollisuuden jäsenyritysten kannalta merkittäviä asioita ratkaistaan yhä useammin kansainvälisillä kentillä, EU-sääntelyllä sekä EU-rahoituksella. Siksi meidän tulee olla siellä, missä asioista keskustellaan, vaikutuksia arvioidaan, kumppanuuksia rakennetaan ja kannoista päätetään, Susiluoto muistuttaa.

Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, ja yli puolet viennistä suuntautuu Euroopan unionin sisämarkkinoille. EU:n toiminnalla on ratkaiseva merkitys suomalaisille työpaikoille, yritysten kasvulle ja koko Euroopan kilpailukyvylle. Samalla turvallisuuden, varautumisen ja strategisen autonomian vahvistaminen ovat nousseet yhä keskeisemmäksi osaksi Euroopan teollisuus- ja kilpailukykypolitiikkaa.

Teknologiateollisuus vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisissa kattojärjestöissä

DIGITALEUROPE ja Orgalim ovat Teknologiateollisuuden tärkeimmät eurooppalaiset kattojärjestöt ja keskeisiä vaikuttamiskanavia Brysselissä. Teknologiateollisuuden asiantuntijat ja johto osallistuvat aktiivisesti molempien järjestöjen toimintaan, johtavat useita työryhmiä sekä osallistuvat järjestöjen kantojen ja linjausten valmisteluun, joilla vaikutetaan EU-tason päätöksentekoon.

Kattojärjestöjen kautta suomalaisen teknologiateollisuuden näkemyksiä voidaan edistää osana laajempaa eurooppalaista yhteistyötä. Järjestöjen lisäksi Teknologiateollisuus tekee suoraa vaikuttamistyötä EU-instituutioiden suuntaan sekä rakentaa erilaisia eurooppalaisia kumppanuuksia ja koalitioita jäsenyritystensä tavoitteiden edistämiseksi.

”Oli ilo ja kunnia tulla vaaleilla valituksi näihin kahteen merkittävään kansainväliseen hallitustehtävään. Teknologiateollisuudelle ja teknologia-alan yrityksille DIGITALEUROPE ja Orgalim ovat tärkeimpiä pelipaikkojamme”, Susiluoto sanoo.

DIGITALEUROPE vaikuttaa Euroopan digitaaliseen tulevaisuuteen

DIGITALEUROPE on Euroopan johtava digitaalisen talouden toimialajärjestö. Se edustaa yli 56 000 Euroopassa toimivaa yritystä ja tekee tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden sekä muiden keskeisten kumppaneiden kanssa Euroopan teknologisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Mukana on sekä kansainvälisiä teknologiayrityksiä että kansallisia toimialajärjestöjä eri puolilta Eurooppaa.

Tällä hetkellä DIGITALEUROPEn työpöydällä ovat muun muassa Euroopan teknologinen itsenäisyys, tekoälykehitys, sääntelyn keventäminen sekä EU-rahoituksen kohdentaminen yritysten kannalta vaikuttavalla tavalla. Keskusteluissa ovat vahvasti esillä myös Ukrainan tukeminen sekä transatlanttisten suhteiden kehitys.

DIGITALEUROPEn hallitus vastaa järjestön strategisesta suunnasta, hallinnosta ja jäsenistön etujen edistämisestä.

Orgalim edistää Euroopan teknologiavalmistavan teollisuuden kilpailukykyä

Orgalim on Euroopan teknologiavalmistavan teollisuuden keskeinen edunvalvoja Brysselissä. Sen jäsenet työllistävät yhteensä lähes 12 miljoonaa ihmistä, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 3 000 miljardia euroa ja ne vastaavat noin kolmanneksesta EU:n valmistavan teollisuuden viennistä.

Orgalimissa tehdään parhaillaan työtä erityisesti teollisuuden sähköistymisen edistämiseksi sekä arvioidaan geopolitiikan vaikutuksia vähähiiliseen siirtymään, Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn ja energiajärjestelmien resilienssiin. Ajankohtaisia vaikuttamisteemoja ovat ilmastopolitiikka, päästökaupan kehittäminen, Euroopan teknologinen itsenäisyys, kilpailukyky sekä sisämarkkinoiden vahvistaminen.

Susiluodon mukaan juuri näissä kysymyksissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös suomalaisiin teknologiayrityksiin tulevina vuosina.

Lisätietoja